Petri Katajan blogi
Käsittelyyn ovat päätyneet Return to Monkey Island, Bravely Default II ja vekkulisti myös Ring Fit Adventure noin muun muassa.
Mutta nyt on tälle asialle tullut pienoinen stoppi. Syytän sinua, Zelda.
Kahmalokaupalla kehuja
Jos on seurannut pelialan isoimpia julkaisuja ja/tai palkintogaaloja, niin tietää, että viime vuonna julkaistiin uusi osa The Legend of Zelda -pelisarjaan. Kyseinen The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom -eepos sijoittui samaan maailmaan kuin edeltäjänsä, yhdeksi parhaista peleistä ikinä kutsuttu The Legend of Zelda: Breath of the Wild.
Miljöön ohella muutakin yhteistä on, nimittäin oikealta ja vasemmalta kerätyt kehut ja palkinnot, sillä myös uudempi seikkailu keräsi ylistystä, suitsutusta ja muita kehusanoja. Myös meillä nimike sai arvosanakseen viisi tähteä viidestä. Ja ihan syystäkin, sillä myös omasta mielestäni kyseessä on huiman mielenkiintoinen, toimiva ja viihdyttävä kokemus. Onhan pelaajille annettu käytettäväkseen niin mielenkiintoisia työkaluja Hyrule-pelimaailman tutkimiseen.
Pelaajien onnistuu muun muassa "liimata" lähes mitä tahansa pelimaailmasta löytyviä asioita kiinni toisiinsa vaikkapa vihollisten kurmottamiseksi, siltoina käytettäväksi, lentoaluksien rakennusaineiksi ja niin edespäin. Erilaisia mitä mielikuvituksellisempia rakennelmia on internet pullollaan. Myös meillä on esitelty näitä kummallisuuksia pelin julkaisusta innostuneessa jutussamme.
Rakentelun lisäksi päähahmo Link pystyi muun muassa syöksymään yläpuolellaan olevan katon tai muun objektin läpi. Kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta myös sillä saatiin aikaan paljon vaikkapa kaivautumalla luolista pihalle noin vain, materialisoitumalla kivivihollisten päälle niiden alta ja vaikka sun mitä.
Kikkareita metsästämässä
Eipä tämäkään seikkailu ollut kaikkien mieleen. Jonkin verran natinaa kuultiin siitä, että kyseessä on sama maailma kuin aiemmassakin seikkailussa. Voi ei. Näiden kommentoijien ei kannata ikinä tutustua Yakuza-/Like a Dragon -peleihin. Niissä kun yksi ja sama alue on usein noussut suorastaan päähahmon asemaan.
Enihuu, itse pidin todella paljon tästä ratkaisusta sen takia, että oli suorastaan mielenkiintoista käydä tutkimassa aiemmin koluttuja maisemia, jotka ovat muuttuneet tavalla tai toisella viime kerrasta. Mitähän ne pelinkehittäjät ovat tuollekin sijainnille keksineet? Tuolla oli aikoinaan linna, mihin se on hävinnyt?
Vaikka pelikellossa on jo 165 tuntia, niin on vielä turkasen monta paikkaa tuolla Hyrulen kartalla tutkailematta. Mikä on tuo yksi syrjäinen saari killumassa tuolla kaukana ilmassa? Yiga-klaanin tukikohta edellisestä seikkailusta on tyystin tutkimatta. Missä muutamat jäljellä olevat pyhätöt mahtavat hengata? Mitkäs nuo rauniot ovat?
Ja Hyrulessa on tutkittavaa vaikka kuinka, sivutehtävistä pyhäköiden sisuksista löytyviin aivopähkinöihin. Unohtamatta taivaalla killuvia uusia saaria ja maan alla olevaa jättimäistä maailmaa.
Olen ottanut asiakseni koluta maailmaa, koska tekemistä ja löydettävää on vaikka kuinka. Siitäkin huolimatta, että iso osa löydettävistä asioista on Korok-siemeniä. Nämä kikkareet ovat piiloutuneiden Korok-otusten kanniskelemia pökäleitä, joilla voi "ostaa" lisää tilaa omaan ase-, kilpi- ja jousivalikoimaan.
Näitä siemeniä on piilotettu Hyruleen satoja ja satoja, joten tekeminen ei niiden takia ainakaan jäisi kesken. Tosin löydettävää on niin paljon, että niiden kaikkien etsimisessä ei toisaalta ole mitään järkeä.
Mutta!
Itselleni seikkailut Hyrulessä istuivat niin hyvin, että se teki hallaa muiden nimikkeiden kokemiselle.
Siitäkin huolimatta, että tätä epistolaa tuli koluttua jo edellä mainittu hulppea tuntimäärä, niin tekemistä ja koluamista piisaisi vielä vaikka kuinka paljon. Ne sivutehtävät! Pyhäköt loput! Entä missä ovat ne viimeiset kaivot, joita en ole bongannut? Entä miten on mahdollista, että en ole saanut kaikkia pelimaailman eläimiä vieläkään kuvattua? Tärkeitä asioita kaikki. Enemmän tai vähemmän.
Asiaan auttaa toki se, että Switchin käynnistäminen on niin helppoa. Virrat päälle ja takaisin pelin syövereihin parin painalluksen ja muutamien sekuntien työllä. Voittaa television, konsolin ja sohvalle könyämisen kombon helppoudellaan 100-0.
Tämän takia Alan Wake 2 on jäänyt harmillisesti tappiolle, vaikka koinkin yhden parhaista videopelien kohtauksista ikinä sen parissa. Ja Switchillä olisivat esimerkiksi Golf Story ja DOOM vartomassa. Mass Effect -trilogia lojuu myös melkein koskemattomana.
Nyt tosin saattoi tähän positiiviseen Zelda-ongelmaan tulla ratkaisu, sillä annoin kyseisen seikkailun pois hetkellisesti, lainaan. Fyysisten pelikasettien yksi perin mainio ominaisuus on se, että niitä voi lainata muille Switch-pelaajille.
Kun ei ole Zeldaa, mihin kajota, niin ei tule kajottua Zeldaan. Tämäpä mainiota. Tämä erossaolo ei tosin tee lainkaan pahaa, hyvä vaan.
Nyt, ehkä nyt on mahdollista keskittyä muihinkin kokemuksiin. Etenkin, kun arviointiin päätyneiden Outcast: A New Beginningin sekä Felix the Catin arvostelut ovat julki.
Voi siis olla, että kun aikaa nyt on, niin seuraavaksi sivustolle päätyy juttu vaikkapa juuri Golf Storysta.
Ellen sitten vaan lue mieluummin kirjaa. Niitäkin on odottamassa muutamat... Ja televisiosarjoja voisi jossain kohti kummastella, From olisi näet ilmestynyt Netflixiin ja Slow Horses on kesken. Ja sitten olisi sitä tekemistä ja tätä puuhaa ja sitä ja tätä ja....
Lisää aiheesta:
