Tämähän on kuin Adventure Time!
OlliOlli World sijoittuu fantastiseen maailmaan, jossa skeittaus on elinehto. Suuret skeittauksen jumalat asustavat Gnarvana-nimisessä paratiisissa, josta heidän päheys säteilee tavallisten pulliaisten päälle armollisen auringon lailla. Skeittijumalat eivät kuitenkaan ole ikuisia: pian on aika seuraavan jäädä eläkkeelle ja etsiä itselleen seuraaja. Pelaajan tehtävänä on matkustaa Radlandian värikkään maailman halki ja todistaa kaikille, että hänessä on potentiaalia jumalaisen statuksen haltijaksi.
Heti alkuun silmään iskee OlliOllin uudistunut ulkoasu ja huumorintaju. Sarja on kasvanut huimasti alkupään rosoisesta pikseligrafiikasta, ja meno lainaa nyt vahvasti Cartoon Networkin loisteliaasta Adventure Time -sarjasta. Hahmot ovat ilahduttavia karikatyyrejä nuudelimaisine käsineen, ja värikkäistä taustoista löytää pieniä yllätyksiä jatkuvalla syötöllä. Huumori on samalla tavalla nurinkurista ja vitsit nojaavat vahvasti sanaleikkeihin ja puujalkoihin. Jos Radlandian tai Gnarvanan tyyppiset väännökset hymähdyttävät saa pelistä entistä enemmän irti.
Samalla hahmonluontia on laajennettu entistä inklusiivisempään suuntaan. Yhtäkään vaatekappaletta tai tyyliä ei ole rajoitettu sukupuolen mukaan, ja esimerkiksi sporttiset hijabit ovat mukava lisä. Ainoastaan kehotyypit on rajattu joko laihaan tai sitäkin laihempaan, mikä iskee harmittavasti silmään outona ratkaisuna. Muut osa-alueet ovat erinomaisia, mutta joitain lapsuksia vielä pääsee livahtamaan läpi.
Tuttua pelattavuutta
Sisällöltään OlliOlli World on tuttu ja turvallinen sopivalla tavalla. Kontrollit ovat yhtä tiukat kuin ensimmäisessäkin osassa, mutta monipuolisemmat temput ja kombot uhkaavat saada kömpelöltä pelaajalta sormen suuhun entistä nopeammin. Onneksi ainakin ennakossa kokeiltu versio ei rankaise mokailusta – kentät ovat läpäistävissä vaikka kaikkia tehtäviä ei suorittaisikaan. Tärkeintä on pitää hauskaa.
Peli on myös armottoman nopeatempoinen ja se jopa huomauttaa alkuvalikossa, että telkkarista kannattaa laittaa pelimoodi päälle. PC-puolella ei voi edes käyttää näppis ja hiiri komboa, vaan OlliOlli World vaatii ehdottomasti ohjaimen. Valinta tuntuu hieman erikoiselta, mutta lopulta ymmärrettävältä. En näe mitenkään mahdollisena näin monimutkaisen käyttöliittymän muokkaamista näppäimistölle ilman perustavanlaatuista tinkimistä kokonaisuudesta.
Maailma on jaettu viiteen osaan, joista jokaisesta löytyy useampi kenttä dominoitavaksi. Kentissä puolestaan on pari pakollista tehtävää ja viisi valinnaista, jotka vaihtelevat kepeästä aina tuskalliseen kuritukseen. Loppupään kenttiä en vielä päässyt näkemään, mutta ensimmäisen saaren perusteella pelistä ei mielikuvitusta puutu.
Tekemistä vaikka muille jakaa
Noin päivän pelailun perusteella OlliOlli World tarjoaa valtavasti pelattavaa ilman suurempia pelkoja tylsistymisestä. Sen riemastuttava maailma ainakin jätti fiiliksen, että sen pariin haluaisi palata mahdollisimman pian uudestaan. Jopa silloin, kun turhauduin omaan saamattomuuteeni temppujen harjoittelussa, halusin kuitenkin jatkaa kenttien parissa fiilistelyä. Rento soundtrack on jo itsessään hyvä syy viettää aikaa valikoissa ja ottaa iisisti.
Samalla on hieno nähdä pelejä, jotka ovat näin avoimesti kaikille sopivia ja vailla minkäänlaista ilkimielisyyttä. OlliOlli World toivottaa jokaisen tervetulleeksi ja tarjoaa turvallisen ja mukavan kokemuksen. Ainakin ennakon perusteella se lunastaa lupaukset kaikille sopivasta urheilupelistä, joka antaa juuri niin paljon kuin siitä haluaa ottaa irti.
