Jurassic Park -elokuva toi aikanaan dinosaurukset ilmiömäisellä tavalla valkokankaalle ja elokuva on säilyttänyt viihdyttävyytensä hyvin CGI-tehosteita pursuaviin nykyleffoihinkin verrattuna. Tuntemattomampi Blue Tongue-kehitystiimi yhdessä julkaisija Universal Interactiven päättivät tarjota pelaajille mahdollisuuden tehdä bittimuodossa saman: oman komean dinopuiston lukuisine dinosauruksineen, nähtävyyksineen ja maksavine asiakkaineen, unohtamatta tutkimustyötä, arkeologiaa sekä turvallisuuspuolta. Ajatus on vallan mainio mutta toteutuksessa on rutkasti parannettavaa.
Jurassic Park on Jurassic Park
Peli on lisenssituotteena hakenut luonnollisesti runsaasti vaikutteita itse elokuvasta ja tämän tunnistaa nopeasti John Williamsin mahtipontisesta tunnusmusiikista ja elokuvasta tutuista päähenkilöistä kuten mm. DR. Alan Grant, DR. Ellie Sattler ja tietenkin itse projektin vetäjä John Hammond. Nämä ovat aktiivisesti informoimassa sekä auttamassa pelaajaa puiston rakentamisessa ja ylläpidossa heti alusta lähtien.
Pelin ydin on Operation Genesis-pelitila, jossa pelaaja on INGEN-yhtiön dinosaurusprojektinvetäjä, jonka tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää menestyksekäs Jurassic Park-dinopuisto virikkeineen ja nähtävyyksineen sekä huolehtia niin turistien kuin itse matelijoidenkin hyvinvoinnista muuttuvissa olosuhteissa. Projekti aloitetaan valitsemalla itselle sopivankokoinen saari vuoristoineen, kasvillisuuksineen ja vesialueineen, jonka jälkeen oman dinopuiston väsääminen voi alkaa. Tutoriaali-harjoitusmoodi kuten myös 12 yksittäisen tehtävän rypäs auttavat aloittelevaa tirehtööriä pääsemaan sinuiksi pelimekaniikan ja kontrollien kanssa ja tästä onkin apua, sillä pääpelissä kokemattoman "puistotädin" käsilaukku on nopeasti hukassa. Lähtökohdat ovat näiltä osin hyvin pulkassa.
Ensi töikseen pelaaja katsoo saarelta hyvän paikan puistolle ja lähettää ensimmäiset arkeologit tutkimaan mahdollisia jäänteitä 9:stä maapallon eri tutkimuskohteesta, jotka pelin aikana aukeavat hiljalleen pelaajan ulottuville. Sillä välin kun lapio heiluu toisella puolella palloa, pelaaja rakentaa puistoa pystyyn. X-namiskan alta löytyy kaikki pelissä tarvittavat valikot ja myös Build-osio, josta turva-aitaa, tietä, nähtävyyksiä, virkistysalueita, dinosaurusten syöttölaitteita ja kasvatusalueita sekä vartioasemia helikoptereineen saa pelaaja hyvän tovin niputtaa ennenkuin puisto alkaa näyttää itselleen.
Samaan aikaan kun rakennuspuuha etenee, saa pelaaja tiiviiseen tahtiin sähköpostia eri tutkimus/huoltoalueiden vastaavilta tutkimuskohteiden valmistumisesta sekä puiston yleisestä hyvinvoinnista, joihin pelaaja voi halutessaan reagoida. Esim. arkeologien löytäessä fossiilin, napsahtaa ruudun oikeaan laitaan kirjekuori sähköpostin merkiksi jonka pelaaja voi Y-namiskan avulla tarkistaa. Mikäli fossiili kelpaa, sen voi fossiili-ikonia painamalla lähettää tutkimuslabraan joka alkaa samantien työstämään DNA:ta kyseisen dinosaurus-lajin kasvatukseen. Mikäli samaa fossiilimallia kertyy arkeologien matkamuistoksi liiankin kanssa, sen voi myydä pois. Kun puisto alkaa näyttää valmiilta ja ensimmäinen onnistuneesti dna-tutkittu ja kasvatettu dinosaurus päästetty kasvatusalueelta aidatulle turva-alueelle temmeltämään, voi pelaaja julistaa puiston avatuksi: Hooaah!
Vessahätä vs dinon hätä
Ensimmäisten turistien tullessa kuljetushelikoptereilla meren yli laskeutumistelakalle ja pääporttien avautuessa, alkaa pelaajaa jännittää kuinka nämä osaavat liikkua puistossa, etsiytyä dinosaurusten luo sekä käyttää maksullisia virkistys ja nähtävyyskohteita. Samaan aikaan argeologit, labrapuoli sekä tutkimusosasto täytyy pitää työteliäänä uusien vetonaulojen etsimisessä ja tarkkailla samalla budjetin kehittymistä. Ja budjettirahaa kyllä palaakin tutkimiseen sekä puiston rakentamiseen/ylläpitoon ja INGEN-yhtiön rahoittaessa pelaajaa alussa tuntuvalla summalla tuohta, se myös raportoi puistoprojektin edistymisestä osavuosikatsauksin esittäen mahdollisia parannusehdotuksia tai kiittäen nousujohteista budjettia ja puiston suosiota.
Laakereilla ei kuitenkaan sovi lepäillä, sillä mikäli homma ei etene eikä puistossa liiku matelijoiden lisäksi turisteja - ja varsinkin jos budjetti on alituiseen alijäämäinen - alkaa yhtiö hiillostaa pelaajaa ja pahimmassa tapauksessa lopettaa rahoituksen mikä tarkoittaa puiston sulkemista ja pelin päättymistä siihen paikkaan.
Pelaajan päästessä jyvälle pelimekaniikasta, alkaa kiinnostus hamuta lisää dinoja, lisää turisteja ja lisää rahaa...ah tuo pieni ahne porsas pelaajassa kutkuttaa ja niinpä puiston laajentaminen voi alkaa. Samalla ensimmäiset ongelmatapaukset ilmestyvät puistoharmoniaa rikkomaan. Uusi kasvatettu dinosaurus saattaa sairastua tai sillä on jano/nälkä. Toisaalla turistit alkavat naputtaa kun ei vessaa ole lähellä, hampurilaiset ovat hinnoiteltu pilviin eikä dinosauruksiakaan löydy mistään...tässä vaiheessa on pelaajalla kolme vaihtoehtoa: laittaa sormi suuhun, heittää ohjain ikkunasta pihalle, tai aloittaa armoton säätäminen. Jokaiseen ongelmaan löytyy kuitenkin looginen ratkaisu.
Mikäli dino sairastaa, otetaan selvää mikä sairaus poloisen hirmuista liskoa vaivaa ja jos tähän lääke löytyy, lähetetään partioaseman helikopteri liikkeelle, joka pelaajan ohjaamana ampuu kiväärillä vasta-ainelääkkeen sairastavaan dinoon. Mikäli lääkettä ei ole saatavilla, eikä pelaaja jostain syystä halua laittaa tutkimuslaitosta etsimään vasta-ainetta sairauteen, saattaa dino levittää sairautta eteenpäin ja kuolla itsekin. Dinosaurukset kuolevat sairausten lisäksi vanhuuteen, nälkään, janoon tai yksinkertaisesti tulevat syödyksi muiden toimesta. Tämän lisäksi niin turistit kuin dinosauruksetkin tuntevat väsymystä, pelkoa, tyytymättömyyttä tai iloa riippuen ympäristön virikkeellisyystasosta. Usein tulee pattitilanteita, jossa pelaajan on mietittävä mihin hätään ja tyytymättömyyteen on viisasta reagoida heti ja välillä siitä kärsivät turistit, välillä dinot...ja joskus johtoporraskin.
Mustan namiskan avulla pelaaja näkee jokaisen dinosauruksen ja turistin tuntemukset ja fiilikset sillä hetkellä, ja painamalla A-namiskaa näkee lisää yksityiskohtaista tietoa kyseisestä kohteesta(voi olla myös rakennus) ja tämä osaltaan helpottaa ongelman ytimeen pääsemisessä.
Uskottavuuspula
Ylläoleva kuulostaa varsin veikeälle, mutta ikävä kyllä niin pelin ulkoinen asu kuin jännityksen luominen ontuu. Jotta luodaan illuusio aidosta peliympäristöstä, siihen pitää panostaa rajusti ja tässä Jurassic Park: Operation Genesis notkahtaa. Erilaisia dinosauruksia löytyy kyllä lukuisia aina pienistä vipeltäjistä suurempiin tömistäjiin ja kasvissyöjämatelijat reagoivat ympäristöön erilailla kuin lihan perässä kirmaavat hammashirviöt, joten erilaisten dinosauruslajien laittaminen samaan aitaukseen saattaa aiheuttaa mielenkiintoisia konflikteja...mutta, itse dinosaurusten animointi ja ulkonäkö ei vakuuta. Sama koskee liki kaikkea liikkuvaa ja myös ympäristöä.
Tekstuurit ovat kauttaaltaan keskinkertaisia, pelkistettyjä pintoja ja yksityiskohtien määrä on jokaisella graafisella osa-alueella jätetty puoleen siitä, mitä olisi vaadittu aikaansaamaan uskottavuus, mitä tämänkaltainen kiehtova teema vaatisi. Harmi, sillä uskottavalla ulkonäöllä, runsaalla animoinnilla ja interaktiivisemmalla tekoälyllä olisi pelastettu paljon ja lisätty hurjasti mielenkiintoa ja jännitystä dinosaurusten seuraamiseen.
Turisteja vaivaa sama, laiskasti animoituina nämä kukkaron nyörejä auliisti availevat pikku polygonitattiaiset taapertavat paikasta toiseen varsin päämäärättömästi. Kummasti olisi lisätty turistien kiehtovuutta jos vaikkapa kävellessään dinoaitauksen vierestä ja huomatessaan dinon, nämä olisivat säpsähtäneet tai juosseet innostuneesti katselemaan aidan viereen tai jopa seuraamalla aitauksen vierustaa tovin dinon mukana...innovatiisisuus puuttuu ja perusvarmuus loistaa. Vaihtelevat sääolosuhteet hellejaksoista myrskyihin ja aitauksistaan pakenevat T-Rexit tuovat hetkellistä sydämentykytystä pelaamiseen, mutta muuten kyseessä on tuikitavallinen rakenna ja säädä-peli.
Suurin yksittäinen miinus tulee kameran käytöstä, jonka turhan kapea kulma korkeussuunnassa saa aikaan ylimääräistä säätämistä sopivan näkymän aikaansaamiseksi. Ei täysin ryssitty kamerapuoli, mutta vapaampi panorointi olisi ollut suotavaa varsinkin näissä valpasta tarkkailua vaativissa peleissä. Yllättäen myös ajoittaista nykimistä on havaittavissa vaikkei pelissä ole mitään sellaista mistä Xbox ei pystyisi suoriutumaan...aiai. Talletuspuoli on hoidettu asiallisesti ja sen pystyy tekemään milloin vaan, samoin muut optiot kuten äänisäädöt ovat helposti muokattavissa. Plussaa myös Dinopedia-oppaasta joka tiivistää hyvin faktaa eri dinosauruksista ja antaa lisko-n00b-jannuille silmiä avaavaa tietoutta.
Äänimaisema on liki jokaisessa lisenssipelissä enemmän kuin kohdallaan, niin myös tällä kertaa. Elokuvamainen orkesterimusiikki taustalla sopii hyvin peliin, joskin olisi toivonut jatkuvaa musiikkia taustalla ilman hetkellisiä oudon pitkiä taukoja kappaleiden välillä. Dolby Digital 5.1 suoriutuu muutenkin varsin hyvin tehtävästään ja antaa pelaajalle eläväistä ambienssia aktiivisten surround-äänten tehostamana. Erilaista rapinaa ja lehtien havinaa piisaa ja isommat dinosaurukset saavat subwooferiinkin pientä eloa. Yksittäiset äänet kuten jatkuva emailien tulva ja niitä kommentoivat lähettäjät käyvät nopeasti kaikessa rauhallisuudessaan monotoniseksi ja rassaavaksi, muuten äänipuoli on varsin kelpoa kuunnella.
Hukkaanheitetty mahdollisuus
Jurassic Park: Project Genesis olisi voinut olla vaikuttava seikkailuhenkinen dinopuiston rakennuspeli, mutta mahdollisuutta ei käytetä puoliksikaan hyväksi. Jos JP:PG:tä verrataan esim. PC-puolen TYCOON-sarjan peleihin tai rakennuspeleihin yleensä, olisi peli entistä heikommalla: erilaisia puistonrakennusoptioita on loppupäässä rajoitetusti ja pienet minimukavuudet, kuten safarijeeppien sisältä otettavat kuvat Pokeman/PilotWings 64-tyyliin ovat köyhiä lisiä kokonaisuuteen.
Uskottavuuspula vaivaa niin graafisella kuin pelilliselläkin puolella, eikä jättiläismäistä "dinopuisto-fiilistä" koskaan saavuteta. Peli tarjoaa sinänsä mukavaa ajankulua ja hauskoja yksityiskohtia dinosaurusten ja turistien parissa, mutta pitemmän päälle pelaaminen käy hyvin monotoniseksi ja ennenkaikkea jännitteettömäksi, vaikka itse teema antaisi mahdollisuuksia paljon innostavampaan lopputulokseen. Lopputiivistykseksi käykin hyvin Universal Interactiven oma iskulause pelin etukannessa, joka kääntyy vain ikävästi itseään vastaan: "Dream it. Build it. Survive it."
