Xbox 360:lle ja PlayStation 3:lle julkaistu ensimmäinen Bayonetta oli kriitikoiden ylistämä toimintapeli, jonka myynnit jäivät kuitenkin varsin alhaisiksi. Bayonetta keräsi tästä huolimatta kiihkeitä faneja, joiden nettiraivon saivat Platinum Gamesin työntekijät kokea ilmoitettuaan seuraavan osan ilmestyvän yksinoikeudella Wii U:lle. Platinum Games piti kuitenkin päänsä ja Nintendo julkaisi odotetun jatko-osan loppuvuodesta 2014.
Bayonetta on 500 vuoden unesta herännyt noita, joka taistelee enkeleitä vastaan vanhan kumppaninsa Jeannen kanssa. Jeanne joutuu taistojen tuoksinassa helvettiin asti. Bayonetta lähtee etsimään taistelupariaan manan majoilta, apunaan limanuljaska italogangsteri Enzo ja mystinen teinipoika Loki.
Pomoa pomon perään
Bayonetta 2 on lähes kaikessa suhteessa sekopäinen tapaus, eikä se tunnu ottavan itseään tosissaan missään vaiheessa – paitsi pelattavuutensa suhteen. Hillittömän juonen ohella eteen vyöryy mitä mielikuvituksellisempia otuksia, joista eroon päästyään kimppuun hyökkää kahta kauheampi hirvitys. Paikoin jopa tuntuu siltä, kuin koko idea olisi jatkuvat pomotappelut. Pidemmälle päästyään vastaan tulee onneksi vaihtelua erilaisten välitehtävien ja ohjattavan hahmon vaihtumisen ansiosta.
Kontrollit toimivat moitteettomasti. Bayonetta loikkii sulavasti sekä lyö, potkii ja ampuu otuksia pelaajan haluamalla tavalla. Bayonettalla riittää pyssyjä aina kengissä asti. Lisää aseita voi hankkia Helvetin porteilla sijaitsevasta kaupasta, sekä napata nujerrettuilta vihollisilta. Alkupuolella vaikeustaso on mukavan helppo, jolloin taistelumekaniikat ja combot oppii heiveröisempiä vastuksia pinotessa kasaan. Ennen pitkää kuitenkin Bayonetta 2 vaikeutuu, eikä tuurilla enää pärjää. Bayonetta 2 on selvästi suunnattu nopearefleksiselle padin nakuttajalle, mutta meille rappeutuneemmille on tarjolla onneksi helpompi vaikeustaso. Pelin erikoisuus on Witch Time, joka on pohjimmiltaan Bayonettan vastine Bullet Timelle. Ajan hidastumisen saa aikaan väistämällä viime hetkellä vihollisten lyöntiä. Ominaisuus on useissa pomotappeluissa lähes elintärkeä.
Visuaalista ilottelua
Audiovisuaalisesti peli on yhtä ilotulitusta. Grafiikaltaan Bayonetta 2 loikkaa samantien Wii U:n kärkikaartiin. Huikean tyylin lisäksi ruudunpäivityksen tahti ei putoa hulluimmissakaan tilanteissa. Ympäristöt ovat tosin melko tyhjiä muista hahmoista, tosin juonen mukaan tapahtumapaikkana toimivaa kaupunkia asuttaa lähes näkymättömät haamut. Lienee makuasia, nieleekö pelaaja tätä selitystä vai ovatko kyseessä vain tekniset rajoitteet.
Ääninäyttely sen sijaan on keskitasoa, pois lukien tarinaa avaavissa runsaissa välivideoissa, joissa humoristisuus pääsee oikeuksiin muiden hahmojen päästessä ääneen. Bayonetta 2:sta on kritisoitu seksistisyydestä, mutta kirjoittajan silmiin vähäpukeisuuden esittäminen on niin selvästi kieli poskessa lisätty muuhun sisältöön, ettei siitä voine suuttua.
Tarinan lisäksi Bayonetta 2 tarjoaa Tag Climax -verkkoyhteistyötilan, jossa kaksi pelaajaa taistelee yhdessä vihulaisia vastaan. Pelaajat valitsevat kuusi taistelua korteista, joita voidaan kerätä tarinatilassa. Tammikuun alussa kokeillussa verkkomatsissa satunnaiskumppani löytyi varsin nopeasti, eikä grafiikka yskinyt lainkaan. Wii U -verkkopelaajat voivat olla ainakin Bayonetta 2:n Tag Climaxin toteutuksesta tyytyväisiä.
Hooceeta Nintendolle
Bayonetta 2:n julkaisu on Nintendolta oivallinen veto aikana, jolloin yhtiötä mollataan vaativammalle pelaajalle suunnatun tarjonnan puutteesta. Peli sopiikin parhaiten ylihektisen taistelun ystäville, joiden sormet pysyvät mukana käsittämättömässä vauhdissa. Muille noidan seikkailut saattavat käydä paikoin jopa yksitoikkoiseksi. Siksi kirjoittaja pudotti yhden tähden pois, koska ei ole täysin genren kohderyhmää, mutta nautti suunnattomasti pelistä siitäkin huolimatta.
Ja jos ensimmäinen Bayonetta on jäänyt kokematta, on sekin julkaistu samaan aikaan Wii U:lle – vieläpä varsin pätevänä käännöksenä. Vuonna 2015 on yllättävän mukavaa olla Wii U:n omistaja.
