Muistatteko lapsuudestanne niitä hetkiä, kun silloisia pelilehtiä selaillessanne ihailitte upeita kuvakaappauksia jostain mestariteoksesta, mutta harmittelitte kun se saapui väärälle alustalle. Tai meidän vähän naavapartaisempien pelaajien voivottelu peliä varten liian tehottomasta nuhapumpusta – jota myös tietokoneeksi on kuultu kutsuttavan – taikka yksinkertaisesti halutun tuotteen ostamisen mahdottomuudesta tuolloisessa pula-ajan Suomessa. Minulle yksi tällainen peli oli Dragon’s Lair.
Piirretty reaktiotesti
Uskokaa tai älkää, mutta ensimmäinen kosketukseni tähän vuonna 1983 markkinoille saapuneeseen peliin tapahtui vasta vuonna 2012. Digital Leisuren kehittämä ja Microsoft Studiosin julkaisema Dragon’s Lair tuo klassisen arcade-seikkailun konsolin latauspalveluun. Kyseessä on peräti pelin 66. käännös sitten julkaisun.
Dragon’s Lair on kaikessa yksinkertaisuudessaan pelattava piirretty. Juoni seuraa Dirk-nimistä sankaria, joka syöksyy synkän linnan kätköihin vapauttamaan kaapattua prinsessa ilkeältä lohikäärmeeltä. Pelaajan tehtäväksi jää uhkarohkean sotilaan elossa pito, mikä tapahtuu noudattamalla ruudulla näkyviä komentoja. Vaihtoehdot on rajattu vain pääilmansuuntiin ja lyöntiin, mutta erilaisia vaaratilanteita jää siitä huolimatta muistettavaksi lukuisia.
Pelattavuuden osalta vuodet eivät ole olleet helliä klassikolle. Pelkäksi reaktiotestiksi jäävä Dragon’s Lair on nykymittapuilla auttamattoman vanhentunut aikakone pelihistorian alkuhämäriin, ja siitä pitäisi päästä nauttimaan maksun sijaan ilmaiseksi. Live Arcade -käännös tuo sentään konseptiin pari vaikeustasoa, kolikkohalliversion sekä Kinect- ja yhteistyötuen. Kaikesta huolimatta kaikki sisältö on koluttu alta puolen tunnin.
Kinect-tuki toimii ontuvasti. Kamera tunnistaa liikkeen joko heikosti tai sitten ohjaa sankarin oikeaan paikkaan, vaikkei itse ennättänyt edes liikkua. Pelaaminen onkin huomattavasti mielekkäämpää tavan ohjaimella. Yhteistyötila on sen sijaan puhdas vitsi. Ensinnäkään se ei toimi kuin Kinectin välityksellä, ja toisekseen pelaajat eivät osallistu tapahtumiin samaan aikaan. Kimppakivan sijaan taistelupari saavat omat vuoronsa yrittää huoneista selviytymistä.
Fantastisen upeaa seurattavaa
Kolmesta vuosikymmenestä parhaiten selvinnyt osa-alue on entisen Disney-animaattori Don Bluthin ajanhenkeä mukaileva piirrosjälki. Yksityiskohtaiset hahmot ja mielikuvitukselliset huoneet jaksavat viihdyttää edelleen, vaikka HD-siirto olisi tehnyt visuaalisuudelle terää. Bluthin taustat näkyvät myös tarinankerronnassa, jonka humoristisen hoopot kuolemat ovat pelin ehdoton suola.
Dragon’s Lair on nostalgiatrippi kaukaisuuteen ja samalla järkyttävän huono peli. Pelkistetty reaktiotesti ei tarjoa sisältöä kuin korkeintaan varttitunniksi, eikä pyydetty hinta käy päinsä edes puolikelvollisesta piirretystä.
Dragon’s Lair on saatavilla Live Arcadesta 800 Microsoft-pisteellä.
Kommentit
Dragon's Lairin perään tuli kyllä pen...
Dragon's Lairin perään tuli kyllä pentuna kuolattua. Pettymys oli varsin suuri, kun viimein pääsi käsiksi pelin C64-versioon - siinä ei ollut edes sitä hienoa grafiikkaa pelastamassa paskaa pelattavuutta.
Kommentoi
Kirjaudu kommentoidaksesi