Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Särmä syyttäjä sähäkässä seikkailussa

Phoenix Wright -sarjan syyttäjä Miles Edgeworth on aina jäänyt hitusen syrjään tunnetumman asianajajan rinnalla. Nyt kuitenkin fanit pääsevät käsiksi nokkelan syyttäjän omiin seikkailuihin, kun kaksi aikanaan Nintendo DS -konsolille ilmestynyttä peliä saavat arvoisensa uusintajulkaisun.

Ace Attorney Investigations: Miles Edgeworth

Kaksikon ensimmäinen osa, Miles Edgeworth, on suoraviivaisempi ja selkeästi väljempi tapaus. Se muistuttaa kokeilullista spin-offia, jossa vielä testataan, miten fanikunta reagoi uuteen päähenkilöön Phoenix Wrightin ohella. Kyseessä on esiosa, joka sijoittuu Edgeworthin nuoruuden maisemiin. Näin ollen Ace Attorneyn kaltaista suurta oikeussalidraamaa on turha odottaa tällä kertaa, vaikka oikeustaisteluja nähdäänkin mukavissa määrin. Itse pelimekaniikat ovat myös erilaisia ja painottavat tällä kertaa enemmän point-and-click-tyyliseen seikkailuun kuin Ace Attorneyn visual novel -kerrontaan.

Onneksi Edgeworth on mainio päähenkilö, jonka edesottamuksia on ilo seurata. Uudet mekaniikat sisäistää nopeasti, sillä pelaajalla on hoppu nähdä, mitä sanavalmis syyttäjä keksii seuraavaksi. Parhaimmillaan Ace Attorney Investigations saa suoranaisesti ihmettelemään, miksei Edgeworthin hahmolle ole jo omaa pitkäaikaista pelisarjaa Wrightin ohella.

Yksi Ace Attorney Investigationsin suurimpia muutoksia on dynaamisempi maailmankartta, jossa Edgeworth kumppaneineen pääsee vaikuttamaan ympäristöön huomattavasti enemmän kuin Wright omissa peleissään. Näin ollen myös vihjeitä ja murhapaikkoja pitää tutkia tarkemmin, jotta Edgeworth saa yhdistettyä todisteet vakuuttavaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus liikkuu huomattavasti nopeammalla tahdilla kuin Wrightin peleissä, mikä puolestaan saa myös oikeussalitaistelut tuntumaan väkevimmiltä.

Juoni puolestaan ei pysy kasassa yhtä hyvin kuin muut osa-alueet. Miles Edgeworth on selkeä välityö, joka vaatii yllättävän paljon kertausta muista peleistä, jos siitä meinaa saada mitään irti. Pituutta sillä on myös tavanomaista Wright-seikkailua vähemmän, mikä lisää entisestään fiilistä, että tässä vasta testataan Edgeworthin omaa potentiaalia.

Tästä huolimatta Miles Edgeworth on tervetullut lisä monipäiseen Ace Attorney -saagaan. Se ei välttämättä ole parhaimmasta päästä, mutta hurmaava päähenkilö ja uudistetut pelimekaniikat ovat puolestaan oikein tervetullut lisä.

Ace Attorney Investigations 2: Prosecutor's Gambit

Tarinan jatko-osa puolestaan on ihan oma lukunsa ja helposti yksi parhaista Ace Attorney -sarjan peleistä. Kaikki, mikä ensimmäisessä osassa mätti, toimii tällä kertaa upeasti. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun tämä peli nähdään länsimaissa virallisena julkaisuna. Aiemmin sarjan vannoutuneimmat ystävät ovat joutuneet tyytymään surkeaan fanikäännökseen, joka ei tavoittanut sarjan huumorintajua ollenkaan. Uusi julkaisu ei ole ainoastaan kauniisti päivitetty, se on myös erinomaisesti lokalisoitu käännös, jota on nautinto pelata.

Prosecutor's Gambit painottaa entistä vahvemmin Ace Attorney -saagan mytologiaan, ja tuo mukanaan tuttuja kasvoja ja juonenkäänteitä suoraan Phoenix Wright -peleistä vailla sen suurempia selityksiä. Toisin kuin Miles Edgeworthissä, tällä kertaa koukerot ja viittaukset saavat tilaa hengittää, vaikka vaativatkin pelaajilta aikamoista sarjan tuntemista. Tosin jopa paatuneelle fanille, kuten allekirjoittaneelle, käynnit Wikipedian pariin olivat lähestulkoon pakollisia mitä pidemmälle Prosecutor's Gambitin monisyinen tarina eteni.

Pelimekaniikat ovat samanlaiset kuin Miles Edgeworthissä, mikä tarkoittaa jälleen entistä suurempaa painotusta maailman tutkimiseen ja nopeatempoiseen todisteiden yhdistelyyn. Ainoa heikkous on sarjan uusin lisäys, eli Mind Chess, vapaasti suomennettuna mielen shakki. Tämä minipeli, joka on pakollinen osa jokaista tutkintaa, on suoraan sanottuna kehno ja täysin mystinen lisäys, joka jatkuvasti hidastaa pelin etenemisen. Edgeworthin pitää käydä läpi pitkiä keskustelupätkiä, joissa oikeat valinnat saavat shakkilaudan palaset räjähtämään syytösten alla. Ainoa ongelma on, että väärä vastaus saa koko jutun sortumaan kasaan ja pakottaa Edgeworthin aloittamaan koko keskustelu alusta. Koska kohtaukset ovat usein julmetun pitkiä, tämä pistää välillä oikeasti suututtamaan, sillä oikeat vastaukset eivät ole läheskään niin selviä kuin peli haluaisi uskoa.

Onneksi nämä kohtaukset jäävät lopulta pieneksi osaksi muuten huimaa kokonaisuutta. Olisi tietenkin parempi, jos koko minipeli olisi poistettu tästä versiosta, tai ainakin annettu mahdollisuus ohittaa kohtaukset kokonaan, mutta kaikkea ei voi saada. Kömmähdyksestä huolimatta Prosecutor's Gambit on yksi sarjan parhaita pelejä, jota on nautinto pelata jopa näin kymmenen vuotta jälkijunassa.

Laadukas pakkaus faneille

Ace Attorney Investigations on laadukas kokoelma faneille. Muille sitä on vaikeampi suositella, sillä Edgeworthin seikkailut ovat niin kiinni sarjan muissa osissa, että ne kannattaa kokea ensin. Onneksi Capcom on kunnostautunut tällä saralla, ja Ace Attorney -sarjaa löytää päivitettyinä versioina helpommin nykypäivänä kuin koskaan aiemmin. Lakimiesdraaman ystävät voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä kauan kadoksissa olleet sivuosat ovat viimein saaneet ansaitsemansa huomion. Ne edustavat pelikulttuurin vaalimisen parhaimmistoa, jota on helppo juhlia.

Kirjaudu kommentoidaksesi