Pikkuveli
Isommilla konsoleilla Electronic Artsin FIFA-sarja on vähitellen ottamassa niskalenkkiä Konamin kilpailevista Pro Evolution Soccereista, mutta käsikonsoleilla FIFA on jo ehdoton ykkönen. Niin PSP:n kuin DS:nkin viime vuosien FIFAt ovat kehittyneet huomattavasti, ja uusin Nintendon käsikonsoliversio jatkaa samalla linjalla. FIFA 08 esittelee kovasti kaivatun, hyvin toimivan Wi-Fi-tuen. Iänikuinen pallon potkiminenkin on hauskempaa kuin voisi luulla.
Vaikka kyseessä onkin ns. pikkuveliversio, DS.n FIFA 08 sisältää kaikki samat ominaisuudet, joukkueet ja pelimuodot kuin pelin isommatkin julkaisut. Nahkakuulaa saa pyöritellä ihan tosissaan, sillä kaikkien tärkeimpien maajoukkueiden ja kansallisten sarjojen lisäksi mukana on rykelmä aladivisioonia ja pikkuvaltioita. Ainoa miinus on Veikkausliigan puuttuminen. Helsingin Jalkapalloklubi täytyy siis luoda itse valikoista löytyvällä monipuolisella editorilla. Kamerakulmissa, grafiikassa ja musiikissa on jouduttu suorittamaan pientä karsimista. Erot ovat kuitenkin kosmeettisia. Tekijät ovat selvästi saaneet paremman otteen DS:n kehitystyökaluista, sillä kauneusvirheitä, kuten viime vuoden painosta vaivanneita pikkubugeja, ei enää ole.
Innovaatioita ja kömmähdyksiä
Kosketusnäyttöä käytetään oivallisesti. Vapaapotkut ja rangaistuslaukaukset annetaan stylus-kynää käyttämällä. Tämä hieno innovaatio mahdollistaa komeita Juninho-tyyppisiä erikoistilannemaaleja. Mestariksi tuleminen vaatii kuitenkin harjoittelua, sillä alkutaipaleella pallot tuntuvat lentävän minne sattuu. Systeemi on kuitenkin loistava, kunhan siihen tottuu. Kaikkein parasta on kuitenkin se, että jos pelaaja sattuu ohjaamaan puolustavaa joukkuetta, hän pääsee erikoistilanteiden aikana ohjaamaan maalivahtia. Etenkin rangaistuspotkuissa voi venyttää upeita paraatipelastuksia kuin Iker Casillas ikään.
Normaali pelaaminen hoidetaan ristiohjaimella ja nappuloilla. Stulys-kynällä tehtävät millintarkat syötöt ja viuhuvat kärkipotkut saavat siis jäädä odottamaan tulevia vuosia. Otteleminen on perushauskaa, mutta sitä vaivaavat samat ongelmat kuin muitakin FIFA 08:n versioita. Tekoäly ei ensinnäkään ole kummoinen. Tietokonetta vastaan otteleminen ei ole hauskaa, eikä edes kovin haasteellista korkeimmillakaan vaikeusasetuksilla. Lisäksi otteluiden tempo on liian hidas. Kehnoimmat joukkueet suorastaan lyllertävät kentällä, eikä kovakuntoisimmistakaan supertähdistä saa kovin montaa juoksuaskelta irti. Tämä voi miellyttää pelaajia, jotka arvostavat hitaampaa, syöttelyyn ja taktiikkaan perustuvaa jalkapalloa, mutta maaleja syntyy yhtä kaikki liian vähän. Electronic Arts ei ole vielä saanut realismin ja hauskuuden tasapainoa täysin kohdalleen.
Onneksi moninpeli pelastaa paljon. Wi-Fi-tuki on enemmän kuin tervetullut, ja se on jopa lagiton ainakin Pohjoismaissa asustelevia vastaan pelatessa. Ottelun makuun pääsemiseen riittää, kun vain toinen pelaajista omistaa kasetin. Verkosta pystyy myös latamaan päivitettyjä kokoonpanoja ja järjestemään skenaario-tyyppisiä kamppailuja, joissa toinen pelaaja aloittaa ottelun esimerkiksi yhden maalin takaa-ajoasemasta. Kokonaisia netin välityksellä pelattavia kausia tai turnauksia ei valitettavasti kuitenkaan pääse järjestämään. FIFA 08:n moninpeliin on silti panostettu ja se näkyy.
Eteenpäin on menty
Erityistä kiitosta pelin teknisellä osastolla ansaitsevat paranneltu animaatio ja tarkat hahmomallit. Jotkin pelaajat, kuten Barcelonassa uraansa pilaava Thierry Henry, ovat hämmästyttävän oikean näköisiä. Toisaalta hieman pienemmät tähdet, kuten esimerkiksi koko Suomen maajoukkue, näyttävät klooniarmeijalta. Äänimaailma koostuu yhdentekevästä pilipalimusiikista, mutta selostusta ja katsomomylvintää on saatu lisättyä kiitettävästi.
On miellyttävää, että toisin kuin oma jalkapallomaajoukkueemme, joka on tyytyväinen saavutettuihin asemiin, Electronic Arts rynnii urheilupelirintamalla eteenpäin. Ei ole kulunut montaakaan vuotta siitä, kun FIFA-sarja oli yksi huonoimmista saman pelitalon nimikkeistä. Toivottavasti menestystarina jatkuu ja ensi vuonna nähdään vieläkin parempi FIFA niin koti- kuin taskukonsoleillakin. Hiottavaa riittää aina.
