Toimintaa maailmanlopun maisemissa
Exoborne on heti ensisilmäykseltä hyvin tuttu kokonaisuus. Se on uusi lisäys extraction shooter -lajityyppiin, eli räiskintäpeleihin, joissa ideana on pienissä tiimeissä ryövätä kaikki, mitä kentästä löytyy ja paeta ennen kuin aikarajoitus tai kilpailevat tiimit saavat sinut hengiltä. Tämän tyyliset pelit nousivat vahvoiksi suosikeiksi sankariräiskintöjen rinnalle muutama vuosi takaperin, mutta ne kärsivät nopeasti inflaation, kun loputtomat kloonit rynnistivät markkinoille. Miten Exoborne siis aikoo erottua muista vastaavista peleistä?
Mikäli tekijöitä on uskominen, itse pelin ilmapiiri saattaa riittää erottamaan sen kilpailijoista. Pääsin katsomaan, miltä tuotannossa olevan räiskinnän pelidemo näyttää, mutta itse peliin ei ollut vielä koskemista. Aikaiset alfa-testaukset on pidetty visusti talon sisäisissä piireissä, eikä Exobornella ole vielä tarkempaa julkaisupäivää kuin vuosi 2025. Tekemistä siis vielä riittää paljon, ja osa materiaalista, mitä pääsemme näkemään, on vielä keskeneräistä.
Exoborne sijoittuu maailmanlopun jälkeiseen aikaan, jossa ihmiskunnan rippeet ovat ajautuneet ajassa taaksepäin vuosikymmeniä. Ilmasto on lopullisesti retuperällä ja äkilliset luonnonmullistukset riepottelevat maata miten sattuu. Kaiken lisäksi entiset tekoälyn kontrolloimat exorig-varusteet kääntyivät vuosia aiemmin luojiaan vastaan, mikä johti brutaaliin sisällissotaan teknologiajättien ja duunarien välillä. Nyt jäljellä olevat rippeet tekniikasta on otettu uuteen käyttöön. Uhkarohkeat haaskanlinnut syöksyvät hylättyjen kaupunkien raunioihin etsimään hylättyjä varusteita ja kadonnutta teknologiaa äkkirikastumisen toivossa. Mutta maailmassa, jossa tuulenvireestä saattaa muodostua tornado, mikään keikka ei ole varma nakki.
Ensivaikutelma Exobornen maailmasta on tuttu ja turvallinen, mutta samalla mielenkiintoinen. Se yhdistelee perinteisiä elementtejä niin Elysium-elokuvasta aina Roland Emmerichin maailmanlopun visioihin, eikä se välttämättä ole huono asia. Tuhoutunut pohjoisamerikkalainen pikkukaupunki on visuaalisesti henkeäsalpaava paikka, jossa pienetkin yksityiskohdat on tavoitettu kauniisti. Vanhat mainoskyltit roikkuvat saranoillaan ja entiset pikaruokaloiden maskotit lepattavat tuulessa. Lopputulos on sekoitus nostalgiaa ja pahinta painajaista, mikä saa Exobornen sykkimään omalla kauhistuttavalla tavalla.
Luontoäidin armoilla
Exoborne erottuu muista myös pelattavuudeltaan, ainakin teoriassa. Esittelyssä pääsin näkemään, miten tavallinen matsi saattaisi edetä, jos nyt oltaisiin tositoimissa. Kyseessä on toki ennalta määritetty sekvenssi, joten mistään satunnaisesta tapahtumasarjasta ei voida puhua.
Jokainen ottelu alkaa siitä, kun tiimi valitsee laskeutumispaikan tuhon keskeltä. Tietyt alueet tarjoavat parempia aarteita, mutta ovat myös paikkoja, joissa luonnonmullistukset ovat vahvempia ja vihollisia piisaa enemmän. Jokainen tiimin jäsen valitsee mukaansa tarvittavat varusteet, joilla pärjätä kunnes he löytävät parempia. Mikäli kuolema korjaa ennen pakenemista, kaikki varusteet menetetään. Tämä johtaa siihen, että jokainen pelikerta pakottaa miettimään, mitä on valmis riskeeraamaan tällä kertaa. Kovemmilla varusteilla uskaltautuu vaikeammille alueille, mutta niiden menetys kirpaisee entistä pahemmin.
Esittelyssä tiimi löytää lopulta reitin lähimmälle pakopaikalle, jossa kutsutaan helikopteri noutamaan koko sakki turvaan. Tällä saralla Exoborne seuraa lajityyppiä yllätyksettömästi. Pelaajien tulee suojata aluetta tietyn aikaa, jolloin heidän kimppuunsa käydään eri suunnista lähestulkoon väistämättä. Se, mikä erottaa toiminnan muista, on mahdollisuus luonnonilmiöihin, kuten yllättävään tornadoon, joka heittelee pelaajia ympäri ämpäri. Tekijät eivät suoraan kommentoineet, miten usein näitä nähdään, tai miten dramaattisesti ne oikeasti vaikuttavat kenttiin. Ainoa kommentti asiaan oli, ettei yksikään matsi seuraisi samaa kaavaa.
Pelaajien exorig-varusteet vaikuttavat myös toimintaan. Jokaisella on erilainen erikoiskyky, joka vaihtelee perinteisistä tuplahypyistä aina parempaan suojaan, joka saattaa pelastaa niin pelaajien kuin luonnonkin yllätyshyökkäyksiltä. Rigejä voi myös parannella, kun niihin löytää uusia varusteita. Itse räiskintä näyttää pelivideon perusteella hyvin tutulta, mutta ilman kokeilua on mahdotonta sanoa, miten se toimii käytännössä.
Ensifiiliksen perusteella Exobornessa on potentiaalia, mutta on vielä epävarmaa todeta, mitä se potentiaali oikeastaan merkitsee. Tunnelmaltaan ja maailmaltaan Exoborne on hienosti suunniteltu ja toteutettu visio maailmanlopusta, mutta muut osa-alueet ovat vain lupauksia jostain, mikä nähdään vasta ensi vuoden puolella. Se saapuu markkinoille, joissa vastaavanlaiset pelit kilpailevat jo nyt viimeisistä pelaajien rippeistä. Jää nähtäväksi, voiko Exoborne herättää pelaajien mielenkiinnon tarpeeksi, että se osoittautuisi yllätyshitiksi.
