Assault Heroes

Assault Heroes -sarjan saadessa perheenlisäyksen on syytä luoda silmäys menneeseen ja katsoa, mistä on pienet rynnäkkömobiilit tehty. Shoot 'em up -peli Live Arcadessa ei ole mikään harvinaisuus, mutta Wanako Studiosin Assault Heroes on onnistunut nousemaan XBLA-suosikkien sekaan. Taistelu on kovaa. Onneksi rynnäkkösankareiden aseista eivät panokset lopu.

Arcaderäiskinnöissä ei perinteisesti tarinalla herkutella, eikä Assault Heroes tee poikkeusta. Lyhyen johdannon jälkeen pelaaja istutetaan hyökkäysvaunuun, tavoitteenaan niittää vihollisia kumoon kunnes savu hälvenee ja lopputekstit leijailevat esiin. Hurjaa menoa tahdittavat kenttien lopussa kohdattavat päävastukset, jotka ovat totutusti valtavia kolosseja. Jokaisesta kentästä löytyy myös yksi bonusluolasto, jossa seikkaillaan jalan. Se tuo pientä vaihtelua kaasu pohjassa -tyyliin, sillä tila on ahdas ja henki höllässä. Netissä pelattavien tappomatsien puuttuessa koko intensiivinen paketti on läpi kolmessa tunnissa – encore, encore!

Assault Heroesin pelattavuus iskee kuin piiskatykki, erityisesti kontrollit ansaitsevat kehuja. Vasemmasta tatista ohjataan, oikealla tähdätään ja ammutaan. Oikean tatin tähtäys on erittäin nopeaa: yksi pyöräytys mahdollistaa ympäröivien vihollisten teilaamisen sekunnissa, mikä onkin todella tarpeellinen ominaisuus tässä pelissä! Liikkumisessakin on sopivasti tuntumaa, sillä tehokkaat hyökkäysveneet käyttäytyvät eri tavoin kuin vikkelämmät autot tai heiveröiset vesiskootterit. Aseet, joita on vain kolme erilaista, vaihtuvat olkanäppäimistä. Vaikka tuliluikkuihin löytää jatkuvasti power-upeja, niitä on liian vähän, varsinkin koska pyssyköissä ei ole tarpeeksi eroavuutta. Liipasimista laukaistavat isommat pommit eivät pelasta tilannetta, sillä ne täytyy säästää poikkeuksetta pomotaisteluihin.

Pelin ulkoasu on pirtsakka, ja grafiikka on XBLA-peliksi hyvää keskitasoa. Maisemat ovat mukavan vaihtelevia, sillä pelissä edetään aavikkokeitaalta tuhoutuneen kaupungin kautta kyberhelvettiin. Ehdoton suosikkini oli vesikenttä, jossa päästiin huristelemaan veneillä ja jo mainituilla vesiskoottereilla. Kentässä kuin kentässä näyttöruutu täyttyy räjähdyksistä, vihollisista ja ammuksista, mutta onneksi presentaatio on riittävän selkeää. Ainoastaan ydinpommin räjähtäessä pakka menee sekaisin, sillä kuva muuttuu hetkeksi helmenvalkoiseksi, mikä johtaa yleensä hyökkäysbiilin romuttumiseen. Äänipuolella on menty siitä, missä aita on matalin: aseiden äänet ovat vaisut ja pelisävelet tehottomia. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin plussan puolella.

Wanako Studiosin luoma perusta on toimiva, mutta syvyys ja monipuolisuus puuttuu. Assault Heroesin kohdalla täytyy tosin muistaa, että kyseessä on 400 MS-pisteen (5e) peli. Kampanja on, lyhyydestään huolimatta, hauskaa pelattavaa eritoten co-op tilassa. Mikäli pelityyppi kiinnostaa, ja 800 pisteen satsaus uusimpaan osaan (AH2) on liikaa, kannattaa sijoittaa Assault Heroesiin. Tuli vapaa!