Ihanaisen Nariko-neitosen seikkailut ihmemiekan kanssa ovat nostattaneet parasta haloota hetkiin sivustolla. Pelin arvostelu keräsi kommenttiryöpyn hirmuisella vauhdilla, ja keskustelu foorumilla on käynyt niin ikään kiivaana. Suurin syy haloolle tuntui olevan valtavirrasta poikkeava arvosana ja sen myötä ajatus siitä, että konsolisodan tämänhetkinen sylkykuppi, PS3, olisi saanut ensimmäisen tappajapelinsä. Ottamatta näihin asioihin sen paremmin kantaa esittelen vain omat fiilikseni pelistä.
Pääosin kehut pitävät paikkaansa. Peli näyttää syntisen hyvältä, on hauska pelattava ja Andy Serkiksen jengi hoitaa ääninäyttelyn sekä motion capturen loistavasti. Tarinankerronta toimii, välianimaatiot ovat tähtitieteellisiä, Sixaxikselle on kerrankin hyvää käyttöä ja osa henkilöhahmoista (Kai) huikeita. Ja Nariko on hot. Mutta. Myös kauneimmilla asioilla on kääntöpuolensa. Ruudunpäivitys heittelee todella rasittavasti (rohkeaa avata peli nykivällä kohtauksella) koko pelin ajan ja kaiken upean grafiikan keskellä sattuvat lapsukset ovat todella rumia. Peli on lyhyt ja tarina lyhyempi. Molemmat näkyvät toistona pelin rakenteessa. Sixaxis turhauttaa välillä teknisesti. Lisämateriaalien videopätkät ovat samat kuin PlayStation Storessa. Latausajat ovat pitkät, vaikka ensin puolipeliä tungettiin kovalevylle. Pisteenä i:n päälle virallisen verkkosivun taustakuvat ovat saatavilla vain lasten resoluutioissa.
Ihmiset ovat kysyneet arvosanaa pitkin päivää. "Jossain kasin ja ysin välillä, toivottavasti tulee jatko-osa." Toivottavasti se muistetaan myös viimeistellä kun ensimmäinen kerran unohtui. Tämänkin jälkeen pelistä jää silti tunne, että täytyy pelata se uudestaan läpi, johtuen mahdollisesti juuri lyhyydestä. Tulee kyllä olemaan alekorien löytö. Ja Nariko on kyllä kaikesta huolimatta armottoman hot.
