Genrestä toiseen
Blizzardin 1990-luvun alkutaipaleella pistää silmää se seikka, kuinka erilaisia tuotoksia tiimi pystyi tekemään pienellä porukalla. Nykyäänhän pelejä tekevät kymmenet ja taas kymmenet työntekijät, kun ennen tusinakin riitti hyvän julkaisun toteuttamiseen. Tästä todisteena ovat Blizzardin erinomaiset Super Nintendo -pelit The Lost Vikings ja Blackthorne, jotka edustavat genrensä parhaimmistoa, kumpikin omalla sarallaan. Edellä mainituista monilla tavoin poikkeava tuotos on Blizzardin kolmas 1990-luvun alun peli, Rock 'n Roll Racing, joka tarjoaa nimensä mukaisesti kilpa-ajoa rock-hengessä.
Rokkaavat humanoidit
Rock 'n Roll Racingin mukaan ihmiskunta löytää vuonna 2833 älyllistä elämää toiselta planeetalta, Bogmiresta. Kaikkien yllätykseksi uuden planeetan valtaa käsittämätön muoti-ilmiö: humanoidit nimittäin haluavat kuunnella klassisia maapallolta tuttuja rock-kappaleita. Trendin takia käynnistetään jopa oma kilpa-autosarja Rock 'n Roll Racing, josta peli on saanut nimensä. Kyseisen luokan katsojaluvut nousevat jopa 7,8 miljardiin kattaen 17 planeetan asukit. Mistään nappikaupasta Rock 'n Roll Racingissa ei siis ole kyse, vaan paineet on heitetty pelaajan niskaan. Tosin tarinalla ei ole itse pelin kanssa kovin paljon tekemistä, joten se on lähinnä tekosyy päästä ajamaan kilparadoilla.
Pelissä kilpailut ovat kaukana herrasmiesajosta, sillä usein paras taktiikka on edetä radalla röyhkeästi, mutta tarkasti. Osumasta vastustajaan ei rangaista, mutta toisaalta se aiheuttaa pienen hidastumisen. Lisäksi rata on pahimmillaan täynnä öljyläikkiä, lumikinoksia ja muita ajoa hidastavia tekijöitä. Tämä ei vielä riitä, sillä tiellä olevat autot on varustettu erilaisin asein ja turbokiihdyttimin. Tyypillinen varustus onkin sellainen, jossa menopelissä on kourallinen ohjuksia, miinoja ja autopeleistä tuttuja nitroja. Rock 'n Roll Racingia on kaiketi helpointa verrata RC Pro AM -peliin, joka oli NES:llä aikoinaan suosittu julkaisu. Välillä näiden kahden pelin samankaltaisuus jopa ärsyttää, sillä Blizzardin kaahailu on lainannut käytännössä koko ideansa Raren kehittämästä NES-pelistä. Tosin tämä ei ole joka suhteessa huono asia, sillä pelattavuus Rock 'n Roll Racingissa on melko hyvin kohdallaan.
RC Pro AM:n tapaan Rock 'n Roll Racingissa pääsee kilpailujen välissä vierailemaan kaupassa. Pelaaja voi ostaa itselleen kokonaan uuden menopelin tai sitten kehittää vanhaansa. Esimerkiksi autoihin saa asennettua pitkälle kehitettyjä moottoreita ja uusia renkaita. Lisäksi kaupassa on myynnissä ohjuksia ja nitroja, vaikka niitä saakin aina automaattisesti lisää kilpailuissa jokaisen kierroksen alussa. Kaupankäynti tuo mukavasti pelikokemukseen syvyyttä, ja se on pelissä kohtuullisen tärkeässä osassa.
Yksin ja kaverin kanssa
Pelissä on erilaisia ajomuotoja yhteensä kolme. Ensimmäinen ja tärkein niistä on tarinamoodi, jossa pelaajan on tarkoituksena selvittää kilpailut kuudella planeetalla. Ratoja kullakin planeetalla on aina kymmenestä ylöspäin, ja niissä on tarkoituksena saavuttaa tietty pistemäärä sijoittumalla kisoissa mahdollisimman korkealle. Tarinamoodista riittää pelattavaa noin viideksi tunniksi, ja sitä voisikin kutsua pääpelimuodoksi.
Yksinpeli on lisäksi mahdollista VS-moodissa, jossa pelaaja voi valita vapaasti ajettavan radan ja auton. Kyseinen muoto ei tarjoa oikeastaan mitään tarinamoodista dramaattisesti poikkeavaa, joten sen pelaaminen jää useimmilla varmasti vähemmälle. Kahden yksinpelimoodin lisäksi pelissä on tarjolla myös moninpeli, jota voi pelata korkeintaan kaksi pelaaja. Tällöin edellytyksenä on, että molemmat pelaajat omistavat oman pelikasettinsa.
Kuvakulmaongelmia
Rock 'n Roll Racingia vaivaa paha ongelma kamerakulman suhteen. Peli on nimittäin kuvattu yläviistosta, liimatusta kuvakulmasta melko läheltä autoja, minkä takia mutkat hyppäävät yleensä yllättäen pelaajan silmille. Suureksi ongelmaksi tämä muodostuu sen takia, että alkuperäinen Rock 'n Roll Racing oli suunniteltu 4:3 televisioille, ja Game Boy Advancen ruutu on kuvasuhteeltaan 16:9. Pelin kääntäjät ovat vain tuntuneet leikanneen palat kuvan ylä- ja alareunasta saadakseen pelin toimimaan Nintendon taskukonsolilla. Kuten arvata saattaa, ratkaisu toimii kehnosti. Vielä pelin alkuvaiheessa tämä ei ole kovin suuri kompastuskivi, mutta vauhdin lisääntyessä ongelmaa kasvaa kasvamistaan. Pelaajan ainoaksi vaihtoehdoksi usein jääkin kartasta tulevien mutkien ennakoiminen, mikä ei ole pelikokemuksen kannalta mieluisaa.
Heikon kuvakulman lisäksi pelissä ihmetyttää grafiikka, joka on saanut kärsiä pahoin kääntyessään taskukonsolille. Super Nintendolla Rock 'n Roll Racingin väripaletti oli hyvin laaja, ja peli oli mieluisaa katsottavaa. Nyt taskukonsoliversiossa värit ovat saaneet kärsiä pahemman kerran ja laajasta paletista on tullut hyvin kapea. Osittain tähän on syynä valoisuussuhde, jota on nostettu ylöspäin pelaamisen helpottamiseksi huonovaloisissa olosuhteissa. Ratkaisu saattaa olla toimiva alkuperäisen Game Boy Advancen omistajille, mutta muut saavat kärsiä.
Pelin äänimaailmasta ei sen sijaan löydy pahempaa moitittavaa. Nimensä mukaisesti Rock 'n Roll Racingissa soi taustalla rock-kappaleet, jotka luovat kiihkeään kilpa-ajoon hyvin tunnelmaa. Laulua kappaleissa ei kuulla, mutta musiikki kuulostaa siitäkin huolimatta hyvältä. Ainoa harmittava tekijä on kappalevalikoiman kapeus, sillä pelissä on vain kourallinen biisejä. Tunnelmaa taustalla vielä luo selostaja Larry "Supermouth" Huffman, joka kommentoi vähän väliä tilanteita. Selostus on melko toimivaa, mutta samojen repliikkien kiertäminen harmittaa.
Blizzard-kolmikon heikoin lenkki
Rock 'n Roll Racingin parissa pelaaja kokee parhaat hetkensä pelin alussa. Pikkuhiljaa tuotos alkaa kuitenkin kiinnostaa koko ajan vähemmän, ja lopulta se rupeaa jopa ärsyttämään. Syynä tähän on ennen kaikkea huono kuvakulma sekä radalla täysin yllättäen vastaantulevat hidasteet ja mutkat. Rock 'n Roll Racingin kohdalla ei voi muuta kuin jälleen valittaa Mass Median huonosta Game Boy Advance käännöksestä. Ilmeisesti kyseisessä pelitalossa halutaan pukata peliä nopeasti ulos välittämättä lopputuloksen laadusta.
Selvää lienee se, ettei Rock 'n Roll Racing ole hyvä hankinta. Ylhäältäpäin kuvatuissa peleissä löytyy taskukonsolille parempiakin vaihtoehtoja, kuten arvostelijoiden kehuja kerännyt Karnaaj Rally. Taasen 3D-kaahailuissa esimerkiksi F-Zero on mainio valinta. Joka tapauksessa tuntuu, ettei Rock 'n Roll Racing enää pärjää nykyisiä autopelejä vastaan, varsinkin, kun Mass Media tyri pelin Game Boy Advance käännöksen.
