Tom Clancyn nimen alla kulkevat pelit ovat saamassa hyvän kodin Xboxilta. Ensin saapui Splinter Cell ja pian sen jälkeen Ghost Recon. Nyt myös se kaikkein kiivaiten odotettu sarja on siirtynyt PC:ltä Xboxille. On aika laittaa luotiliivit ylle ja kaasunaamarit kasvoille, sillä Rainbow Six –tiimiläiset eivät neuvottele terroristien kanssa konsolipuolella yhtään sen enempää kuin PC-puolella.
Jotain vanhaa, jotain uutta
Vaikka järjestysnumero on sama kuin PC:n Raven Shieldissä, ei kyseessä ole suora käännös. Grafiikkamoottori on sama kuin Splinter Cellissä, ja se kohentaakin Rainbow Six 3:n ulkonäköä huomattavasti verrattuna esimerkiksi Ghost Reconeihin. Valaistusefektit ovat täten varsin komeita ja sama pätee myös muihinkin efekteihin. Esimerkiksi lämpökamerasta on nyt myös pelillistä hyötyä, sillä sen avulla voi nähdä, onko oven takana odottamassa joku. Myös pelimekaniikkaa on muutettu varsin olennaisesti. Enää ei ennen tehtävää anneta pelaajan eteen taktista karttaa, johon hän voi suunnitella ryhmiensä tavan hoitaa homman kotiin. Ainoa mistä pelaajan tarvitsee huolehtia ennen tehtävää, on hänen oma aseistuksensa, sillä pelaaja ohjaa vain yhtä hahmoa. Tuo hahmo on eliittiryhmän kaikkein eliitein jäsen, eli Domingo ”Ding” Chavez. Dingin hahmossa tulee pelaajasta ryhmänjohtaja, joka lyödään suoraan tehtävään kolmen muun taistelijan avustamana.
Kampanjassa on Tom Clancy –peleille tyypillinen juoni, jossa on tarkoituksena estää eteläamerikkalaisten terroristien suunnitelmat ja on taustalla mukana myös poliittista keinottelua. Tässä tietenkin olennaista pelaajalle on vain se, että hänet viedään monenlaisiin eri ympäristöihin suorittamaan tehtäviä. Pelistä löytyy mm. lumista alppikylää, öljynjalostamoa, satamaa ja jopa Alcatrazin-vankilaan sijoittuva The Rock –elokuvan inspiroima tehtävä. Huomion arvoista on se, että suurimmaksi osaksi taistelut tapahtuvat aina sisätiloissa johtuen siitä, että Rainbow Six on CloseQuarter –tyylistä taistelua simuloiva peli.
Yksinpelissä Dingillä on valta käskyttää muuta ryhmäänsä mielensä mukaan. Esimerkiksi jos ei huvita itse uhrautua tekemään vaarallista rynnäkköä edessä olevaan huoneeseen, voi nuo kolme urheaa taistelijaa laittaa edeltä. Eräs uudistus ryhmän käskytykseen on se, että pelaaja voi halutessaan antaa käskyt aivan oikeasti puhumalla Live-kuulokkeiden kautta, jos sattuu sellaiset omistamaan. Tämä tosin vaatii erittäin selvää englanninkielen lausumista, sillä ryhmä tulkitsee pelaajan puheen vähän turhankin helposti väärin. Toisekseen käskytys toimii perinteisesti ohjaimella niin hyvin, ettei mikkikuulokehässäkän käyttöön yksinpelissä ole mitään todellista tarvetta. Pelaajan ei tarvitse kuin esimerkiksi osoittaa ovea, laittaa nappi A pohjaan ja valita, haluaako ryhmänsä esimerkiksi ensin heittävän kranaatin ovesta ennen ryntäystä.
Ryhmänsä jäsenten menettäminen tehtävän aikana ei sinällään haittaa, koska seuraavaan saa aina uudet, mystisesti henkiin herätetyt taistelijat. Jos taas pelaaja itse kuolee, päättyy ainakin kyseisen tehtävän suoritus siihen. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä, mutta haastavia, mistä syystä niiden läpäisyyn voi mennä jonkin verran aikaa. Haastetta lisää se, että kesken tehtävän voi tallentaa tilanteen vain kolme kertaa.
Mennään eikä meinata
Koska tehtävissä ei ole varsinaista suunnitteluosiota, tuntuvat ne jotenkin putkimaisilta verrattuna PC:n Rainbow Sixin tehtäviin. Tämä on konsolilla varsin ymmärrettävä kehityksen suunta ja onneksi tuo on korvattu immersiivisellä tunnelmalla. Terroristit ovat varsin haasteellisia vastuksia, joten pelaajan ampumistaidon ja reaktionopeuden on hyvä olla kohdallaan. Erityisesti tunnelmaa auttaa hyvä äänimaailma. Aseet kuulostavat siltä miltä pitääkin. Ääni pelaa tässä myös varsin taktista roolia, sillä askelten äänistä voi kuulla mistä suunnasta vihollinen lähestyy, kunhan älyää pitää korvansa auki. Musiikkia ei pelistä juuri löydy, paitsi valikoiden aikana soiva elokuvamainen klassinen musiikki.
Tähtäyssysteemi on Xboxin Rainbow Six 3:ssa kokenut myös uudistuksen ja tämä seikka on jakanut pelaajakunnan mielipiteet varsin tehokkaasti kahtia. Tähtäys toimii nyt niin, että pelaajan ollessa paikallaan on tähtäimen ympärillä suuri ympyrä. Pelaajan liikkuessa ympyrä pienenee. Idea tässä on se, että kohteen ei tarvitse olla enää oikeasti tähtäimessä, vaan riittää että se on tuon ympyrän sisällä. Tällöin laukauksen pitäisi osua. Varsinkin Livessä tämä järjestelmä tuntuu varsin sattumanvaraiselta, mutta totuus on, että se vaatii harjoittelua. Mielestäni nerokkuus on siinä, että juokseminen ja ampuminen on nyt mahdollista, mutta erittäin vaikeaa, aivan kuten oikeastikin. Paikallaan tähtääminen taas on aina kaikkein varmin tapa saada kohde maahan. Koska Rainbow Sixissä voi ottaa jonkin verran enemmän vahinkoa kuin esimerkiksi Ghost Reconissa, voi siirtyminen Ghost Reconista tähän olla varsinainen shokki. Kun tämän taistelusysteemin oppii, on kyseessä mielestäni yksi palkitsevimmista ammuskelupeleistä.
Ghost Reconista puheen olleen kannattaa Rainbow Six 3:sta tietää se, ettei Ghost Reconin splitscreen-peleihin tottuneet tule löytämään vastaavaa pelimuotoa tästä. Moninpeliä varten täytyy laittaa Xboxit yhteen system linkin avulla, tai sitten mennä Liveen. Toisaalta Livessä tätä on tarkoitettukin pelattavaksi. Mukana on kaksi eri cooperative-moodia, eli pelaajat voivat pelata kampanjan karttoja yhteistyöllä. Ero näissä moodeissa ovat lähinnä se, että pelataanko kampanjan mukaista tehtävää vai terroristin metsästystä, jolloin tehtävänä on listiä kaikki vihulaiset. Lisäksi mukana on kolme erilaista deathmatch-moodia, eli yksin kaikkia vastaan ja viimeinen hengissä voittaa, kaksi joukkuetta toisiaan vastaan, tai sitten sharpshooter-moodi eli se jolla eniten tappoja voittaa.
Nettikoodia on parannettu huomattavasti esimerkiksi Ghost Reconiin verrattuna. Nyt voi samalla serverillä olla 16 suomalaista pelaajaa yhtä aikaa, mikäli kartta tätä pelaajamäärää tukee, eikä lagia yleensä esiinny. Moninpeliin löytyy kaikki samat aseet ja tavarat kuin yksinpeliinkin, joten valinnan varaa löytyy kiitettävästi. Eri aseiden käyttäytymisessä on myös olennaisesti eroa. Esimerkiksi AK-47 on todella epätarkka, mutta toisaalta kun sillä saa ensimmäisen kudin osumaan, on se yleensä samalla myös kuolettava. Mukana on myös tarkka-ampujan kivääri M82A1, jota ei Live-peliin olisi saanut alun alkaen laittaa mukaan, sillä se on luonnottoman ylivoimainen. Onneksi nykyään voi hostaava pelaaja ottaa kyseisen aseen pelistä pois asetusten kautta.
Eliittiä
Rainbow Six 3 on taktista ammuskelua parhaimmillaan. Se sopiikin hienosti esimerkiksi Ghost Reconin ja Splinter Cell: Pandora Tomorrowin ohelle täydellistämään realisminhakuisten Live-toimintapelien valikoimaa. Tämän lisäksi Rainbow Six 3:n yksinpelikin on erittäin toimivaa viihdettä. Lisäksi karttoja on tulossa lisää, joten peli tulee pysymään tuoreena pitkään. Tässä on yksi parhaista Xboxin ammuskelupeleistä.
