Pikaisella silmäyksellä Wales Interactiven kehittämä Maid of Sker näyttää jälleen yhdeltä Blair Witchin ja Layers of Fearin viitoittamaa tietä kulkevalta kauhukävelysimulaatiolta. Lähemmällä tarkastelulla kuitenkin huomaa kyseisen teoksen olevan ehta ensimmäisestä persoonasta kuvattu selviytymiskauhupeli. Hiippailuun keskittyvä pläjäys ottaa vaikutteita muun muassa kauhuklassikko Amnesiasta, ja myös Resident Evil -sarjan fanit saattavat huomata pieniä tuttuja juttuja pelin tiimellyksessä.
Ihka oikea kummitustalo
Upean yksityiskohtaisella grafiikalla koristeltu Maid of Sker sijoittuu vuoden 1898 Walesiin ja tapahtumapaikan virkaa hoitaa Sker-niminen hotelli. Kyseinen talo komeilee ylväänä vielä tänäkin päivänä Etelä-Walesin rannikolla, tosin se eroaa ulkonäöltään täysin pelissä nähdystä rakennuksesta. Kertomuksen mukaan talossa kummittelee kaksi aavetta: karille ajaneen laivan kapteeni sekä Elizabeth Williams, jonka traagiseen legendaan pelin tarina löyhästi perustuu.
Säveltäjä Thomas Evans matkustaa Sker-hotelliin rakastettunsa Elisabethin kutsusta. Miehen saavuttua perille autiolta vaikuttavaan rakennukseen hän huomaa neitokaisen kadonneen kuin tuhka tuuleen. Pian Thomas joutuu keskelle yliluonnollista mysteeriä tehtävänään rakastettunsa ja tämän perheen pelastaminen julman kirouksen kourista.
Ei elämästä selviä hengissä
Päämääränä on tutkia erittäin näyttävää, mutta kovin hämyisää rakennusta ympäristöineen ja selvitä siitä hengissä. Ihan helpolla se ei tule onnistumaan, sillä perinteisten selviytymiskauhujen tapaan kapoiset käytävät kuhisevat verenhimoisia vihollisia. Nämä huppupäiset veikkoset ovat sokeita kuin lepakot, eivätkä täten näe urheaa sankaria. Ei kuitenkaan kannata huokaista helpotuksesta aivan vielä, sillä pahikset suunnistavat pelaajan kintereille toisen aistin avulla. Vihollisilla on nimittäin superkuulo. Kartanossa täytyy siis liikuskella mahdollisimman hissukseen tai muuten saa tuntea örvelöiden lempeän syleilyn heiveröisten luidensa ympärillä.
Ikävä kyllä huppupäiset kostajat kärsivät perin valikoivasta kuulosta. Monesti käy niin, etteivät viholliset kuule Thomaksen askelia, vaikka mies kävelisi aivan niiden vierestä. Joissakin tapauksissa örvelöt taas havaitsevat miehen kaukaa seinän toiselta puolelta ja ryntäävät hänen kintereilleen, vaikkei poikapolo edes liikkuisi. Vihollisten vältteleminen on teoksessa erittäin suuressa roolissa, joten tekoälyn vajavainen toiminta tekee pelaamisesta verrattain nihkeää ja saa pelaajan näkemään punaista.
Voit juosta muttet piiloutua
Mitä sitten kannattaa tehdä kohdatessaan örisevän örveltäjän keskellä kapeaa käytävää? Tähän on kaksi vaihtoehtoa: pelaaja voi pidätellä hengitystään kotvan ajan ja toivoa ettei häntä huomata, tai tainnuttaa vihollisen hetkeksi paikoilleen pallomaisella ääniaaltoaseella. Piiloon ei pääse, eikä karkuunkaan juokseminen vaikuta kovin nerokkaalta ajatukselta, sillä kun säkkipää kerran lukitsee korvansa Thomakseen, on olentoja todella hankala karistaa kannoiltaan. Suurta ärsytystä aiheuttaa piilopaikkojen puute. Varsinkin, kun hotellin jokaisessa nurkassa seisoo houkuttelevan näköisiä kaappeja, joissa olisi mukavaa piilotella vihollisilta. Valitettavasti niiden sisuksiin ei pääse hengailemaan.
Kehittäjät ovat onnistuneet luomaan selkäpiitä karmivan ilmapiirin, ja erityisesti Maid of Skerin tunnelmallinen äänimaailma ansaitsee ylistävää suitsutusta. Lattialautojen narina, nurkan takaa kuuluvat askeleet sekä vanhan rakennuksen pahaenteinen humina saavat mielikuvituksen laukkaamaan ripein askelin. Tämän lisäksi perinteiset, walesilaiset kansanlaulut hivelevät korvia sulosävelillään.
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Keskinkertainen henkiinjäämiskauhuseikkailu Maid of Sker tarjoaa pelattavaa noin neljästä seitsemään tuntiin, riippuen vaikeustasosta sekä pelaajan hiipimistaidoista. Tämä saattaa joidenkin mielestä tuntua ihan liian lyhyeltä, mutta kyseiselle nimikkeelle pituus on juuri passeli. Jos kaikki on nähty ja koettu jo muutaman tunnin aikana, on parempi saattaa teos sen ansaitsemaan päätökseen, eikä venyttää pituutta turhan takia.
Maid of Sker kärsii muutamista harmillisista vioista, joista pahimmaksi nousee arvaamattomasti toimiva tekoäly. Vaikka puutteiden joukko ei vaikuta kovinkaan kirjavalta, on rikkinäinen tekoäly todella inhottava ongelma, sillä se tekee pelaamisesta hyvin turhauttavaa. Maid of Skerin selkäpiitä karmiva tunnelma, jännittävä tarina sekä kauniit maisemat pelastavat luomuksen pahemmalta epäonnistumiselta, ja pelin läpäistyään päälimmäinen tunne mielessä on tyytyväisyys.
