Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

: Antaa tulla vaan

Avaruusalus, köykäinen tarina, tolkuttomasti alieneita, yksi vihainen sotilas ja konekivääri. Let Them Comen idea on äärimmäisen yksinkertainen mutta toimiva. Se on kuin aikahyppy jonnekin 80- ja 90-lukujen hienoihin pelivuosiin.

Aikahyppy

Teos menee suoraan asiaan ilman sen kummempia kommervenkkejä. Juoni unohtuu heti ensimmäisen panoksen singahtaessa piipusta. Sotilas asettaa tykkinsä ruudun vasempaan laitaan, ja pikselialienit vyöryvät aalto aallon perään oikealta. Taustalla pauhaa kasarihenkinen biitti, ja sankari heittää väliin typeriä onelinereita. Aivan kuin Sylvester Stallone olisi pestattu Alien-elokuvan pääosaan.

Kuoleman korjatessa käydään täydentämässä ammusvarantoja sekä päivittämässä varusteita. Sitten homma jatkuu siitä, mihin on jääty. Välillä kohdataan suurempia pomovastuksia, joiden kukistaminen vaatii hieman muutakin kuin pelkkää räiskintää. Meno on paikoitellen todella sekavaa ja hurjaa mutta samalla erittäin hauskaa ja palkitsevaa. Käytävät värjäytyvät eriskummallisten olioiden sisälmyksistä, ja ruuti haisee.

Aivotonta mutta haastavaa

Vaikka meno onkin aivotonta räiskintää, niin silti pieni taktikointi pysyy läsnä koko ajan. Esimerkiksi aseen kuumeneminen aiheuttaa pientä päänvaivaa, ja eri varusteiden kokeileminen kannattaa. Tarinamoodin lisäksi onneaan voi koittaa haasteosiossa, jossa tarkoituksena on vain kukistaa mahdollisimman monta vihollisaaltoa.

​​​​Tuatara Gamesin tuotos iskee kuin kassillinen käsikranaatteja. Harmittavasti tarinamoodissa riittää pelattavaa vain reiluksi kolmeksi tunniksi, ja varustevalikoima saisi olla laajempi. Kahdeksan euron sijoitukselle saa kuitenkin erinomaista vastinetta. Joskus vain tekee mieli aivotonta räiskintää. Let Them Come tarjoaa juuri sitä.

Kirjaudu kommentoidaksesi