Labyrinth City on genreltään… enpäs osaa lokeroida tätä mihinkään genreen. Pelin taustatarinassa taikuri Herra X on varastanut sokkelokiven, joka muuttaa kaupungin sokkeloksi. Pelissä pitää juosta sokkelon läpi herra Äksän perässä ja vapaavalintaisesti käydä keräämässä keräilyesineitä. Peli perustuu Sakke sokkelosalapoliisi lastenkirjaan. Kyseinen lastenkirja ei ole minulle ennestään tuttu, mutta peliä voi pelata ilman mitään taustatietoa ja sopii kaiken ikäisille.

Pelin pelaaminen on stressitöntä puuhaa. Pelissä on mukava tutkia rauhassa kaikki paikat läpi ja kokeilla kaikkia vuorovaikutteisia juttuja mitä niistä tapahtuu. Yleensä joku sivustakatsoja heittää jonkun kommentin tai vitsin. Usein sokkelon peruselementtejä ovat ihmiset, jotka tukkivat tien. Pierre ei osaa sanoa että anteeksi, voisitko väistyä, vaan tämän on etsittävä kiertotie. En anna tuosta miinuspisteitä, koska muutenhan peli olisi pelattu 15 minuutissa läpi jos pystyisi puskemaan kaikkien esteiden ohi. Pelin sokkelokaupunki on silmät nyrjäyttävä näky ja oikean reitin etsiminen on hauskaa puuhaa.

Tämmöiset rennot ja stressittömät pelit on mun lempigenre ja saa minulta paljon genrepluspisteitä. Jos kaipaa peliltä haastetta niin ei kannata vaivautua.