SmackDown!, RAW ja WWE - MITÄ?!
WWE-wrestlingbrändin painipelit ovat olleet uskomattoman suosittuja ympäri maailman huomioon ottaen monia tahoja arveluttavan lajin sisällön. Jenkkilässä massayleisöjä urheiluhalleihin keräävät wrestling-tapahtumat perustuvat käsikirjoitettuihin (anteeksi vaan jos särjin jonkun illuusion) juonikuvioihin. Vastustajat eivät aikuisten oikeasti halua satuttaa toisiaan, vaan yleisölle tarjotaan muka-realistisia tilanteita, tahtojen taistelua ja saippuaoopperamaista draamaa sekä tilannekomediaa - vahinkoja toki sattuu ja tapahtuu.
Aikaisemmat WWE-painipelit ovat olleet toisen valtabrändin, Smackdownin, nimen alla, ja peleissä RAW on tullut niin ikään ilmaisena kylkiäisenä. Nyt ensimmäistä kertaa peliä markkinoidaan kahden brändin voimin, ja kannessa komeilee itse WWE:n hallituksen puheenjohtajan Vince McMahonin hikinen naamataulu.
Ääninäyttely vs. nettipeli
Peliä markkinoitiin alun alkaen nettipelin ja aitojen ääninäyttelijöiden voimin, mutta pettymys oli suuri, kun näitä kahta pääsi kokeilemaan. Harvoin tulee vastaan pelejä nykypäivänä, joissa oivat mahdollisuudet on jätetty hyödyntämättä kunnolla. Nettipeli kärsii monipuolisuuden puutteesta, valtavasta lagista ja peliseuran puutteesta. Painijoiden ääniosuudet ovat nauhoitettu ilmeisesti melkoisella kiireellä, sillä suurin osa niistä on 100-prosenttisesti suoraan paperilta suollettua soopaa, eikä mitään niin sanottua tulkintaa tai draaman tuntua puheista löydy. Poikkeuksiakin toki on, sillä SmackDownin! ja RAW:n karismaattisimmat painijat, jotka tunnetusti loistavat oikeassa kehässä mikkitaidoillaa, tekevät niin myös pelissä. Esimerkiksi Triple-H, Chris Jericho ja Eddie Guerrero hoitavat homman kotiin lähes kiitettävällä tasolla. Pettymyksiksi voitaisiin mainita esimerkiksi John Cena, Ric Flair ja Chris Benoit.
Nettipelissä ei pääse nauttimaan mistään kunnon otteluista, sillä otteluvalikoima on supistettu tasan yhteen vaihtoehtoon. Halukkaat pääsevät ottamaan miehestä mittaa bra & panties -ottelussa, jossa voittaja on se, joka saa ensimmäisenä kiskottua painidiivan housut ja paidan tämän yltä. Nettipeliin olisi ehdottomasti kaivannut lisää vaihtoehtoja. Puskaradio kuitenkin kertoo, että verkkopeli oli vain testaustarkoituksessa toteutettu projekti, ja että seuraavaan painipeliin olisi tulossa ehkä huomattavasti parempi nettipeli.
Rintakarvoja, hikeä ja maitorauhasia
THQ:n painipelit ovat parantaneet osa osalta kahta asiaa: pelimekaniikkaa ja grafiikkaa. Näissä SmackDown! vs RAW onnistuu huomattavasti paremmin kuin edellämainittujen nettipelin ja ääninäyttelyn osalla.
Parempi grafiikka tarkoittaa näennäisesti sitä, että painijat kiiltävät hiestä ja ovat entistä karvaisempia. Myös show'n pyropuoli ja painijoiden sisääntulot, sekä lähikuvat wrestling-idoleista heidän astellessaan määrätietoisesti kehään, ovat sieltä parhaasta päästä. Eittämättä kallisarvoisia polygoneja on käytetty myös naispainijoiden maitorauhasten suurentamiseen eli epätoivoisten teininörttijannujen sielut on ostettu näin tällä kertaa. Väite, että painijat näyttäisivät esikuviltaan todella tarkasti, on suuresti liioiteltua. Kovastipa on Ric Flair pumpannut rautaa sitten viime näkemän ja nuorennusleikkauksessakin on käyty. Chris "Y2J" Jericho näyttää samalta kuin aina ennenkin, ja diivat eivät ole sinne päinkään - näin pari esimerkkiä mainitakseni.
Tikapuut, pöydät ja terästuolit - Triple-H, Y2J ja HBK
Ottelumuotoja pelissä on vaikka muille jakaa. Niitä käydään läpi kausimoodissakäydään melkoinen määrä yksittäisten pelivaihtoehtojen listasta. Vaihtoehtoina ovat perinteisten yksittäisotteluiden ja pariotteluiden lisäksi muun muassa royal rumble -ottelumuoto, first blood, TLC, tasoitusottelut, survival-ottelut. Main event -puolella on tarjolla esimerkiksi Hell in the Cell -matsi tai 3 Stages of Hell. First blood -ottelumuodossa voittaja on se, joka keinoja kaihtamatta vuodattaa vastustajansa verta. Royal rumble -ottelussa mukana on koko painirosteri, ja vastustajia eliminoidaan heittämällä nämä kehän yläköyden yli. Voittaja on se, joka viimeisenä jää kehään kolmestakymmenestä painijasta.
Kaikki tärkeimmät ovat siis mukana ja näiden pohjalta jopa omien PPV-otteluiden rakentelu onnistuu pelin create-a-PPV -moodissa. Myös omia mestaruusvöitä voi rakennella omasta painijasta puhumattakaan. Netistä löytyy ohjeita puuttuvien painijoiden rakenteluun, mutta pelissä on yksi perustavaa laatua oleva virhe. Nimittäin pelissä ei voi olla mukana kuin yksi pelaajan luoma hahmo, mikä on lähes sataprosenttinen este nykypainijoiden omakätiselle siirtämiselle mukaan painikehään. Tämä lyhentää pelin uudelleenpelaamisarvoa huomattavasti.
Diivoilla, eli pelin naispuolisilla painijoilla ei ole enää omaa mestaruutta tavoiteltavanaan, eikä pelin ns. tarinamoodissa ole valittavana yhtään diivaa. Legendojakin on pitänyt peliin jostain syystä saada, mikä on verrattain turha lisä, mutta huvittanee ainakin jonkinlaista fanilaumaa. Pari legendaa on jo valmiina pelattavissa, mutta loput täytyy avata pelin edetessä saavuttamillaan rahapalkinnoilla. Mukana olevat alan veteraanit ovat Bret "the Hitman" Hart, Andre the Giant, Legion of Doom, Brutus the Beefcake, Mankind, The Rock, Masked Kane ja Legend Undertaker. Jimmy Snuka ja Roddy Piper ovat mukana heti. Myöskään legendoilla ei voi aloittaa kautta, vaan heilläkin on tyytyminen pelaamiseen kavereiden kanssa.
RAW:n painitallista löytyy iso sakki tuttuja nimiä, kuten Triple-H, Chris Jericho, Chris Benoit, Kane ja HBK. SmackDown! on taas Undertakerin, Big Show'n, Booker T:n, Bubba Ray Dudleyn, Eddie Guerreron ja kumppaneiden kotifirma. Diivoista mukaan on saatu Molly Holly, Sable, Stacy Keibler, Torrie Wilson, Trish Stratus ja Victoria. Kuten vähänkin wrestling-touhuihin perehtynyt voi huomata, puuttuu talleista melkoinen määrä porukkaa. Poissaolollaan loistavat muun muassa Spike Dudley, Hurricane, Funaki ja Lita. Pelin tekijät ovat kuitenkin perustelleet, että karsinta johtui tilanpuutteesta. Paranneltu grafiikka ja ääninäyttely söivät tilaa kuulemma liiaksi.
Tap out! Luovuta jo!
1, 2 ja 3. Kello soi ja SmackDown! vs RAW kävelee pettyneenä takaisin pukukoppiin painikehän glooriasta. Vaikka peli yllättää positiivisesti sen uusilla ominaisuuksilla, olisi pelintekijöiden silti pitänyt kuunnella enemmän sarjan fanien toiveita. Hyvä asia on se, että pelimekaniikkaa on parannettu huimasti viime vuodesta, mutta tempo on hidastunut jonkin verran. Jos pelin painijamäärää, ja edellisten osien ominaisuuksia on karsittu ääninäyttelyn ja paremman grafiikan tieltä, silloin ollaan jo heikoilla jäillä. Jatko-osana SmackDown! vs RAW on vaisu esitys. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.
