Formula One Championship Edition

Muutaman hiljaisen vuoden jälkeen Suomessa on jälleen havaittavissa formulakuumeen merkkejä – eikä ihme: onhan sarjassa poikkeuksellisen vahva suomalaisedustus. Räikkönen Ferrarilla, Kovalainen Renault'lla ja Rosberg Williamsilla antavat oivat lähtökohdat siniristilippujen salkoon nostoon. Kun vielä McLaren on noussut takaisin kärkeen kamppailemaan voitoista Ferrarin kanssa, kaudesta on lupa odottaa yhtä mielenkiintoista ja tiukkaa kuin Häkkisen huippuvuosina.

Kaikkien aikojen formulakautta odottaville pelaajille Sonyn Formula One Championship Edition on jonkinasteinen pettymys. Laitesukupolven taitteessa sarja on jäänyt ikävästi polkemaan paikalleen, sillä tuore PS3-versio vastaa sisällöltään vanhemman pleikkarin Formula One 06:tta. Käytännössä pelissä ei siis nähdä Heikkiä, vaan hänen tilallaan porhaltaa Briatoren kultapoju Alonso. Schumacher puolestaan ajaa edelleen Ferrarilla ja Kimiä vauhdittaa Mercedes-mylly.

Pelin kattavassa uratilassa luodaan oma hahmo, jolla on tarkoitus nousta häntäpään testikuljettajasta mestaruustalliin. Sopimuksen saadakseen on ensin vakuutettava talli näytöillään, minkä jälkeen tallipäällikkö määrää tavoitteet. Haastavaksi tehtävän tekee lajin ennalta-arvaamaton luonne. Esimerkiksi täydellisesti mennyt kisaviikonloppu saattaa katketa kisassa toisen kuljettajan peräänajoon. Peli ei osaa eritellä pelaajan töpeksimisiä muiden virheistä, vaan tavoitteiden epäonnistumisesta seuraa joka tapauksessa kovaa kritiikkiä tallilta.

Uraputken ohella rattia pääsee pyörittämään pikakisoissa, aika-ajoissa, kisaviikonloppuna ja mestaruuskaudella. Standardinmukaisissa pelimuodoissa pelataan jollakin formulasarjan oikeista kuskeista. Erityisesti jos uratilassa testikuskin itseääntoistavat askareet, jämätallin välineet ja sopimushuolet rupeavat maistumaan puhki palaneelta kumilta, kausi kannattaa käydä läpi valitsemansa F1-tähden tossuissa. Ero eritasoisten autojen välillä tuntuu ja kuuluu.

Ratti pitää miehen tiellä

Formula-auto tuskin on missään mielessä säyseä kulkuneuvo, mutta silti ajotuntuma on rahtusen liian herkkä Sixaxisille. Analogitattien kanssa ajamisesta tulee helposti epätasaista nykimistä, mikä näkyy kellossa ja johtaa turhiin virheisiin. Peli tukee myös ohjaimen liikkeentunnistusominaisuuksia, mutta niistä ole pääasialliseksi ohjausmetodiksi. Sekunninkymmenysten metsästykseen tarvitaan Driving Force -sarjan pyörä polkimineen.

Vaikka huipputehokas auto vaatisi hurjastelemaan, maalaisjärki on aina pidettävä matkassa. Kaasun kanssa ei parane sooloilla eikä mutkiin voi tulla renkaat sauhuten, jos kurviin haluaa optimaalisella linjalla. Varsinaisesta huippusimulaatiosta ei kuitenkaan uskalla puhua. Pyörähdyksistä jää lievä mekaaninen sivumaku, minkä lisäksi kiihdytyksien vakaus minimaalisellakin luistonestolla ihmetyttää. Lapikkaasta auto lähtee lähinnä vain kovissa jarrutuksissa ja kanttikivien ylityksissä.

Ajettavuutta voi parantaa monipuolisilla säädöillä. Nippeleitä on mahdollista roplata joko omakätisesti tai tallin avustuksella. Lisäksi aloittelijoille on paljon helpotuksia. Kaikki ajo-avut päällä peli lähes ajaa pelaajan puolesta, joten formuloiden makuun pääsee kokematonkin. Haastetta ei silti puutu veteraaneiltakaan. Vaikeammilla tasoilla uratilassa jo kisakuskin paikka on kiven takana.

Herrasmiesletka

F1-sirkusta on viime vuosina kritisoitu ohitusten vähyydestä. Pelissä TV:stä tutut jonomuodostelmat pääsee kokemaan kuljettajan perspektiivistä, sillä kapeat radat jättävät niukasti tilaa linjalta poikkeamisille. Varsinkin keskijoukossa tungos hipoo ahdistavuuden rajoja. Tekoäly osaa onneksi ajaa siivosti, eikä ikäviä peräänajoja satu kuin harvoin. Siitä huolimatta kone ei ole ylivarovainen, vaan uskaltaa nousta rinnalle heti, kun paikka aukeaa.

Verkossa peliin voi osallistua 11 pelaajaa samanaikaisesti. Tyhjät ruudut täytetään tekoälykuljettajin. Ajaminen on pääasiassa jouhevaa, mutta online-ominaisuudet on yksinkertaistettu turhan voimakkain ottein. Esimerkiksi täyden kilpailun ajaminen ei ole mahdollista, vaan kierrosmäärä on rajattu noin kolmannekseen. Myöskään autoaan ei voi säätää radalle sopivaksi. Verkkopeli soveltuu parhaiten pikaviihteeksi, mikä ei välttämättä tyydytä kovimpien harrastajien toiveita.

Suurin parannus Formula One 06:een nähden on ymmärrettävästi tehty grafiikassa. Vauhdissa uuden sukupolven tehostein sävytetyt maisemat hivelevätkin silmiä, ja sadekelin heikko näkyvyys tuntuu jopa inhorealistiselta. Uusinnat kuitenkin paljastavat karut rataympäristöt, jotka jäävät ulkoisesti latteiksi ja epämääräisen suttuisiksi. Kisojen aikana äänessä ovat MTV3:n tutut formula-asiantuntijat. Suoraan englannista käännetty selostus vaikuttaa ikävän kömpelöltä eikä onnistu tarjoamaan yhtä monipuolista tietoa kuin urheilupeleissä on totuttu kuulemaan. Varikkomuurilta pelaajalle puhuva tallipäällikkökään ei vaivaudu tiedottamaan suojattiaan kilpailijoiden varikkotaktiikoista tai muista strategisesti oleellisista tapahtumista.

Teknisesti räikein rimanalitus on varikon läpiajorangaistuksen korvaaminen muutaman sekunnin nopeusrajoittimella. Hiljakseen keskellä rataa lirutteleva saa olla valppaana, ettei joudu takaa tulevien yliajamaksi. Onnettomuustilanteissa ei ole turva-auton, lääkintämiesten ja raadoksi hajonneiden formuloiden tuottamaa dramatiikkaa. Jo yksinkertainen takasiiven irtoaminen johtaa mauttomaan pakkokeskeytykseen, jossa pelaaja teleportataan autoineen päivineen radalta pilttuuseen.

Vaikka Formula One Championship Editionilla on selkeät puutteensa, lajityypissään uutuus on silti pätevä kokonaisuus. Ehkä se ei ole joka suhteessa realistisin formulapeli, mutta kilpailussa on sähäkkyyttä ja menemisen meininkiä. On hienoa kokea televisiosta tuttuja ohitustilanteita, hiostavia kaksinkamppailuja ja varikkotaktisia ratkaisutilanteita. Niiden ansiosta onnistumiset maistuvat formulatähteydeltä. Nousevan suomalaislupauksen sielu vain toivoisi Heikin Renault'n ja Kimin Ferrarin vauhdittajakseen.