Pro Evolution Soccer 2009

Monta presidenttiä, yksi kuningas

Jalkapallo on kuningaspeli, jonka veroista ei tältä planeetalta löydy. Urheiluseuroja riittää joka lähtöön, ja niiden edesottamuksista jaksetaan vouhottaa ympäri maailman. Jokaiselle löytyy itseä miellyttävä kannatettava seura: on ökyrikasta menestysseuraa, työläishenkistä amatöörijoukkuetta ja kaikkea siltä väliltä. Jalkapallopelien saralla kirjo ei valitettavasti ole aivan näin suuri. Mitä kunnollisiin jalkapallopeleihin tulee, kaksi tekelettä on pitkään vääntänyt kättä virtuaaliurheilullisesta paremmuudesta. Nämä ovat vuosituhannen vaihteen jälkeisestä alennustilastaan kovaan nousukiitoon lähtenyt Electronic Artsin FIFA-sarja sekä Japanin ylpeys, Konamin Pro Evolution Soccer.

Pro Evolution Soccer hallitsi jalkapallopelisotaa niin kauan kuin pysyttiin tehottomammassa konsolisukupolvessa. PlayStation 2:lla Konami pyyhki lattiaa Electronic Artsilla. Uudemman konsolisukupolven myötä asetelmat muuttuivat. Näyttävämpi FIFA pystyi paremmin mukautumaan tehokkaampien alustojen asettamiin haasteisiin, kun taas Pro Evolution Soccer joutui harhapoluille. Pohjanoteeraus oli edellinen PES, vuosimalliltaan 2008. Se oli epäonnistunut yritys siirtyä realistisemman, hitaamman pallottelun pariin. Pelin kehittäjät ehtivätkin julkaisun lähteen jopa pyytämään anteeksi, etteivät tiukassa aikataulussa onnistuneet täyttämään odotuksia.

Tällä kertaa Konamilla ollaan keskitytty siihen, mitä siellä osataan parhaiten: pelattavuuteen. Toisaalta on ikävää, ettei Pro Evolution Soccer 2009 ole laajuutensa ja audiovisuaalisuutensa osalta edelleenkään lähelläkään FIFAn tasoa. On silti hienoa huomata, että viime version pilanneet pelattavuudelliset ongelmat on saatu korjattua. Lisäksi vuosi sitten esitelty verkkopeli on viimein saatu sellaiseen kuosiin, että nettiin haluaa oikeasti välillä ottelemaankin. Kokonaisuudelta jää kuitenkin toivomaan enemmän.

Hattutemppu

Pro Evolution Soccer 2009:n silmiinpistävimpiä uudistuksia ovat Mestareiden Liiga -lisenssi (joka takaa kaikki joukkueet Euroopan suurimmasta seurajoukkueturnauksesta sekä itse turnauksen), Become a Legend -tila ja paranneltu editori. Viimeinen mahdollistaa sen, että asialleen omistautuneimmat pelaajat pystyvät luomaan haluamansa joukkueet pelaajineen ja paitoineen, vaikka kunnon lisenssi edelleen puuttuukin. Sekä maa- että seurajoukkueita on tarjolla hyvin puutteellinen valikoima. Suomalaisnäkökulmasta ilahduttaa tosin tietty uusi lisäys: HJK. Helsingin Jalkapalloklubilla pääsee siis elämään uudelleen ikimuistoisia hetkiä vuodelta 1998, kun joukkue selviytyi Antti Muurisen valmentamana Mestarien liigan lohkovaiheeseen.

Uuden Mestarien liigan ohella mukaan on saatu mielenkiintoinen Become a Legend -tila. Siinä luodaan ja keskitytään ohjaamaan vain yhtä pelaajaa. Alussa pelaaja on 17-vuotias ja taidoiltaan vajavainen. Pelaamaan pääsee heti mutta vain harjoitusotteluihin. Kovalla harjoittelulla tulee kutsua kovempiin koitoksiin. Onnistumisten ja kehittymisen myötä saattaa saada sopimuksen kovempaan joukkueeseen. PlayStation Eye -kameralla saa jopa läntättyä oman naamansa luodun pelaajan kasvoille. Become a Legend on erittäin tervetullut, joskin vaikeustasoltaan liian korkea pelimuoto. Pieni tasapainotus olisi ollut paikallaan. Kentällä saa ravata itsensä henkihieveriin, eikä menestystä silti välttämättä ole tiedossa. Muuten mukana on pelkkää perustavaraa, kuten yksittäisiä otteluita, turnauksia sekä liigoja.

Pelattavuus on tuotu lähemmäksi Pro Evolution Soccer 6:sta. Monet pitävät kuutosta sinä parhaimpana PESsinä, jossa onnistuttiin yhdistämään viihdyttävyys ja realistisuus. Tämänvuotisessa versiossa pelaaminen on hieman hitaampaa, joten Konamin nyrkkipajalla ollaan palattu oikeille jäljille. Erittäin tervetulleisiin lisäyksiin kuuluvat muun muassa vapaapotkujen ampumisen helpottaminen sekä mahdollisuus ampua ilmassa olevan pallon volleyna kohti maalia. Ottelut ovat arvaamattomia, hauskoja, erilaisia ja haastavia. Sarjan veteraaneille hankalinkin vaikeustaso taitaa silti valitettavasti olla liian helppo.

Onneksi moninpeli on edelleen taattua laatua. Pelasipa sitten ystävää vastaan tai yhdessä tämän kanssa, kaverien kanssa mitteleminen on edelleen ylivoimaisesti hauskinta mitä PESsillä on tarjota. Tällä kertaa verkkopelikin onnistuu hieman paremmin. Edellinenhän versio oli lähes pelikelvoton PlayStation 3:lla. Nyt tekijät ovat onnistuneet sekä presentaatiossa että itse otteluissa. Kamppailuissa esiintyy jonkin verran lagia, mutta sitä ei ole liikaa. Mainiota on myös, että netissä pääsee myös pelaamaan kahdella kahta vastaan, sekä tallentamaan kamppailuhistorian pisteinä. FIFAn tasolle ei toimivuudessa kuitenkaan vieläkään päästä. Pientä helpotusta tuskaan tuo Konamin lupaus, että se julkaisee uusia joukkueita ilmaiseksi ladattavissa olevina päivityksinä. Työtä on silti tehtävänä.

Oma maali

Pro Evolution Soccer 2009 ei näytä kummoiselta, vaikka sen takana on markkinoiden kovin konsolirauta. Animaatio on edelleen tönköhköä, vaikka tähtipelaajien harhautuksiin onkin saatu yksilöllisyyttä. Valikoissa haluttu tieto on yhä liian monen painalluksen päässä ja grafiikka näyttää muutenkin kuin uusi PES olisi hutaistu PlayStation 2:n pelimoottorin pohjalta. Tekijät jaksavat toitottaa keskittyvänsä pelattavuuteen. Se pitänee paikkansa, mutta kuluttajille olisi hyvä tarjota muutoksia, parannuksia ja uskottavuutta. Viereisessä televisiossa pyörivän FIFAn näyttävyys aiheuttaa jopa kaltaisissani PES-addikteissa puistatuksia.

Konamin pelin äänimaailma on todellinen pohjanoteeraus. Musiikki on hirveää, halvalla tuotettua rokkipoppia ja uusi selostuskaksikko on, jos mahdollista, vielä enemmän pihalla kuin edellisten PESsien lakoniset juontajat. Suomalaisella jalkapallofanilla tulee Tuomas Virkkusta ikävä. Onneksi musiikin ja selostuksen pystyy kääntämään kokonaan pois päältä. Ääniosaston ainoan synninpäästön saa yleisön kohina, jonka joukosta pystyy erottamaan jopa yksittäisten joukkueiden kannatuslauluja. Tunnistamisen hetket ovat kuitenkin liian harvassa. Yleisön käyttäytymisen korostaminen olisi taas yksi asia, jota japanilaisstudion odottaisi jatkossa kehittävän.

Pro Evolution Soccer 2009 on pähkinänkuoressa pelattavuudeltaan hieman hitaampi versio Pro Evolution Soccer 6:sta. Se on hieno jalkapallopeli, jonka parissa tulee varmasti vietettyä monia ikimuistoisia hetkiä. Silti pelaajalle jää tunne, että jotakin puuttuu. Siksi FIFA viekin tänä vuonna hiuksenhienosti voiton. Konami on nyt saanut korjattua edellisten osien pahimmat hölmöilynsä. Ehkä jatkossa olisi todellisten uudistusten vuoro?