Obsidian Entertainmentin Fallout: New Vegas sijoittuu noin nelisen vuotta Fallout 3:n jälkeen, vaikka peleillä ei ole juuri muuta yhteistä kuin sama maailma ja moottori. Jälkimmäinenkin on kokenut melkoisia parannuksia. Entisistä Black Isle Studiosin tyypeistä koostuva kehitystiimi on ollut vastuussa muun muassa ensimmäisistä Fallouteista, joten sarjan uusin osa on tervetullut lisä kaanoniin. Mojaven aavikolle sijoittuva Fallout: New Vegas vie pelaajan Kuriirin epäonnisiin saappaisiin. Peli alkaa juuri kaivetusta haudasta, jonka lieppeillä raitapukuinen herrasmies säestää päähenkilön viimeisiä sanoja ennen pistoolin laukausta. Varmalta kuolemalta pelastetuksi tullut Kuriiri aloittaa heti herättyään häntä ampuneen miehen metsästyksen ydintuhon jälkeisessä maailmassa.
Likaista peliä
Pelialueeltaan Fallout: New Vegas on jota kuinkin samaa kokoa kuin Fallout 3. Maailma tosin tuntuu eläväisemmältä, eikä ainoastaan itärannikolle jääneiden autioiden metrotunnelien takia. Mojaven aavikossa majailee tukku ryhmittymiä, joista suurin osa on vanhoja tuttuja paremmilta ajoilta. Erilaisuus ei suinkaan ole vain kosmeettinen lisä vaan osa Obsidian Entertainmentin laajempaa karma-asteikkoa. Yhden yleisen mittarin sijaan peli seuraa pelaajan toimia kutakin ryhmittymää kohtaan. Ydintuhon jälkeisessä maailmassa intressit ovat harvoin yhdenmukaiset, minkä vuoksi ennen pitkään joutuu astumaan jonkun varpaille tahtomattaankin. Pelaajan kontolle jää päätös, kenen puolesta tällä kertaa soditaan, eikä vaihtoehdot ole juuri sen parempia toisistaan.
Selkeän juonen sijaan Fallout: New Vegas ajaa pelaajan osaksi valtapeliä. Tärkeimmät ryhmittymät esittelevän alun jälkeen peli suorastaan hukuttaa Kuriirin vaihtoehtojen alle. Punaisen langan kadottaminen on liiankin helppoa, mutta toisaalta mahdollisuus räätälöidä mieleisensä pelikokemus on aiempaa suurempi. Mitä syvemmälle peliin pääsee uppoutumaan, sitä paremmin tekijöiden pikkutarkka suunnittelu käy ilmi. Mojave on kirjoitettu moniulotteiseksi maailmaksi, jossa kolme toisistaan selkeästi poikkeavaa tahoa ovat kaikki puutteellisia, useimmiten vain omaa etua ajavia pyrkyreitä. Jokerina pöydällä pelaaja voikin valita oman tiensä Mojaven historiankirjoihin.
Valmiin moottorin puitteissa Obsidian Entertainment on voinut suunnata kehitystyönsä pelimaailman suunnitteluun. Panostus näkyy etenkin Mojaven kohdatuissa henkilöissä, joille on kirjoitettu aiempaa enemmän ja laadukkaampaa dialogia. Varsinkin mukaan tarrautuvat kanssaihmiset ovat mielenkiintoisia persoonia, joiden menneisyydestä paljastuu useimmiten suoritettavia tehtäviä. Kumppanit tuovat myös omat avunsa pelaajan käyttöön, mikä on positiivinen lisä. Pelin kolme suurinta ryhmittymää ovat muun sisällön tapaan tarkkaan harkittuja kokonaisuuksia, jotka poikkeavat toisistaan selkeästi. Sarjan parissa alusta saakka viihtyneitä miellyttääkin taustojen ulottaminen aina ensimmäiseen Falloutiin, mikä saa Fallout: New Vegasin tuntumaan entistä enemmän siltä oikealta jatko-osalta kahdelle ensimmäiselle klassikolle.
Sota ei muuta moottoria
Oblivionia varten kehitetty pelimoottori alkaa näyttää jo ikääntymisen merkkejä, mutta Obsidian Entertainment on viritellyt vehjettä hivenen paremmaksi. Parannukset jäävät tosin sisäisiksi, sillä visuaalinen anti on edelleen vanhentunut. Laajan maailman vuoksi rajoitetun piirtoetäisyyden aiheuttamat objektiivien yhtäkkiset ilmestymiset käyvät eniten silmään. Tönköhköt hahmoanimaatiot sekä ulkoisen kromin puute eivät nekään palvele bittien perään katselijoita. Pelisarjan traditioksi nousseet bugit ovat niin ikään läsnä. Omalla lähes viittäkymmentä pelituntia lähenevässä testauksessani ainoaksi haittaavaksi nousi onneksi vain liian pitkien sessioiden (6-7h+) aiheuttama pätkiminen. Vika korjaantui käynnistämällä peli uudestaan. Visuaaliset outoudet, kuten hahmojen juuttuminen seiniin, on verrattain vähäisiä. Muutaman kerran mukana olleet kaverit tosin katosivat mystisesti vain ilmaantuakseen pienen samoilun jälkeen takaisin peesiin.
Muutokset vaikuttavat visuaalisuutta enemmän varsinaiseen pelikokemukseen. Pintapuolisesti kaikki näyttää samalla, mutta konepellin alla hyrrää paljon monipuolisempi ilmestys. Fallout 3:n taitoihin sidottu taistelu on poistettu kokonaan. Asetaidot vaikuttavat edelleen V.A.T.S.-systeemin prosentteihin sekä tuotettuun vahinkoon, mutta eivät onneksi enää tarkkuuteen. Luodit osuvat minne tähtäin näyttää. Nyt siis myös puhujatyypillä on mahdollista selvitä hengissä laskeumasta. Lisäkivana aseilla pystyy vihdoin tähtäämään perinteisten räiskintöjen tapaan, ja esimerkiksi tarkkuuskiväärillä vihollisia voi napsia kiikarin lävitse jo kaukaisuudesta mehevillä päälaukauksilla.
Parannukset eivät jää ainoastaan rukattuun taitojärjestelmään. Aseita on tullut rutkasti lisää, mutta osaa niistä pystyy myös virittelemään rajoitetusti. Erilaiset tähtäimet ja pidennetyt lippaat parantavat päivitettävän ominaisuuksia. Näiden ohella erilaisia ammustyyppejä on muutamaa per kaliiperi. Peruskutien lisäksi vaihtoehdot ovat useimmiten joko panssarinläpäisevät tai enemmän vahinkoa tuottavat ammukset. Energia-aseilla on omat muunnelmansa. Ammusvariaatiot ovat mukana uudistetun panssarisysteemin vuoksi. Mitä raskaampi panssari, sitä suurikaliiperisempi ammus tarvitaan sen läpäisemiseen. Luodin vaikutus viholliseen näkyy erivärisenä kilpisymbolina tämän elinvoimapalkin vieressä. Tässä kohtaa pelimoottorin rajallisuus tulee osin ilmi, sillä suojattavia kohtia on vain ruumis ja pää, eikä hahmomallissa näkyvä paljas iho välttämättä olekaan suojaton.
Obsidian Entertainmentin viimeiset muutokset pelimoottoriin tasapainottavat kokonaisuutta. Aiemmassa osassa täysin hyödyttömäksi jäänyt survival-taito on edelleen melko turha, mutta sen avulla pystyy nyt erämaan eineksiä käyttämällä kokkaamaan itselleen ruokaa. Taidolle on enemmän tarvetta uudessa hardcore-tilassa, jossa pelaajan on tarkkailtava radioaktiivisuusmyrkytyksen ohella univajetta, nälkää ja janoa. Mojaven aavikko on vain jättimäinen tavaratalo, eikä ruuan tai veden suhteen ole liioin pulaa. Vaihtoehtoinen hardcore-tila kannattaa kuitenkin laittaa päälle, sillä muuten täysin tarpeettomat ruuat ja vedet kuuluvat vakiokannettaviin. Lisäksi loputonta ammusvarastoa rajoitetaan kutien saamalla painolla. Muut taidot pysyvät aika lailla tutuissa olomuodoissa. Lähitaisteluun on saatu uusia liikkeitä niin perinteisin keinoin kuin V.A.T.S.:in avulla tähdätessä. Eri taitoja hyödynnetään huomattavasti useammin keskustelutilanteissa. Tekijät ovat tuoneet takaisin hahmonluonnissa valittavat vapaaehtoiset luonteenpiirteet, jotka antavat pysyviä parannuksia muiden kustannuksella, ja mukana kuljeskelevat kumppanit antavat väliaikaisesti omat avunsa pelaajalle.
Viva New Vegas!
Fallout: New Vegas on todellisempi jatko-osa sarjan kahdelle ensimmäiselle osalle kuin Bethesdan poikien kolmasosa. Mustalla huumorilla ryyditetty ydintuhonäytelmä on aiempaa paremmin kirjoitettu, monisyisempi ja mielenkiintoisempi pelikokemus. Vanha pelimoottori tosin kaipailee jo vinttikellarille pääsyä, mutta aivan kuten kahden ensimmäisenkin Falloutin kohdalla New Vegas ei lumoa visuaalisuudellaan vaan maailmallaan.
