Futuristiset kaahailupelit ovat näinä päivinä harvassa, mutta vielä harvemmassa ovat lajityypin luokkavaliot. Koein uusi Kanadan-studio kokeilee kepillä jäätä tuomalla WipeOutin ja F-Zeron hallitsemille markkinoille tuoreen tulokkaan, Fatal Inertian.
Peli erottuu kilpailijoistaan hyödyntämällä Unreal Engine 3 -teknologiaa, jonka luvataan mahdollistavan kehittyneen grafiikan lisäksi mielenkiintoisia fysiikkapohjaisia jippoja. Erikoistehosteet eivät ole kuitenkaan nostaneet peliä otsikoihin, vaan enemmän huomiota Fatal Inertia on kerännyt viivästyksillään ja laitealustoillaan. Alkujaan keväälle 2006 kaavailtu PlayStation 3 -yksinoikeus otti sittemmin alleen myös Xbox 360:n ja jätti Sonyn konsolin odottamaan pelimoottorin uudempaa versiota.
PS3-painoksen ongelmista huolimatta Fatal Inertia on ilmestymässä Xboxin väreissä jo syyskuussa. KonsoliFIN katsasti projektin tilan koeajamalla amerikkalaisella Live-kauppapaikalla julkaistun demon.
Kokeiluversiossa ei ollut läheskään kaikkia lopulliseen peliin kaavailtuja ominaisuuksia, joten esimerkiksi alusten rakenteluun ei ollut mahdollista paneutua. Pelattavaksi tarjottiin vain kolme toimintapainotteista kilpailua, jotka kuitenkin antoivat varsin riittävän kuvan peruspelimekaniikasta.
Liitoaluksen ohjaamiseen joutuu alusta alkaen kiinnittämään huomiota, sillä tuntuma on aerodynaamisempi kuin monissa muissa vastaavissa peleissä. Sen lisäksi, että vasemmalla tatilla alusta voi käännellä sivulta toiselle, myös koneen lentokorkeutta on mahdollista muuttaa. Ominaisuus osoittautuikin tarpeelliseksi demon kallioisella radalla, sillä matalalla aluksen pohja tarraa pompuissa maahan.
Tiukat kurvit on puolestaan otettava joko rohkeasti liipaisimilla kantaten tai käyttäen kaasun (A) ja jarrun (X) yhdistelmänä syntyvää jarrubuustia. Pelkän tatin avulla käännökset menevät helposti pitkäksi. Liian paljon kallioseinillä pyörittyään alus rampautuu ja lopulta räjähtää kappaleiksi.
Pelin ratasuunnittelun kerrotaan painottuvan luontoon kiidättäen pelaajaan aina jäätiköltä paratiisisaarille ja hämyiseen metsikköön. Ihmisten rakentamien futurististen korkkiruuvien puute saattaa joitain harmittaa, mutta toisaalta juuri ratojen luonnolliset hasardit kuten kivet ja kuopat antavat ajokokemukselle rallimaailmasta tuttua yllätyksellisyyttä.
Oman lisänsä kaahailuun tuovat myös monet radalta poimittavat aseet, jotka laukaistaan ohjaimen olkanapeista. Sijoitustaistelussa yhdeksi hyödyllisimmistä kiusankappaleista osoittautuivat magneettipainot, joita voi ampua kilpakumppanien aluksiin. Riittävästi lisäpainoa saatuaan alus muuttuu lähes ajokelvottomaksi, kun ohjaus ei enää tottele totutulla tavalla. Mielenkiintoisin ase oli kuitenkin elastinen lieka, jonka käyttötavat ulottuvat aina kahden aluksen yhteen sitomisesta oman aluksen pyöräyttämiseen tiukan mutkan ympäri.
Ennen pelin julkaisua Koein olisi vielä paikattava monia teknisiä ongelmia. Demo kärsi ikävästä ruudunpäivityksen takkuilusta, joka teki pahimmillaan ajamisesta kaoottista arpapeliä. Visuaalisesti Fatal Inertia on kieltämättä komea, mutta ilman sujuvuutta ajopelille ei kehtaa povata ruusuista tulevaisuutta.
