Amsterdamissa majaileva Guerrilla Games tunnetaan erityisesti perustoimivista mutta lopulta helposti unohdettavista Killzone-räiskinnöistään. Horizon Zero Dawn ottaakin niin teemoilla kuin miljööllään reilusti etäisyyttä studion aiempiin peleihin. Poissa ovat rynnäkkökiväärit ja plasmapyssyt, ensimmäisen persoonan näkökulma sekä kliseiset avaruusmöröt. Tilalla on kiehtova ja täysin avoin post-apokalyptinen maailma, joka tarjoaa huikeat puitteet ikimuistoiselle pelielämykselle.
Taaperosta teini-ikään
Horizon Zero Dawn koukuttaa juonensa puolesta heti alkumetreillä. Ihmiskunta on taantunut satojen vuosien saatossa altavastaajaksi, kun maita ja mantuja kansoittavat – toinen toistaan hurjemmat, biomassaa popsivat – robottiotukset. Tarina käynnistyy, kun punakutrinen Aloy-tyttö käy oppi-isänsä kanssa läpi selviytymiselle välttämättömiä taitoja, kuten hiiviskely, resurssien keräileminen tai jousipyssyllä puolustautuminen. Toki on selvää, että kaiken takana väijyy jokin suurempi tarinakokonaisuus, jota tyylikkään harjoittelumontaasin aikana teini-ikäistyvä Aloy lähtee oitis selvittämään. Puolen tunnin tutoriaaliosio on takana, ja olen jo täysin koukuttunut Horizonin kiehtovaan maailmaan.
Maailmanloppua odotellessa
Vapaasti samoiltavaa lääniä riittää aavikoista lumihuippuisiin vuoriin ja soisista rämeistä vehreisiin havumetsiin saakka. Valtava maailma on jokaiselta kolkaltaan tarkkaan mietitty kokonaisuus. Vaikka pikamatkustaminen onnistuu nuotiopaikalta toiselle, tekee moista mahdollisuutta mieli käyttää hyvin harvakseltaan. Monenmoista keräiltävää sälää on ripoteltu tasaisesti joka niemeen ja notkelmaan, eikä pelaaja voi koskaan tietää mitä seuraavan metsikön tai mäennyppylän toisella puolella odottaakaan.
Tutkimusmatkaillessa voi bongata upeita robottiotuksia, etsiä muinaisia reliikkejä ja datanauhoja, kerätä elintärkeitä resursseja tai rimpuilla vaikkapa suurimpien pitkäkaulojen pään päälle paljastamaan lähimaaston salaisuuksia. Sivutehtävät eivät osu simppeliydessään aina maaliinsa, mutta rimanalituksia ei onneksi tälläkään saralla tullut vastaan. Missään vaiheessa ei koe, että kehittäjät ovat lisänneet tekemistä puoliväkisin – toisin kuin keräilyähkyä tuputtavat Assassin’s Creedit. Horizon Zero Dawnin tarjoama maailma lyö hienosti kättä niin menneisyyden, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kanssa tarjoten Aloylle ja pelaajalle ikimuistettavan hiekkalaatikon temmeltää.
Silmäkarkkia horisonttiin saakka
On jopa hämmentävää huomata, miten näyttävää jälkeä Guerrilla saa irti PlayStation 4:n vääjäämättä vanhenevasta raudasta. Luotettavan sotaratsun kolmevuotias karvalakkimallikin heittää ruuduille sellaista silmäkarkkia, että moiseen ei ole aiemmin tällä konsolisukupolvella törmätty. Ihastuttavien maisemien lisäksi itse sankaritar on punaisine kutreineen ja uskomattoman sulavine liikeanimaatioineen varsin näyttävä ilmestys. Pidettävä persoona on saanut taakseen vahvan ja ilmeikkään äänen, joka tuo hahmoon roppakaupalla uskottavuutta. Helpommin unohdettavat sivuhahmot eivät luonnollisesti yllä aivan samaan, etenkään muovimaisten kasvoanimaatioidensa takia. Sony ansaitsee propsit myös lokalisoinnistaan, sillä suomeksi väännetyt tekstitykset ja valikot ovat enimmäkseen todella kekseliästä lueskeltavaa.
Guerrillan suunnittelijat ovat selkeästi nauttineet monipuolisia robottiluonnoksia raapustellessaan. Maita ja mantuja kansoittavat niin velociraptormaisen viehkeästi liikahtelevat tarkkailijat, biisonin tavoin säntäilevät rynnijät kuin krokotiilimaiset loukkuleuat. Eeppisimmät kohtaamiset vaikkapa valtavan hiekassa lymyilevän, Tremors-elokuvien otukset mieleen tuovan madon tai taivaalla liihottelevan varishaukkaparven kanssa jäävät taatusti mieleen pitkäksi aikaa. Nokkela Aloy kykenee valjastamaan tapaamiaan otuksia myös omaan hyötykäyttöön, kiitos muinaisella teknologialla tuunatun keihäänsä. Kohtaamisia kompataan tunnelmallisella rumpupainotteisella musiikkiraidalla, jota kuuntelee mielikseen vielä pelisessioiden jälkeenkin.
Valitsen sinut, jousipyssy!
Aloyn kontrolleista ei löydy tarkallakaan syynillä liioin nokan koputettavaa. Liikkuminen ja kiipeily ovat oitis hanskassa ainakin erästä Lara-nimistä arkeologia ohjastaneille. Taistelumekaniikassakin osutaan liki täysin napakymppiin. Luotettava jousipyssy sekä seiväs ovat alusta saakka parhaita ystäviä, mutta myös erilaiset elementtiansat nousevat haastavammissa konfliktitilanteissa arvoon arvaamattomaan. Pelaajaa ei päästetä missään vaiheessa liian helpolla, sillä viikatemies vie Aloyn varsin sukkelaan manan maille, mikäli robottilaumaa vastaan juoksee ilman ennakkosuunnitelmaa. Monipuolinen taistelumekaniikka saa lisäksi jatkuvasti uusia ulottuvuuksia aseiden, niiden muokkausten sekä kykyjen karttuessa.
Valmis ja viimeistelty
Nykyaikana tulee harvoin vastaan jo julkaisunsa aikaan näin hiottuja pelikokemuksia. Tätä nykyä niin trendikästä lisäsisältöä, kausipasseja saati verkkopeliä ei jää kaipaamaan, sillä Horizon on jo semmoisenaan valmis ja – ah, niin ihanan – nautittava paketti. Guerrilla Games on miettinyt kunnianhimoisen visionsa tarkkaan, eikä sen eteen ei ole lähdetty tekemään minkäänlaisia kompromisseja. Horizon Zero Dawn muistetaan yhtenä tämän konsolisukupolven parhaista peleistä. Jatkoa odotellessa.
Horizon Zero Dawn päätyi myös KonsoliFINin suoratoistoon. Antti-Jussi "maagiset" Heikkilän edesottamuksia post-apokalyptisissä maisemissa voi katsella vaikkapa täältä.
