Minigolfin virtuaaliversio on peli-idealtaan sopiva XBLA-kirjaston täytteeksi. Kukapa voisi vastustaa kevyttä puttailua keinoviheriöllä? Otollinen markkinarako tai ei, on yllättävää huomata, että 3D Ultra Minigolf Adventures on säilyttänyt yksinäisen paikkansa greeneillä kauan. Reilun vuoden yksinvallan päätti hiljattain suomalaisen kehitystyön tulos Golf: Tee it Up!, mutta täytyyhän pitkään hallitsijakauteen olla jokin syy. Ehkä Minigolf Adventures on yksinkertaisesti niin hyvä, että haastajat lyövät golfhanskat tiskiin jo suunnitteluvaiheessa! Pian se selviää.
Ennen ammattilaisturnaukseen (Explorer) osallistumista valitaan neljästä pelihahmosta se miellyttävin persoona ja puttaillaan läpi aloittelijoille sopiva Traveler-kiertue. Kolmen toistaitoisen tietokonevastustajan voittamisesta palkitaan uusilla radoilla, joilla voi temmeltää myös netissä. Kokonaislyöntimäärän kohotessa ihannetuloksen yli joutuu kuitenkin aloittamaan koko kaksipäiväisen turnauksen alusta. Mikäli valmiit 36 väylää alkavat kyllästyttää, voi luovuuttaan käyttää kenttäeditorissa. Omilla viheriöillään voi kisailla samalla koneella ja livessä jopa kolmen kanssapelaajan kesken.
Minigolf Adventuresin pelattavuus on maltillista arcadeputtailua. Lyöntisuunta hahmottuu helposti suuntajanan avulla, joten varsinaiseksi haasteeksi jää voiman kontrolli. Radat noudattavat samaa kaksijakoista rakennetta: Riskinottajille tarjotaan varsinaista taitolyöntiä vaativaa hole-in-one mahdollisuutta, kuten viivasuora putti törmäilyautobaanan läpi. Varovaisemmat voivat puolestaan valita pidemmän, sirkushuvit kiertävän reitin. Jokaiseen kenttään on siroteltu muutama erilainen bonus, joita keräämällä nettoaa esimerkiksi vapaalyönnin. Pikku lisämausteet sopivat tällaiseen peliin loistavasti, mutta innovatiivisuudellaan nämä eivät räjäytä kenenkään tajuntaa.
Audiovisuaalinen ulosanti on sekoitus sarjakuvamaista hulluttelua ja reaalimaailman vaikutteita. Lukaalit vaihtelevat kolmen pääteeman välillä: Villi länsi, Huvipuisto ja Avaruus. Pelissä pääsee pallottelemaan myös leppoisasti hautausmaalle. Grafiikka on sopivan värikästä ja vaihtelevaa, joten tylsistyminen ei aiheudu maisemista. Äänipuolella on jälleen kerran tyydytty minimipanostukseen, mikä näkyy ummikkohahmoina ja todella vaisuina ääniefekteinä.
Pelin identiteettiä on vaikea hahmottaa. Golfailu ei ole tarpeeksi värikästä arcadeputtailuksi ja simulaatiostakin ollaan kaukana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Minigolf Adventures olisi huono peli. Kavereiden kanssa kisailu viihdyttää, ja kenttäeditori pidentää pelin elinkaarta huomattavasti. Gamerscoren metsästäjät ovat tyytyväisiä helpohkosta parinsadan pistesaaliista. Kimppapelaajien pettymykseksi serverit olivat arvosteluviikolla lähes tyhjillään, joten kolopallofanaatikkojen kannattaa varmistaa peliseura ennen tiiajan varaamista.
