Assassin's Creed tarjoaa upeasti mallinnetun ja ennennäkemättömän laajan keskiaikaisen miljöön pelaajan leikkikentäksi. Ristiretkien pyhällä maalla suoritetaan salamurhia assassiinien malliin Jerusalemista Damascukseen, joissa päästään rullaamaan parkour-taiturit häpeään pistävällä sulavuudella. Päähahmo etenee juuri siitä, mistä ja miten pelaaja haluaa. Ja kun pelaaja haluaa, isketään piiloitettu terä kohteen kaulaan.
Ylistävät adjektiivit on pakko lopettaa tähän. Peli onnistuu turmelemaan satumaiselta tuntuvaa pakettia itseään toistavalla tehtävärakenteella, todella yksinkertaisella taistelusysteemillä ja hienosta keskiajan hengestä vieraannuttavalla scifi-juonella. Harva asia rikkoo illuusiota niin täydellisesti kuin Assassins Creedin siniset matrix-koodia välkkyvät seinät ristiretkien ajan ympäristöissä. PS3-versio myös ampuu itseään jalkaan ajoittain heikoksi heittäytyvällä ruudunpäivityksellä.
Ehkä varma jatko-osa onnistuu valjastamaan valtaisan potentiaalin käyttöön tarjoamalla enemmän oikeata sisältöä. Vaikka joutuukin jatkamaan kohtuullisen onnetonta tarinaa.
