Samat raamit uudella poppoolla
Vuonna 2004 Raven Softwaren X-Men Legends vei tutut supersankarit peliympäristöön, joka sopi niille loistavasti. Kyseessä oli kevyt Diablo-tyylinen hack ´n slash -toimintaroolipeli, jossa pelaaja ohjasi valitsemaansa mutanttia osana neljän sankarin ryhmää. Kokemuspisteiden kerääntyessä tuli mukaan aiheelle erittäin olennainen mutanttikykyjen kehittäminen. Kaverin kanssa yhteistyönä pelattuna peli oli luonnollisesti monin kerroin hauskempaa. Nyt julkaistu Marvel: Ultimate Alliance on saman sarjan kolmas osa, ja vaikka se ei mitään radikaaleja uudistuksia tuo mukanaan, on se rakentanut itsensä sen verran vankoille perustuksille, että Raven Softwaren on tarvinnut vain tuoda kaikkea tuttua entistä enemmän ja isommissa puitteissa.
Tarinan pääpahikseksi Marvel-maailman lukuisista arkkikonnista on valittu Dr. Doom, eli suomalaisittain Tohtori Doom, joka kokoaa Masters of Evil -nimisen konnien koplan. Pahuuden ryhmittymä aloittaa päämääriensä tavoittelun hyökkäämällä Nick Furyn kipparoimalle jättiläismäiselle lentävälle Helialukselle. Apuun saapuvat Kapteeni Amerikka, Hämähäkkimies, Thor ja Wolverine, joista pelaaja ohjaa valitsemaansa. Muu ryhmä jää tekoälyn ohjaukseen. Nelikko torjuu hyökkäyksen, mutta tämä on vain alkusoittoa Tohtori Doomin suunnitelmissa, joiden varsinainen tarkoitus paljastuu vasta paljon myöhemmin.
Marvel: Ultimate Allianceen Raven Software on ammentanut huikean määrän materiaalia Marvel-universumista. Marvel-hahmoja on ahdettu peliin kiitettävät 140 kappaletta. Pelattavia hahmoja on yli 20, joista osa lisätään pelaajan valikoimiin seikkailun edetessä. Pelaajalla on täten erittäin hyvin valinnan varaa sen suhteen, millaisen nelikon kasaa taisteluun pahuuden mestareita vastaan. Esimerkkejä pelattavista hahmoista jo mainittujen lisäksi ovat muun muassa varmasti kaikkien Marvelinsa lukeneiden tuntemat Ihmenelosten sankarit. Aaveajaja, Rautamies tai Blade lienevät myös tuttuja monelle. Hieman vähemmän tunnettuja hahmojakin on valittavissa, kuten Deadpool, Luke Cage ja Moon Knight.
Minkä väriset spandexit ovat nyt muodissa?
Entiseen malliin mutanttien erikoiskykyjä voi parantaa normaaliin roolipelityyliin eli kokemuspisteillä ansaittujen hahmotasojen avulla. Tasonkorotuksen yhteydessä pelaaja voi korottaa valitsemiensa erikoiskykyjen tehoa tai valita kokonaan uusia. Tietyt kyvyt ovat saatavilla vasta hahmon saavutettua tarpeeksi korkean tason. Kyvyt ovat tuttuja ainakin niille, jotka Marveleita ovat plaranneet. Esimerkiksi Wolverinen kyvyt ovat pääasiassa erilaisia hyökkäyksiä, joita hän kämmenissään olevilla adamantium-terillään suorittaa, kun taas Kapteeni Amerikka voi muun muassa heittää kilpensä kimpoilemaan ympäri huonetta tuoden vahinkoa laajalle alueelle. Monella hahmolla on repertoaarissaan sekä lähitaisteluun liittyviä kykyjä että pitkänkantaman hyökkäyksiä.
Hahmojen kustomointia voi tehdä myös asujen avulla. Jokaiselle pelattavalle hahmolle avautuu pelin edetessä vaihtoehtoisia asuja, jotka yleensä kuvastavat kyseisen hahmon ulkonäköä sarjakuvan eri aikakausilla. Asujen vaihto ei ole pelkästään silmän iloksi, vaan ne tuovat mukanaan myös omat lisänsä ominaisuuksiin. Asut vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon hahmo kärsii vahinkoa saamistaan osumista, mutta niiden avulla voi myös tehostaa omia hyökkäyksiä. Näitä asujen tuomia etuuksia voi tehostaa rahalla, jota vanhaan kunnon hack 'n slash -tyyliin kentiltä kerätään. Rahalla voi ostaa pisteitä myös erikoiskykyihin, mutta tämä on varsin tyyristä puuhaa hinnan kasvaessa eksponentiaalisesti piste pisteeltä.
Vaikka pelaajalla on vapaat kädet jenginsä kokoonpanon suhteen, antaa peli tietyistä hahmovalinnoista bonusta. Esimerkiksi Ihmenelosilla pelatessa pelaaja saa hahmojen ominaisuuksiin ylimääräisen lisän. Jos muodostaa nelikkonsa pelkästään naishahmoista, saa vastaavasti ekstraa statseihin Femme Fatale -bonuksen muodossa. Tehtäviä suorittaessa peli antaa ryhmälle "mainepisteitä", joiden avulla voi myös nostaa supersankariryhmittymän suorituskykyä. Marvel: Ultimate Alliance tarjoaa siis monenlaisia työkaluja roolipelimäiseen hahmojen kehittämiseen, vaikka muuten onkin suoraviivaista mättöä.
Pelaaminen ei ole juuri muuttunut aikaisemmasta ollen suurimmaksi osaksi simppeliä nappulan hakkausta. Hahmon liikerepertoaarissa on perushyökkäys sekä ladattava ”superisku”. Näitä yhdistelemällä voi luoda hahmokohtaisia hyökkäyskomboja. Liipaisimen ja nappien yhdistelmillä pääsee käsiksi mutanttikykyihin, eli kykyjä voi valita kerralla käyttöönsä neljä erilaista, yksi jokaiselle napille. Torjuntakin on mahdollista, mutta käytännössä sitä tarvitsee lähinnä pomotaisteluissa.
Mahtipontisen hauskaa
Ulkoisesti Marvel: Ultimate Alliance ei ole aivan niin tyylitelty tuotos kuin mitä Marvel-sarjakuviin perustuvalta tuotteelta voisi odotella. Pelin graafinen taso on jotenkin jäänyt edelliselle konsolisukupolvelle teräväpiirtotarkkuutta lukuun ottamatta. Hahmot näyttävät muovisilta, eivät siis lainkaan eläviltä, mutta tyyli ei muistuta myöskään sarjakuvia. Edes animaatiohenkisyydestäkään ei voi puhua, joten pelin kohdalla on pakko todeta sen kaipaavan panostusta tyyliseikkoihin. Kenttäsuunnitellussa on aikaisemmista luolaseikkailuista sentään päästy jo avarampiin ja monipuolisimpiin tiloihin. Marvel: Ultimate Alliance viekin pelaajan jos vaikka minkälaisiin ympäristöihin merenalaisista skenaarioista psykoottisiin huvipuistoihin ja riepotellen jopa ajasta ja ulottuvuudesta toiseen.
Vuoden 2006 ylinäyttelypalkinnon voisi puhtaalla omatunnolla antaa Marvel: Ultimate Alliancelle sen välianimaatioiden ääninäyttelyn osalta, ja muutoinkin äänitoteutuksessa on jääty keskitasolle. Ääniefektit vaikuttavat suoraan kierrätetyiltä aikaisemmista osista ja musiikki on vain mahtipontista tapettia. Toisaalta auraalisiin seikkoihin ei isometrisestä kuvakulmasta kuvatussa pelissä kiinnitä niin paljoa huomiota, mutta tunnelmassa olisi päästy varmasti pykälä korkeammalle tasolle huolellisemmalla äänisuunnittelulla.
Teknisesti Marvel: Ultimate Alliance ei ole mitenkään erityinen, mutta sitä on silti erittäin hauska pelata. Peli on mukavan kevyttä toimintaroolipelimättöä ja pelattavaa riittää jopa 20 tuntia. Kun mukaan ottaa vielä kaverin joko Liven yli tai vanhanaikaisesti tyrkkäämällä kakkospadin vierailijan kätösiin, on ilo vähintään tuplattu. Pelissä voi olla neljäkin pelaajaa, jotka voivat liittyä saumattomasti mukaan kesken meneillään olevan pelin. Täten olennaisin ominaisuus toimii kuten kuuluu ja Marvel: Ultimate Alliance pitää vanhanajan hack ´n slash -perinteitä uljaasti hengissä.
