Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

: Anger Foot potkii hyvää makua persauksille

Mitä tapahtuu, kun yhdistetään Wolfenstein ja Peter Jacksonin Meet the Feebles? Jos kehittäjä Free Livesilta kysytään, lopputulos ei voi olla muuta kuin Anger Foot, heidän ensi vuonna julkaistava ensimmäisen persoonan kuvakulmasta nähty potkinta, jossa pelaajan tehokkain ja tappavin ase on nimensä mukaisesti maailman vaarallisin kinttu.

Anger Foot ei edes tunne käsitettä "hyvällä maulla tehty", mutta tämä ei tarkoita etteikö se olisi erinomaisesti tuotettu ja loppuun asti harkittu kokonaisuus. Huumaava äänisuunnittelu pakottaa pelaajan lähes eläimelliseen rytmiin, jossa nopeatempoisesta mäiskeestä muodostuu groteski baletti vailla armoa. Kentät ovat lyhyitä, mutta vaarallisia. Niiden suunnittelu ja toteutus kannustaa toinen toistaan tehokkaampiin kertauksiin, jossa otetaan mittaa siitä, kuka potkii tykimmin. Melkein kaikkea voikin paukuttaa kintaalla, mutta parhaimmat reaktiot syntyvät vihollisten aseiden ja räjähteiden kääntämisestä heitä vastaan. Mikään ei saa yhtä suurta hymyä naamalle kuin onnistunut palautus lähettäjälle, jolloin nilkin pällistelystä saa nauttia pienen hetken ennen räjähdystä.

Visuaalinen ilme on myös ehtaa pöhköyttä. Viholliset ovat sekoitus erinäisiä antropomorfisia eläimiä ja koko maailma näyttää vinksahtaneen penskan päiväunelta. Krokotiilit pukeutuvat punaisiin verkkareihin ja twerkkaavat kaatuneiden sankarien ruumiiden päällä. Toisilla taas nuppi on kirjaimellisesti nyrkki, josta sojottaa keskisormi. Eli visuaalinen representaatio englanninkielisestä termistä runkkarille.

Läpeensä mauton meno on niin ylitsevuotavaa, että sen omistautumista törkeydelle on pakko ihailla. Itse päähenkilö on jonkinlainen sammakon ja kostavan enkelin sekasikiö, jonka tuhoa kylvävä vasen jalka tuntee rakkautta ainoastaan lenkkareitaan kohtaan. Kun paikallinen rikollisliiga erehtyy kidnappaamaan yhden sankarimme rakkaista Adidaksista alkaa sellainen perseenpotkinta, ettei 80-luku tunnu koskaan päättyneen.

Mikäli meno kuulostaa edes etäisesti tutulta, niin ei ihme. Anger Footin tekijät ovat myös vastuussa muutaman vuoden takaisesta testosteroniballadi Broforcesta.

Messuilla päästiin testaamaan liki valmista peliä noin tunnin verran, mutta tämäkin tuntui liian lyhyeltä ajalta. Nokkelasti rakennettu ja rytmitetty toiminta kasvatti panoksia jatkuvalla syötöllä, eikä missään vaiheessa tuntunut siltä, että meno toistaisi itseään. Uudet viholliset pakottavat opettelemaan uusia selviytymistapoja, ja jokainen uusi esine tuo lupauksen jännittävästä tavasta pistää porukkaa päiviltä.

Pelin pituudesta ei vielä hiiskuttu sanaakaan, mutta mitään massiivista eeposta on turha odottaa. Anger Foot on parhaillaan pienissä, maksimissaan muutaman tunnin pätkissä. Vaikka mitä ensi huumassa kuvittelisi, liika on aina liikaa, jopa pöhköilyssä. Mutta eräänlaisena interaktiivisena stressileluna, joka palkitsee pahimmatkin murhanhimot viseraalisella tykityksellä, tässä on ainekset ensi vuoden hauskimmaksi uudeksi tuttavuudeksi.

Anger Foot julkaistaan jossain vaiheessa vuonna 2023, mutta siitä pääsee testaamaan muutaman kentän mittaista demoa jo nyt. Peli ilmestyy näillä näkymin kaikille konsoleille ja PC:lle.

Kirjaudu kommentoidaksesi

Juttusarja: GC 2022

<< Edellinen: Dead Island 2 on sisältä lahonnut epäkuollut, joka olisi pitänyt jättää mätänemään
>> Seuraava: Reissukronikat: Päivä 3/3 – Aamukaljaa, aikatauluahdistusta ja retroilua
 
Pelit: 
Studiot: 
Julkaisijat: