Playstation 2:n on siunattu hyvillä toiminta ja -seikkailupeleillä, ja Onimusha 3 on taas yksi uusi lisäys konsolin tarjontaan. Jo kolmanteen osaan ehtinyt Onimusha ottaa ison askeleen eteenpäin niin pelattavuudessa kuin grafiikoissakin. Muun muassa Resident Eviliksi miekoilla kuvattu Onimusha-sarja on menestynyt hyvin, kiitos audiovisuaalisen loistokkuuden, sekä toimintaa ja ongelmanratkontaa yhdistelevän pelimekaniikan. Toisesta osasta tuttu tavaroiden vaihtelu on saanut kenkää, ja esirenderoidut taustat on korvattu reaaliaikaisella 3D-grafiikalla. Myös ohjattavuus on saanut uutta puhtia, sillä digitaalinen ohjaus on korvattu analogisella, ja tämä toimii huomattavasti alkuperäistä ohjausta paremmin. Pelin erikoisen teeman lisäksi peli on saanut Samanosuken rinnalle toisen päähahmon, huippunäyttelijä Jean Renon tähdittämän Jacquesin.
Ajat muuttuvat ja demonit niiden mukana
Onimusha 3:n alkuvideon mainitsematta jättäminen olisi synti. ROBOT nimisen studion tuottama aloitusvideo on ehkä tyylikkäin koskaan. Video esittelee valtavaan Genma-tankkiin soluttautuneen Akechi Samanosuken hyökkäystä kohti tankin keskustaa. Vastaavanlaista tarkkuutta ja yksityiskohtien määrää on tottunut näkemään huippukalleissa elokuvissa. Kyseessä on upea animaatio, niin upea, että siitä pelkästään voisi jo maksaa - ainakin vähäsen. Alkuvideon ja itse pelin grafiikan kontrasti on ymmärrettävästi aika suuri, mutta ensihetkistä lähtien grafiikka pistää silmään myönteisesti. Peli alkaa 1500-luvun Japanista, jossa Samanosuke yhdessä usean muun soturin kanssa hyökkää Honnoji-temppeliin kukistamaan Nobunagan kätyreineen. Samaan aikaan pelin nykyajan Ranskassa oleva Jacques saa hätäpuhelun. Hyvin brutaalin videopätkän jälkeen käy ilmi, että Nobunaga on tuonut helvetilliset joukkonsa tulevaisuuteen. Soppaa sekoitetaan vielä lisää, sillä Jacques ja Samanosuke joutuvat toistensa aikaan: Jacques menneisyyteen ja Samanosuke nykyaikaan.
Alkuasetelma on kieltämättä aika omaperäinen ja tuo syvyyttä muuten melko suoraviivaiseen peliin. Kuten aikaisemmissa osissa, niin myös Onimusha 3:ssa Akechi käyttää miekkoja ja jousta aseenaan, kun taas Jacques kurittää vihollisia pelin alussa lahjoitetulla Oni-ruoskalla. Hahmot poikkeavat toisistaan paljon, ja erilaisia liikkeitä on kiitettävä määrä. Normaalien lyöntien lisäksi pelissä on vastaliikkeitä, lyöntisarjoja ja aseilla suoritettavia erikoisiskuja. Alussa kumpikin hahmo on varustettu heikolla aseella ja panssarilla sekä Oni-hanskalla, jolla vihollisista irtoavia sieluja imetään. Tallennuspisteillä näitä sieluja voidaan käyttää aseiden, suojan ja Oni-hansikkaan kehittämiseen. Pelimekaniikoiltaan Jacques ja Samanosuke ovat kiitettävän erilaisia. Esimerkiksi Jacques voi ottaa ruoskallaan vihollisesta kiinni, paukauttaa sitä aseella päin näköä ja tämän jälkeen viskaista sen hienossa kaaressa. Uusi grafiikkamoottori mahdollistaa myös irtaimiston käyttämisen aseena, tosin aika rajoitetusti. Jacquesilla tynnyreiden ja kivien heittely kohti vihollista onnistuu, kuten myös Oni-kärpäsiin kiinnitäytyminen, joka mahdollistaa pääsyn muuten tavoittamattomille alueille.
Kahden päähahmon lisäksi pelaaja pääsee kurittamaan demoneja Michelle -nimisellä SA erikoisjoukon jäsenellä. Michelle käyttää aseinaan kranaatteja, haulikkoa ja muita rautaa suoltavia aseita. Eri liikkeiden hallitseminen on varsinkin pelin loppupuolella tärkeää, sillä viholliset laittavat hanttiin toden teolla. Vastahyökkäykset vaativat todella tarkkaa ajoitusta, ja ellei muuta auta, niin kolmiota painamalla hahmo suorittaa asekohtaisen erikoishyökkäyksen, joka lopettaa taistelun lyhyeen. Mukavana koukkuna toimivat uudet aseet, jotka poikkeavat toisistaan kiitettävästi. Kättä pidempää löytyy joka tilanteeseen aina raskaista moukareista pistäviin seipäisiin. Varhaisemmista osista tuttu Dark Realm tarjoaa haasteen vastaanottaville aseista ja varusteista kovimmat, mikäli rohkeutta riittää. Erilaisista demoneista koostuva Nobunagan armeija laittaa pelaajalle kovasti hanttiin. Viholliset toimivat tarpeeksi älykkäästi, pakottaen pelaajan välillä miettimään ennen napin painamista. Ison joukon ympäröimä mörssäri on esimerkiksi vaikea kohde, ellei ensin tuhoa jousiampujia. Vaihtoehtoisesti pelaajaa piirittävät nopeat ninjat kannattaa päästää päiviltään ennen muiden vihollisten rankaisemista.
Paluu menneisyyteen ja toisinpäin
Onimusha 3 painottaa juoneen suoraviivaisesta luonteestaan riippumatta. Nobunaga ja hänen ykkösmiehensä, Guildenstern, punovat pirullisia suunnitelmiaan pelissä nykyajassa ja menneisyydessä. Nykyajan teknologia mahdollistaa sekopäiselle Guildensternille entistäkin oudommat luomukset ja suunnitelmat, tosin niin myös pelin sankareille. Ensin umpikujalta vaikuttava paikka saattaa saada uuden ilmeen, kun menee ajassa taaksepäin vääntämään vipua. Entäpä portti, jonka avausmekanismi on hajalla? Menneisyyteen avaamaan moinen ja voilá, homma hoidettu. Pelin alussa hahmojen vaihto tapahtuu automaattisesti säännöllisin väliajoin, mutta hyvin pian avautuu mahdollisuus vaihtaa hahmo tallennuspisteiden luona. Tavaroiden kuljetuksesta läpi ajan, sekä hahmojen puheen tulkkaamisesta pelissä on vastuussa Ako niminen Tengu (keiju). Hieman Legend Of Zelda: Ocarina Of Time -pelin Navia muistuttava Ako toimii erinomaisena apurina pelissä. Taistelun tuoksinassa Ako tuo kulloinkin pelattavalle hahmolle vihollisilta löytämiään tavaroita, muun muassa nuolia, lääkkeitä ja rohtoja. Tämän lisäksi keijukainen osaa avata arkkuja, joita muuten ei saa auki. Tengu-apulaisen liivi on myös päivitettävissä. Erilaisia liivejä käyttämällä kaikki sielut saa muun muassa punaisiksi tai vaikkapa energian latautumaan automaattisesti. Pientä tyttöä muistuttava Ako piristää muuten synkkää peliä hauskoine kommentteineen, tosin välillä ilmaantuva ylireagointi ei sovi pelin tilanteisiin.
Tarinaa valoittaa läpi pelin löytyvät muistikirjat, paperilappuset ja lokikirjat. Guildendsternin kokeitä käsittelevät muistiinpanot ovat välillä aika absurdia, mutta hauskaa luettavaa. Parasta antia Onimusha 3:n ongelmanratkonta puolella ovat eräänlaisista palikoista koostuvat arkut. Arkut avataan siirtelemällä niiden päällä olevia palikoita. Siirtoja on rajattu määrä, ja osa näistä palikkatesteistä on todella hankalia, mutta niiden läpäisy tuottaa tyydyttävän onnistumisen tunteen. Ulkoasultaan Onimusha 3 on Playstation 2:n kärkeä. Esirenderoiduista taustoista luopuminen oli aika riskaabeli veto Capcomilta, sillä aikaisemmat osat näyttivät kerrassaan upeilta loppumattomine yksityiskohtineen. Täysin reaaliaikaiseen 3D-grafiikkaan siirtynyt Onimusha 3 ei silti kalpene edeltäjinsä edessä, sillä pelin grafiikka, animointi ja tekstuurit ovat viimeisintä huutoa. Outoa kyllä, muutamissa kohdissa peli jämähtää lähes täysin vaikka ruudulla ei olisikaan muutamaa vihollista enempää. Nämä kohdat ovat laskettavissa yhden käden sormilla eivätkä sinäänsä ole suuri miinus, mutta näihin kohtiin törmätessä jökiminen kieltämättä närkästytti. Äänipuoli on sujuvaa, muttei erikoista. Erityismaininta alkuvideon taustalla pyörivästa kipaleesta. Ääninäyttely toimii ja kuulostaa hyvältä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Akon ylipirteä ääni sekä Jacquesin pojan, Henrin, ankealta kuulostava puhe latistavat tunnelmaa aika ajoittain.
Vanhaa vai uutta?
Onimusha 3 on pelattavuudeltaan ja audiovisuaaliselta puoleltaan täyttä rautaa, ja näyttää, että mustassa monoliitissa pihisee vielä suuret voimat. Pelin ainoa kompastuskivi, joka tosin vaivaa monia tämän genren pelejä, on toisto. Lähes loppumattomana virtana tulevat viholliset eivät anna hetken rauhaa, ja jatkuva nappien näpyttäminen on pidemmän päälle puuduttavaa. Erilaiset vastaliikkeet, torjunnat ja erikoishyökkäykset onneksi tasapainottavat toistoa. Erikoisen teemansa ja uuden ulkoasun lisäksi Onimusha 3 tarjoaa sitä samaa kuin sarjan edellisetkin osat: palikkatestejä, kovia taisteluja, isoja demoneita, taidokasta juonenkerrontaa sekä addiktiivista tavaroiden päivitystä. Sarjan ystäville tämä peli sopii kuin laastari Nellylle, ja tekee hienon lopetuksen ilmeisesti trilogiaksi jäävälle Onimusha-sarjalle. Peli tarjoaa useita vaikeusasteita, salaisia pukuja, minipelejä sekä aseita, joiden parissa kuluu monta laadukasta hetkeä.
