Hahmon edellisessä tasoloikassa, Yoshi's Woolly Worldissa, seikkailtiin lankojen ja kutimien muodostamassa maailmassa. Tällä kertaa maailma on rakennettu askarteluteeman ympärille. Varsin mallikkaasti vieläpä.
Marttojakin enemmän käsityötä
Juonikuviot ovat tässä pelissä toissijainen asia. Summaten voi todeta, että taaperoikäinen Bowser sekä Kamek-velho tekevät hölmöyksiä, ja Yoshien on tasoloikattava tiensä läpi vieraan maailman jalokivien perässä. Sen enempiä ei tarvitse tietää, sillä suuria käänteitä ja yllätyksiä ei matkan varrella ole luvassa. Mutta ei sen väliä, sillä tarjolla on kosolti puuhaa noin viitisenkymmenen kentän muodossa.
Pelailu on tutunpuoleista: pelaaja valitsee maailmankartalta koitoksen, jossa kerätään jos jonkin sortin roipetta, muun muassa uusia kenttiä avaavia kukkasia. Välillä vastaan astuu pomovastustajia ja toisinaan menoa ryyditetään erilaisilla minipelimäisillä rypistyksillä. Jälkimmäisissä huvituksissa ohjataan vaikkapa lentokonetta, kilpa-autoa tahi eräänlaista Yoshi-tankkia. Nämä koitokset tuovat hyvää vaihtelua tasoloikan sekaan.
Yoshin tuttu liike, jolla syödyt viholliset pyöräytetään heitettäväksi muniksi, on mukana oleellisena osana pelailua. Tällä kertaa pyörylöitä voi heitellä vapaammin sekä etu- että taka-alalle, mikäli jotain heitettäväksi kelpaavaa ruudulta vain löytyy.
Askarteluvinkkejä koko perheelle
Crafted Worldin maailma on värikäs ja vekkulisti rakennettu. Joka mahdollinen asia koostuu paperista, kartongista, pahvista tai muista askartelutarpeista. Kokonaisuus näyttää hauskalta ja on mukavan oivaltava, etenkin kun kentät pelaa käänteisversioinaan. Tällöin kamera käännetään taka-alalle 180 astetta, ja kenttien kääntöpuoli aukeaa nähtäväksi. Flip side -muodossa koettavat ruudut näyttävät pelaajilleen mistä materiaaleista kaikki oikeasti muodostuu ja miten teipit repsottavat siellä täällä. Ja kyllä, pelistä voi toki saada askarteluvinkkejä koko perheelle.
Itse maailman lisäksi visuaalista hupia saadaan Mario-peleistä tutuista Shy Guy -vihollisista, jotka saavat uusia ulottuvuuksia kentän teeman mukaan. Ninjaruudussa naamioidut vihulaiset viskovat heittotähtiä, karkkikuvioissa hahmot ovat korostetun ylipainoisia ja kummituskentissä otukset nousevat maasta kuin zombit konsanaan. Näille höpsöilyille tulee vähintään hymyiltyä.
Pientä kritiikkiä pitää kenttäsuunnittelulle antaa, sillä alkupään koitokset ovat hitusen liian geneerisiä ja mitäänsanomattomia. Onneksi teemat ja ympäristöihin lisätyt jipot muuttuvat matkan edetessä huomattavasti viihdyttävämmäksi. Puolivälin paikkeilla kohdattavat ninja- ja kummituskentät ovat suorastaan nautintoa – etenkin alun tusinatuotoksiin verrattuna.
Sieltä mistä vaikeustaso on matalampi
Vaikeustasoltaan Yoshi's Crafted World on varsin helponpuoleinen. Kentästä toiseen eteneminen ei ole vaikeata, eivätkä pomotaistotkaan aiheuta suuria turhautumisia. Mikäli haastekerrointa haluaa kuitenkin madaltaa yhä entisestään, niin apua saa erilaisista kostyymeistä, joita Yoshin päälle voi pukea. Kenttien välillä kohdattavista kolikkoautomaateista saatavat pukimet toimivat ylimääräisinä panssareina, joiden avulla vihollisilta voi ottaa osumaa muutamat kerrat normaalia enemmän. Erilaisista askarteluvälineistä, roskista ja säilyketölkeistä valmistetut kuteet ovat hassuja, mutta alhaisen vaikeustason takia niitä ei suoranaisesti tarvitse.
Oletettavasti etenkin perheen pienimpiä ajatellen tarjolla on lisäksi Mellow Mode, joka laskee haastekerrointa vieläkin alemmas. Tämä pelimuodon ollessa aktiivinen, saa Yoshi selkäänsä leppoisan lentelyn mahdollistavat siivet.
Jos vaikeustaso ei siis ole se Crafted Wordlin pääasia, niin kerääminen se sen sijaan on. Jokaiseen kenttään (pomotaistoja lukuun ottamatta) on kätketty haalittavaa tavaraa vaikka kuinka paljon. Kolikoiden lisäksi löydettävänä on uusia kenttiä avaavia kukkia, punaisia spesiaalikolikoita sekä sivuhahmojen kinuamia tavaroita. Tämän lisäksi maaliin asti täydellä energiamittarilla selviytyminen antaa yhden arvokkaan kukkasen. Unohtaa ei myöskään sovi Poochie-koiran pentuja, joiden etsiminen vie pelaajan koluamaan tutut kentät lopusta alkuun aiemmin mainittuina käänteisversioina.
Lisää tekemistä aukeaa myös lopputekstien ihmettelyn jälkeen, joten samoihin kenttiin päästään pulahtamaan monet kerrat. Tekemistä piisaa kaikkinensa reilusti yli kymmeneksi tunniksi.
Tupla-Yoshi
Yksi nimikkeen isoimmista plussista on mahdollisuus kaksinpeliin, joilloin ruudulla seikkailee yhtä aikaa kaksi Yoshi-klaanin edustajaa. Duona temmellettäessä kenttiin sijoitellut keräiltävät saavuttaa helpommin, ja meno on muutenkin hauskempaa. Eivätkä yhteistyön bonuspuolet tähän lopu, sillä toisen pelaajan niskaan voi hypätä joko kyydittäväksi tahi heittelemään ehtymättömän määrän munia. Näistä jälkimmäinen tuntuu tosin huijaamiselta, sillä normaalisti Yoshien pitää kerätä munat matkan varrelta joko syömällä vihollisia tai muista erillisistä lähteistä napsimalla.
Isoin harmitus kaksinpelissä on, että toisen pelaajan ohjastaman Yoshin niskaan tulee hypättyä vahingossa liiankin usein. Tämä nyppii etenkin, kun tötöilyn takia tulee otettua vahinkoa tai pahimmassa tapauksessa kuoltua.
Yoshi's Crafted World on kuin sankariotuksen aiemmatkin tasoloikat: varsin hyvää ja helpohkoa temmellystä runsaalla keräilyllä maustettuna. Se ei mullista maailmoja, mutta se on varsin mukavaa viihdettä.
Etenkin kaksinpelinä ja etenkin ne loppupuoliskon kentät.
