The Legend of Zelda: Twilight Princess.

Pelin alkaessa Link on normaali "talonpoika" jolla on jokapäiväiset tehtävänsä, joihin lukeutuu mm. karjanhoito, kalastelu ja kyläläisten auttaminen.
Pelin alku on varsin normaalia Zeldoja pelanneille, mene paikasta A paikkaan B, tee tehtävä ja saat itemin.
Kuitenkin hetken päästä seikkailun alkamisesta peli tempaisee täysin mukaansa
ja tarina ponkaisee nousuun, kuin raketti uutena vuotena.

Luonnollisesti Hyrulen kohtalo on jälleen vaakalaudalla. Tällöin ystävämme vihreässä hiippalakissan on mies paikallaan.
Pelin tarina on kerrassaan kiehtova. Pelaaja ei voi olla, kuin esittämättä kysymyksiä itselleen; Mitä tämä mystinen Twilight on? Mistä se johtuu? Mikä on tämän kaiken takana? Edellisiä osia pelanneet miettivät onko kaiken takana pääpahis Ganon vaiko tälläkertaa joku muu, ehkä vieläkin pahempi?
Pelin ydintä ei ole lähdetty muuttamaan ja ehkä hyvä niin. Hahmot eivät edelleenkään puhu, muuten kuin päästelemällä epämääräisiä ääniä, onneksi pelaajalle äänähdykset on tulkittu tekstin muodossa.
Niinikään edelleen suurinosa pelin pääpainosta on luolastoissa ja niiden läpäisyissä.

Uutena piirteenä on alussa alueiden peittyminen Twilightiin. Pelaajan tehtäväksi jää puhdistaa nämä alueet ja pelastaa kyläläiset tuosta hirveästä mustavalkoisuudesta. Linkin uutena kykynä on muuttua sudeksi, jolla voi taistella tehokkaasti Twilight maailman mörköjä vastaan.

Teknillisesti peli on näyttävä ja peli pyörii erittäin sulavasti läpi koko pelin. En huomannut hidastumisia, bugeja tai muita harmaita hiuksia aiheuttavia ongelmia. Tyyliltään peli on lähempänä Ocarina of timeä, kuin edellistä osaansa Wind Wakeria. Graafisessa maailmassa on selvästi pyritty luomaan realistisempi maailma, edellisen osan Cel-Shaden vastapainoksi.

Ratsastaminen, eeppiset taistelut ja uudet aseenkäsittely taidot tuovat myös pienen roolipelimäisyyden mukanaan.

Ohjaus toimii täydellisesti niin jousipyssyllä tähdätessä, kuin myös miekalla huitoessa.
Ne jotka epäröivät ohjauksen vievän peli-iloa - Pelkonne on turhaa, sillä voisin jopa sanoa, että se lisää sitä.

Henkilökohtaisesti hienointa on ollut hypätä Eponan selkään ja ratsastaa Hyrulen niityillä ohi kaupunkien ja metsien, kun päivä vaihtuu yöksi ja toisinpäin. Pelin maisemat ovat näyttäviä ja kaupungit eloisia.
On myös hienoa nähdä oman hyväntyön jälkeen kuinka kaupungit heräävät eloon, kun rauha on palautettu alueelle.

Pieni miinuksen paikka on ajoittainen helppous, en missään kohdassa huomannut varsinaista pulmanratkontaa, jotka ovat edellisissä osissa jättäneet pelaajan pitemmäksikin ajaksi miettimään asiaa.
Heti, kun on kyseessä jokin pienikin jäljitystehtävä tai pulma, ponkaisee kartalle punainen piste, "mene sinne".

Kuitenkin faktat ovat faktoja, jälleen on yksi huippupeli julkaistu, The Legend Of Zelda: Twilight Princess on mahtava peli, joka on varmasti tällä hetkellä Nintendo Wiin parasta antia.