Whiplash

Palasiksi ja pinoon

Whiplash kuuluu epätoivoisiin yrityksiin, joissa pyritään ryydittämään perinteinen keitto erikoisilla vivahteilla. Väkivalta tuntuu olevan yksi helpoimmista tavoista sävyttää pelejä. Whiplash on perinteinen tasoloikka, jossa pyritään tuhoamaan koe-eläinlaboratorio ja vapauttamaan sen asukit. Tarinan sankareina ovat lumikko ja kani, jotka ovat kytkettyinä toisiinsa kettingillä. Koe-eläinlaboratoriossa tehdään risteytyksiä mitä mielikuvituksellisimmista eläinlajeista, mutta näiden kahden veijarin kohdalla joitain menee pieleen. Roolijako on hyvin yksinkertainen; lumikko vie ja pupu vikisee koomisuutta tavoittelevia repliikkejä. Huumori ei vain yksistään riitä kovin pitkälle.

Pelin etenemisen kannalta on tärkeää opetella käyttämään kania mahdollisimman monipuolisesti. Kanin voi tunkea oven koneiston rattaisiin, jolloin karva pöllyää ja ovet aukeavat. Kanin voi myös tuikata tuleen, pumpata täyteen heliumia, jäädyttää tai vaikkapa kuorruttaa suklaalla. Nämä kaikki temput auttavat vaikeista tilanteista selviämisessä. Pupu on myös oiva apuväline heijattaessa paikasta toiseen, sillä se on kuin luotu kiinnittymään tarvittaessa. Ennen kaikkea kani on lumikon ase. Sillä mäiskitään labran tietokoneet ja muut vempeleet palasiksi ja hakataan laitoksen työntekijät. Pelaajan kannattaa muistaa, että kyseessä ei ole tavallinen eläinkaupasta ostettava kani, vaan tämä kyseinen yksilö on tavallista kestävämpi laboratoriossa vietettyjen vuosien ansiosta.

Peli etenee lineaarisesti ja oikeaan suuntaan opastetaan suorilla vihjauksilla. Jos nappulassa lukee, että sitä ei saa painaa, on ainoa oikea vaihtoehto tyrkätä se pohjaan. Välillä on myös kohtia, joissa kamera kääntyy väkisin osoittamaan oikeaa suuntaa. Joissain tapauksissa ratkaisun etsiminen on tosin erittäin työlästä ja turhauttavaa, sillä oikeaan suuntaan etenemistä ei välttämättä voi päätellä mistään. Päätarkoituksena on läpäistä kentät ja vapauttaa niiden vankeina olevat eläimet. Bonustehtävänä on tuhota mahdollisimman paljon laboratorion irtaimistoa (mittari raksuttaa aina, kun kani löytää kohteensa).

Tasoloikkien peruselementteihin kuuluvat myös erittäin pitkät hyppy- ja roikkumissarjat, joita täytyy hinkata aina uudelleen alusta pienenkin virheen jälkeen. Whiplashin kehittäjät ovat päättäneet sisällyttää tällaisia elementtejä tuotokseensa. Kun mukana on vielä hassusti kieppuva kamera, niin hermot palavat kovemmaltakin loikkijalta.

Whiplahs ei kaadu pelattavuusongelmiin. Kontrolleja on sopiva määrä ja ne saa haltuunsa varsin nopeasti. Pienen tauon jälkeen tosin kesti jonkin aikaa, ennen kuin kaikki tuli taas selkärangasta. Tämä on onnistumisen kannalta välttämätöntä, sillä monissa paikoissa ei ole varaa turhaan arpomiseen.

Koneen ohjaamat oliot ovat auttamattomasti jälkeenjääneitä. Niiden hakkaaminen veteläksi onnistuu, kunhan malttaa painella vaaka- ja pystylyöntejä vuoron perään. Palkkioksi tempusta saa jonkinlaisen namipussin, josta kaverit saavat lisäenergiaa. Vartijoita ei valitettavasti saa nuijittua ulos kuvioista, vaan ne pääsevät takaisin tolpilleen. Tämän jälkeen heidät täytyy hakata uudelleen, mikä alkaa ennen pitkää rasittaa.

Pelin graafinen olemus on keskinkertaista tavaraa; lumikko näyttää pöllähtäneeltä lumikolta ja kani tärähtäneentä kanilta. Kartat ovat toteutettu erittäin epäselvästi, eikä niistä saa toivottua apua. Muutoin valitettavaa ei ihmeemmin ole; eipä tosin kehuttavaakaan. Kamera pysyy mukana pelin tuiskeessa ihan mukavasti, mutta on välillä täysin hukassa, vaikka sitä koittaisikin ohjata oikealla tatilla. Pelin äänet koostuvat lähinnä kanin höpinöistä, mäiskeestä ja taustahumpasta. Taustamusiikki on varsin pienessä roolissa, mutta se on toteutettu kelvollisesti. Se, että samplet kuulostavat paikoin rupisilta, on luultavasti tässä tapauksessa tahallista. Ääninäyttely toimii kiitettävästi, vaikka se onkin erittäin kliseistä.

Vaikka Whiplash aluksi saattaakin hymyilyttää, se paljastuu lopulta keskivertoa tasoloikkaa heikommaksi kyhäelmäksi. Laboratorion tuhoaminen ja kanin sutkauttelu ei jaksa hirveän pitkään naurattaa, eikä juuri muuta ole tarjolla. Pelissä on liian vähän mielenkiintoisia tapahtumia verrattuna tylsään loikkimiseen ja arvailuun. Pelissä riittää purtavaa pitkäsikin aikaa, mutta maku häipyy varsin pian. Allekirjoittaneen peli uuvutti täysin.