Vapaus valita
Pelin aloittaessa pystyy valitsemaan, ottaako jonkun valmiiksi tehdyistä kaupungeista vai luoko oman. Tämän jälkeen päätetään hahmolle nimi. Halutessaan seikkailun pystyy aloittamaan valmiiksi tehdyllä murhatapauksella, joka opastaa tutkimuksissa alusta lähtien. Itse kokeilin sitä, mutta päädyin silti aloittamaan täysin puhtaasti alusta – eli hyppäsin suoraan pelimaailmaan minkäänlaista ohjeistusta.
Shadows of Doubtissa ei ole varsinaista pääjuonta. Se rakentuu pienien rikostapauksien ja tehtävien tekemisestä, joissa isointa osaa näyttelevät ajoittain tapahtuvat murhat. Päätavoitteena on kuitenkin saavuttaa tarpeeksi korkea sosiaalinen status eläköitymistä varten, joka mahdollistaa muuton The Fieldsiin – jokaisen haaveilemaan paratiisiin, jonne vain harvat pääsevät.
Murhatapauksien sekä muiden rikosten tutkiminen nostaa sosiaalista statusta, ja se taas tuo pelaajan koko ajan lähemmäs lopullista päämäärää.
Pelaajalla on täysi vapaus päättää kuinka etenee. Murhatapaukset ilmestyvät satunnaisesti, ja niitä odotellessa voi käytännössä tehdä ihan mitä tahansa. Kahviloista ja ravintoloista löytyvistä puhelinkopeista löytyy taululle kiinnitettyjä toimeksiantoja, joista voi valita itselleen mieluisan. Parhaita hetkiä ovat esimerkiksi ne, kun päätyy sattumalta tuoreelle murhapaikalle samalla, kun on tekemässä jotain aivan muuta.
Murhia on hauskaa ja koukuttavaa tutkia, ja jokaiselta surmapaikalta löytyy johtolankoja, joiden avulla pääsee eteenpäin. On kuitenkin myös mahdollista, että jotkut toimeksiannot johtavat umpikujaan. Kaikki on täysin randomisoitua, eikä yksikään pelikerta ole samanlainen.
Teknisiä ongelmia
Aloitus Shadows of Doubtin kanssa oli kuitenkin todella kankea. Ensimmäisen kerran omaa kaupunkia tehdessä viivettä oli niin paljon, että pelaaminen oli käytännössä mahdotonta. Vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen se alkoi toimimaan paljon paremmin.
Pääasiassa kaikki kuitenkin toimii. Valikoissa on helppoa liikkua, sekä taulu johon johtolankoja voi kiinnittää, toimii yllättävän hyvin ohjaimella. Taulua itseään pystyy zoomaamaan, mutta tämä ei ikävä kyllä koske itse johtolankoja – teksti on paikoin niin pientä, että jouduin kumartumaan eteenpäin sen nähdäkseni. Mukava lisä on kuitenkin vaihtoehto vaihtaa käsinkirjoitetun ja konekirjoitetun tekstin välillä, jos käsialan lukemisessa on hankaluuksia. Siitä huolimatta johtolankojen fonttikoko saisi ehdottomasti olla isompi.
Viivettä ja bugeja oli kuitenkin sen verran paljon, että odotin julkaisupäivänä tulevaa päivitystä pelaamisen jatkamiseksi. Toivoin, että se olisi ratkonut ongelmista osan, mutta näin ei ihan käynyt – peli on edelleen raskas pelattava, ja erilaisia ongelmia on paljon. Jäin siitä huolimatta niin pahasti koukkuun, että jatkoin pelaamista, ja olen nauttinut todella paljon. Kunhan päivityksiä saadaan lisää, tulee pelaamisesta todennäköisesti paljon hauskempaa.
Shadows of Doubt on uskomattoman kaunis peli. Kaupunkia jää tuijottamaan mielellään, ja taustalla soiva scifi-vaikutteinen musiikki kolahtaa todella hyvin. Sillä on huikeasti potentiaalia, ja vaikeuksista huolimatta nautin johtolankojen etsimisestä ja murhien selvittämisestä.
Jotta Shadows of Doubtista voi nauttia kunnolla, se vaatii ainakin PlayStation 5:llä edelleen paljon korjauksia. Kehittäjät ovat jo kertoneet olevansa edelleen työn touhussa, jotta seuraava päivitys saataisiin valmiiksi mahdollisimman nopeasti.
