Universumin sivuosuma
Five Nights at Freddy's tuntuu olevan nuorison suosikki vuodesta toiseen. FNaF-tuoteperheen alla on ilmestynyt pelien, sarjakuvien, kirjojen ja viime vuonna julkaistun Hollywood-elokuvan lisäksi kaikennäköistä pientä ja vähän suurempaa. Itse leffa oli unettava kokemus onnistuneesta puvustuksesta ja lavastuksesta huolimatta, mutta onneksi uusin peliversio tarjoaa myös onnistumisen tunteita.
Into the Pit -lisänimeä kantava 2D-pikselikauhu ei ole osa suurempaa kaanonia, vaan lyhyt spin-off-osanen, sovitus samannimisestä kirjasta. Pääosassa ovat rasvainen pitsamesta sekä nuori Oswald-poika. Eroperheen lapsi viettää monet iltapäivät istuen ränsistyneessä ravintolassa isän ollessa töissä, kunnes eräänä päivänä pallomeri vapauttaa jotain synkkää ja vaarallista oikeaan maailmaan. Jää Oswaldin vastuulle palauttaa tilanne normaaliksi pakoilemalla pelottavia animatroniikkoja: kerätä esineitä, ratkoa pulmia ja pysyä hengissä. Pitserian lisäksi käydään koulussa, kotona ja parissa muussakin lähialueen paikassa – sekä vieraillaan kahdessa eri aikajanassa.
Kuolema kuittaa univelat
Pelimekaniikat ovat simppelit. Hiivitään, juostaan, keräillään esineitä ja piilotellaan kauheuksilta. Eri äänilähteet auttavat harhauttamaan brutaaleja animatroniikkoja, mutta silti kuolema nappaa – ja turhauttaa – useamman kerran. Pulmia varten pitää löytää oikea työkalu, mikä pakottaa nuohoamaan rakennuksia toisensa jälkeen. Vaikka monsterit eivät ole korkealla älykkyysosamäärällä palkittu, pääsevät ne välillä yllättämään. Uudestaan ja uudestaan.
Into the Pit näyttää ja kuulostaa samaan aikaan retrolta ja modernilta. Sen pikseligrafiikka on toimivaa ja hyvin tehtyä. Pallomeri toimii eräänlaisena portaalina aikajanojen välillä, jolloin myös ympäristöt muuttuvat radikaalisti vuosikymmenestä riippuen. Eläväinen ravintola hiljenee aina pelottavuuteen asti. Hauska lisä sarjaan. Äänipuoli onnistuu myös nostamaan niskakarvat pystyyn. Pieni tiimi on onnistunut luomaan audiovisuaalisesti ehjän FNaF-kokonaisuuden, mitä nyt budjetin rajoitukset ovat jättäneet ääninäyttelyn pelkäksi tekstiksi.
Sarjan faneille suositus
Vain reilu pari tuntia kestävä kauhuilu tarjoaa nuoremmalle polvelle ja varsinkin Five Nights at Freddy’s -fanikunnalle muutamia hauskoja pelästyksiä, mutta itse en selviytymiselementeistä innostunut kovinkaan paljoa. Paikkojen välillä juokseminen ja saman monsterin välttely turhautti enemmän kuin viihdytti. Studio on kuitenkin onnistunut luomaan tyylikkään spin-offin Scott Cawthonin luomaan universumiin.
Halloween-iltana tämäkin maistuu varmasti vielä paremmalta parin karkin ja kepposen jälkeen. Ja jos ei jaksa koko peliä, niin piilotetun lopun saa jo kymmenessä minuutissa pakenemalla vain ovesta!
