Paradoxin uusin mammuttijulkaisu Victoria 3 keräsi arvostelussaan suitsutusta viiden tähden edestä. Nyt jälkimulgaisussa mielikuva on vain vahvistunut – oudoista bugeistaan huolimatta kyseessä on varsinainen vuoden peli.
Must... play... more...
Peliarvosteluiden karu totuus on se, ettei useita julkaisuja ole mahdollista pelata sataprosenttisesti läpi arvosteluhetkeen mennessä, varsinkaan jos kyseessä on massiivinen, yli satatuntinen strategia- tai roolipeli. Tällöin arvostelu on tehtävä riittävän kattavan vaikutelman perusteella. Lähes aina vaikutelma myös pitää, sillä jos julkaisu on säväyttänyt kymmenen pelitunnin aikana, saa loppulässähdys olla melkoinen, jotta se romuttaisi kokonaisuuden. Elokuvissa tai kirjoissa loppuratkaisu voi olla pettymys, mutta peleissä loppu voi pettää lähinnä liian pitkän venyttämisen vuoksi – pelimekaniikka harvoin tekee kuperkeikkaa.
Tämän sanottuani, Victoria 3 on eräs niitä tämän vuoden julkaisuita, jotka eivät jääneet kesken. Suurstrategiapelien kohdalla "läpäisy" on kyseenalainen termi, sillä vaikkapa Europa Universalis IV:ää voi hyvällä syyllä pelata nelinumeroisia tuntimääriä näkemättä silti kaikkea, mitä simulaatiolla on annettavanaan. Victoria-sarjan pelit asettuvat samaan kategoriaan. 75 pelitunnin jälkeen en ole vieläkään pelannut yhtä kokonaista satavuotisjaksoa Ruotsina, ja sen jälkeen kokeilulistalle päätyvät Yhdysvallat, Saksa, Aasian maat...
Mutta kyllähän se jotain kertoo, jos julkaisua tulee hakattua vielä pitkään arvostelun jälkeen. Puhumattakaan sitten EU IV:stä, joka julkaistiin lähes vuosikymmen sitten ja pysyy edelleen pelilistallani. Väitän, että Vic3 tarjoaa sitä vahvemmin GOTY-materiaalia, mitä enemmän sen maailmaan uppoutuu.
Bugit ja fasistit pilaavat aina kaiken kivan
Runsaan pelaamisen myötä näkemys jalostuu myös jatkuvasti. Paradoxin pelit tunnetaan monimutkaisuuksiensa vuoksi myös keskeneräisyydestään. Erilaiset hassut bugit nousevat framille kymmenien tuntien myötä. Esimerkiksi tekoälyn ohjaavat maat saattavat päätyä ikuiseen sisällissotaan, jossa juoksuhautojen vuoksi kumpikin osapuoli jää ikuiseen puolustustilaan. Omalla kierroksellani Yhdysvallat ei koskaan kehittynyt maailmanmahdiksi ikuisen fasistisen kansannousun vuoksi.
Paradoxin tapaan kaikki nämä myös korjataan, ja ensimmäinen suuri Earl Greyksi nimetty päivitys versioon 1.1 julkaistiin 5.12. Korjauslista näyttää melkoiselta, ja ainakin itselleni tärkeimpänä kohtana tämä: "Revolutions will now always lose some amount of war support, even when they're out of troops, so they cannot go on forever." Lisäksi kymmeniä muita asioita on saatu viimein fiksattua.
Peliarvostelijalle tällainen puolivalmiste on aivan hirveää arvioida. Tulisiko julkaisu tuomita nykytilansa perusteella, vai onko rujon ulkokuoren ja satunnaisen oudon käytöksen läpi nähtävä pelin sieluun? Selkeimmin tällainen tilanne kohdattiin Cyberpunk 2077:n kohdalla, jossa tuotantoon oli pistetty betaa. Itselleni kyseessä oli vioistaan huolimatta 5/5 julkaisu, mutta Petri laittoi arvostelussaan arvosanaksi suoraan kolmosen.
Nälkä kasvaa syödessä: Victoria 3 on edelleen parhaita ikinä julkaistuja taloussimulaattoreita, jotka tarjoavat pelaajalle uskomattoman laajan leikkikentän. Palkintogaalassa tavataan, vaikka voittolistalle ei lopulta yllettykään!
