Ranskalaisella vuonna 2002 perustetulla Kylotonn-studiolla on pitkä historia kaahailupelien saralla, kehitettyjen nimikkeiden listalta voi bongailla muun muassa Flatouteja, V-Rallyjä ja WRC-sarjan pöristelyjä. Kaiken pitäisi siis olla periaatteessa vallan mainiosti hallussa myös Test Drive Unlimited Solar Crownin kohdalla – aina homma ei vain valitettavasti osu maaliinsa lähellekään kaivatulla tavalla.
Valitse possesi huolella, tai oikeastaan ihan sama
Test Drive Unlimited Solar Crown rummuttaa mainosteksteissään olevansa avoin ja sosiaalinen kokemus, suoranainen ihana elämäntapa. Tätä pyritään tuomaan ilmi Hong Kongiin sijoittuvassa tarinantapaisessa, jossa pelaajan tavoitteena on kohota ryysyistä suorastaan hekumallisen Solar Crown -kilpayhteisön huipulle. Valittavaksi jää oma klaani – kotoisammin vaikka sitten posse – joko katu-uskottavat Streetsit tai luksuselämästä nauttivat Sharps-hienostelijat. Käytännässähän valinnalla ei ole suuresti vaikutusta, koska lopulta tehtävänä on ajaa kilpaa, vieläpä aivan kaikkia vastaan.
Eri aktiviteettityypit ovat tavallista kauraa esimerkiksi forzahorizoninsa tahkonneille. Mainospuheiden mukaan 1:1-suhteessa mallinnetulle Hong Kong Islandille on ripoteltu autokauppoja, korjaamoja, kisoja, nopeuspisteitä ja tietysti hieman toisistaan poikkeavia biomeja vuoristosta rannikko- ja kaupunkimaisemiin. Viimeksi mainittujen suhteen ei voi edes samassa lauseessa mainita Forza Horizon -sarjaa, sen verran tylsempi ja loppupeleissä karumpi Solar Crownin mukamas niin jumalattoman cool miljöö on.
Maine, mikä typerä tekosyy
Eteneminen on jostain syystä sidottu heti alkumetreiltä aivan liiaksi pelaajan Reputation-tason ympärille. Avoin maailmankartta kun on kyseessä, niin tokihan kaikkialle pääsee kurvailemaan heti, mutta esimerkiksi kisat ja autot avautuvat vasta tienatun tason myötä – massivarastoja unohtamatta. Tämä taas aiheuttaa tuskastumista jo tutoriaalin aikana, koska ensimmäiset tunnit vierähtävät käytännössä parin tylsän auton ratissa sietämättömän hitaasti kohoavia levelejä grindaten. Menopeliluokkia on toki lisääkin, mutta lopulta noin sadan ajoneuvon valikoima kalpenee selvästi monen kilpailijan rinnalla – no, mikromaksuja ei onneksi pelaajalle tuputeta missään vaiheessa, koska piristävästi ja jopa nykytrendistä poikkeavasti moisia ei ole mukana lainkaan.
Test Drive Unlimited Solar Crownin maailmassa vipeltää kyllä muita pelaajia, mutta enimmäkseen näitä bongailee orvon oloisesti seisoskelemassa autokaupoilla ja Solar-hotellissa, harvemmin itse kisoissa. Kun toinen ihmisosallistuja sattuu samaan kisaan päätymään, pätkivät yhteydet ja putoamiset takaisin aulaan eivät tee kokemuksesta järin mieltä ylentävää. Bottikuskit muistuttavat onneksi jossain määrin ihmisiä, ajelevathan mokomat varsin herkästi päin seiniä tai kallioilta alas – esimerkiksi upean Wreckfestin ystävänä siis näen tämän vain realistisena ja sen myötä positiivisena puolena. Sosiaaliseksi Solar Crownin kokemusta ei siis voi oikein missään mielessä kutsua, vaikka se ilmeisesti olisi kehittäjien syvin tarkoitus.
Mitä tekis?
Kun ajaminen muuttuu väistämättä tylsäksi, voi piristystä haeskella vaikkapa vaatekomerosta uusien kostyymien muodossa. Valitettavasti ihmisavatarit näyttävät olevan reilun vuosikymmenen takaa, joten eipä näitäkään jaksa oikein vapaaehtoisesti katsella, ei omaa eikä muiden pelaajien hahmoja. Kosmeettista sälää jaetaan niukanlaisesti, joten ei tätäkään voi kutsua hyvällä omatunnolla järin mielekkääksi puuhasteluksi.
Autokaupat ovat sitten ihan oma lukunsa, ovathan moiset päätetty toteuttaa jostain syystä tosimaailman showroomin tyyliä mukaillen. Köpötelläänpä siis menopeliltä toiselle hitaasti ensimmäinen persoonan näkövinkkelistä – voi hyvää päivää, vieläpä ilman ohjaimen Y-tatin kääntömahdollisuutta. Sama homma autoja tuunatessa ja päivityksiä ostellessa, missä vastaava karu käyttöliittymäsuunnittelu nostetaan parrasvaloihin vieläkin vahvemmin.
Ajotuntumaltaan Test Drive Unlimited Solar Crown saa jotakuinkin puhtaat paperit. Rattiohjaimettoman ykkösvaihtoehtona Xboxin Elite 2 -kapula hoitaa hommansa mainiosti, ja ajaminen tuntuu enimmäkseen mukavalta tai pahimmassa tapauksessa kohtuulliselta ainakin niin kauan, kun taitat matkaa teitä pitkin. Penkan puolella paksutkin puut voivat kaatua oljenkorsien tavoin siinä missä pieninkin kumpare voi hyydyttää etenemisen täysin varoittamatta – no, opinpahan ajelemaan teitä pitkin.
Autojen äänet eivät aiheuta pääkipua, ja kaarojen ulkoasuun on panostettu kiitettävästi aina sisätiloja myöten. Valitettavasti sama pieteetti ei näy Hong Kongin maisemissa, sillä esimerkiksi kaupungin kaupat on ripoteltu katujen varsille copy-paste-mentaliteetilla. Ruudunpäivitys pysyy Series X:llä onneksi suhteellisen soljuvana Performance-moodissa, jota tuppaan suosimaan oletuksena pelissä kuin pelissä. 30 ruudun sekuntivauhti ei vain kompensoi niitä muutamia graafisia kikkailuja, mitä yleensä ei pelaamisen lomassa edes voi oikeasti huomata. Graafiset bugit katoilevista ja yllättäen ilmestyvistä tekoälyautoistakin ovat sitten arkipäivää Solar Crownin maailmassa, tiedättepäs sitten senkin.
Kylotonn on vannonut kuuntelevansa pelaajia ja jatkavansa Test Drive Unlimited Solar Crownin kehitystyötä saadun palautteen perusteella. Suoraan sanottuna niin kovin paljon saadaan kyllä tehdä, etteikö peli unohtuisi nopeasti niiden rutkasti parempien vaihtoehtojen sekaan.
