Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Project Gotham Racing 4

Bizarre Creationsin ja Microsoftin Project Gotham Racing -ajopelisarja on ollut katurata-autoilun suunnannäyttäjänä kotikonsoleilla jo pitkään. Xboxilla vuosituhannen alussa ensiesiintynyt laatukaahailu tarjosi nautinnollista ja haastavaa kisailua komeissa kaupunkimaisemissa. Kuuden vuoden ja kolmen jatko-osan jälkeen sarja on edennyt neljänteen painokseensa, joka lupailee entistä viimeistellympää ajokokemusta uusilla innovaatioilla sekä tuhdilla sisällöllä varustettuna. Project Gotham Racing 4 lunastaa mainospuheensa kiitettävällä palautusprosentilla, vaikkei suoraan enää onnistukaan yllättämään uskollisimpia veteraanifanejaan.

Kahdella ajopyörällä keulille

Project Gotham Racing 4 on pumpannut arsenaaliaan reilusti PGR 3:sta ylöspäin uusien pelimuotojen, kaupunkien, ratojen sekä tietysti kilpureiden voimin. Yhteensä yhdeksän kaupunkia vie katuratakiihdyttelyä Las Vegasin, Shanghain ja Tokion viihteellisistä neonvaloista New Yorkin, Lontoon ja Quebecin arkisen urbaaneille liikenneväylille. Pietarin historialliset kanaalialueet yhdessä Nurburgringin sekä Macaun perinteikkäiden kisakaupunkien ohella täydentävät kansainvälistä ajotunnelmaa.

Jokainen kaupunki sisältää kymmenisen rataa, jotka vaihtelevat yksinkertaisista puoliympyröistä kierrosajoiltaan lähes kymmenminuuttisiin syherömonstereihin. Valikoima on erittäin kattava ja monipuolisuus näkyy myös ratojen profiileissa suuntautuen dramaattisia korkeuseroja sisältävistä kaupunkialueista lähes rallitunnelmiin yltäville avometsäalueille. PGR 3:n vajaan sadan virallisen kilpa-auton joukkoa on kasvatettu kymmenillä malleilla ja tämä näkyy niin turboahdettujen A-luokan katukiiturien joukossa kuin lisättyjen F- ja G-luokkien ajokkilistauksessakin.

Täysin uutena lisäyksenä PGR-sarjaan ovat paljon ennakkomainosta saaneet moottoripyörät. Kaksipyöräisten mukaantulo on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan, eivätkä kaikki ole ottaneet satulaversioita omakseen edes pitkällisen testiajon jälkeen. Tämä on ymmärrettävää kahdestakin syystä. Fyysisissä kahinatilanteissa moottoripyörät jäävät autojen kanssa auttamatta alakynteen ja toiseksi vannoutuneimmat katuautoilijat haluavat pitäytyä raidoissaan vaikka väkisin. Näistä huolimatta kaksipyöräiset on rohkea, persoonallinen ja tervetullut väriläiskä vakiintuneeseen autopelisarjaan. Pyörävalmistajilta mukaan on saatu lähemmäs toistakymmentä Ducatin, Hondan, Suzukin, Yamahan, Triumphin ja jopa Harley Davidsonin mallia, jotka pitävät huolen edustavasta vaihtoehdosta vaativammankin prätkäfanin makuun.

Moottoripyörien ajettavuus on saatu yllättävän hyvin muovattua autojen kanssa samansuuntaiseksi. Ajotuntuma on yhdistelmä kepeää arcademaisuutta ripauksella MotoGP '07:n simulaatiomaista sävyä. Pyörät tuntuvat alkuun hyvinkin herkiltä kapistuksilta niin kontrollien kuin törmäystenkin osalta, mutta kun vauhtiin pääsee, oppii pienimassaisen menopelin niksejä käyttämään autoja vastaan etenkin ratojen ketteryyttä vaativissa mutkapaikoissa. Mainiona bonuksena prätkäkuskit voivat kevyin käsielein tuulettaa kilpakumppanilleen vaikkapa tiukan ohituksen jälkeen, jota jää muutaman heilautuksen jälkeen kaipaaman myös autojen sivuikkunoista tehtäväksi. Nelipyöräisten hyväksi havaittuihin kontrolleihin tai ajettavuuteen ei muutoksia ole tehty. Semiarcade-kaahailua laatujanan kärkipäästä, edelleen.

Sataa lasissa ja lunta kypärässä

Yksinpelin pääpelimuodoista aiempia osia pelanneille tuttu Arcade-tila on entistä massiivisempi ryhmäkilpailujen sikermä, joka kysyy monipuolisia ajotaitoja tavallisista katukisoista nopeusajoihin, pujotteluihin sekä muihin haasteisiin. Käsijarruluisuista, puhtaasti ajetuista mutkaosuuksista sekä muista näytösmäisen kurvailun aakkosista palkitaan ajosarjan maineikkailla Kudos-pisteillä, jotka ovat edelleen avainasemassa mitattaessa menestystä nopeuden ohella. Menestymisestä palkitaan perinteikkäästi mitalilla, jotka jaetaan vaikeustason mukaan aloittelijoille annettavasta metallikiekosta katujen kingeille myönnettävään komeaan platinalättyyn. Lähes kaikki haasteet ajetaan erikseen myös moottoripyörällä, joten motskareihin tykästyneille pelitila on mitä mainion starttipaikka harjoitella mutkiin heittäytymisiä tai moninaisia yhden pyörän stunt-poseerauksia.

Uutena uratilana löytyy kausimuotoinen Gotham Career, jossa pelaaja tavoittelee kansainvälisen PGR-ajajalistan ykkössijaa lähes viidenkymmenen MM-kilpailun ja haastekutsujen voimin. Tosielämää mukailevan kilpailukalenterin ansiosta kliimaksia ei saavuteta hetkessä, ja kuukaudet vaihtuvat tiuhaan monikymmenpäisiin kisoihin osallistuessa. Pitkäikäisessä, joskaan ei erityisen koukuttavassa uramoodissa menestyksen syrjään pääsee hitusen hitaammallakin ajolla, kunhan sen tekee Kudos-mittaria heiluttavan tyylikkäästi. Tästä palkitaan tärkeillä urapisteillä, mutta myös avautuvilla pelitiloilla ja uusilla kilpureilla. Arcade-tilan tapaan urakisoissa kerätyillä Kudos-pisteillä voi ostaa PGR-kaupan kautta käyttöönsä uusia autoja, moottoripyöriä ja ratoja muun ekstrasälän kylkiäisinä.

Project Gotham Racing 4:n toinen isompi uudistus moottoripyörien ohella ovat dynaamiset sääolosuhteet. Erilaisia sääolosuhteita on kymmenen ja jokainen vaikuttaa ajettavuuteen omalla tavallaan. Esimerkiksi tuulilasia ja asfalttia piiskaava rankkasade vähentää näkökykyä, heikentää pitoa, ja lätäköihin kaahaaminen hidastaa vielä menoakin. Raskas sumu taasen peittää horisontin täysin ja tekee ajamisesta epävarmaa. Pakkanen puolestaan liukastuttaa ajoväylää ja jäätyneille alueille erehtynyt kuljettaja menettää hetkeksi kokonaan ohjauskykynsä. Toteutus on onnistunut, sillä ajotyyliään joutuu kovakalloisempikin kuski muokkaamaan sääoloihin sopivaksi. Myös visuaalisesti säätehosteet toimivat uskottavasti. Lumipyryn keskellä ajaminen hiutalepöpperöisen tuulilasin kautta on juurikin niin kivaa kuin voi kuvitella. 

Muultakin graafiselta anniltaan PGR 4 on silkkaa silmänruokaa. Parimetriseltä valkokankaalta pelattuna realismia ja yksityiskohtia huokuvat kaupunkien ja ratojen arkkitehtuurit, eläväinen yleisö ja pitkälle piirtyvä horisontti lukuisten hillittyjen valaistus- ja varjostustehosteiden kanssa näyttävät kertakaikkisen upeilta, eikä ajokilpurit jää juurikaan tästä jälkeen. Vauriomallinnusten puuttuminen lisenssirajoitteiden takia on edelleen harmillista, vaikka murtuvat lasit, maalipinnan rikkoutuminen ja kovasta törmäyksestä säröytyvä näkökenttä paikkaavatkin puutetta. Dolby Digital 5.1 -ääniraita toimii tunnelman kohottajana jo pelkästään moottorimurinoillaan ja autenttisilla jarrutusäänillään, joita löytyy hämmästyttävä määrä puhumattakaan muista tehosteista. Musavalikoima ja muu presentaatio ovat nekin loppuun saakka hiottu ja valikot kerrankin esimerkillisen monipuoliset, opastavat ja selkeät. Kiitettävää toimintaa, Bizarre. 

Jäähyväiset ruutulipulla

Vaikka PGR-sarja on aina tunnettu enemmän vahvana yksinpelinä, sen nykyinen verkkopelipuoli toimii tienviittana myös laadukkaille moninajoille. Kaksinpeli onnistuu samalla koneella ja Livessä vaakatason jaetulla ruudulla, joskin omatekoisten turnausten puuttuessa kisaaminen jää hajanaiseksi joukoksi yksittäisajoja tai valmiita verkkoturnauksia. Onneksi yksittäistä kisaa voi kustomoida vapaasti kaupunkeja, ratoja, säätiloja ja jopa tekoälyn ajokkeja ja vaikeustasoa myöten. Verkkopelimuotoina löytyy niin omaan pussiin ajamista kuin joukkuepohjaisiakin tiimikisoja. Tiimikisat ovat paria vähemmän onnistunutta pelimuotoa lukuunottamatta mainiota viihdettä. Lisäksi jännittävät kisat ja ajosuoritukset voi tallentaa sujuvasti videouusintana tai integroidun kameramoodin kautta yksittäisenä kuvana ja lähettää PGR on Demand -toiminnolla kaikkien nähtäväksi yhteiselle palvelimelle.

Pieniä latausviiveitä lukuun ottamatta verkkopelin suorituskyky on ruudunpäivityksen ohella erittäin tasaista.  Tärkeänä lisähuomiona mainittakoon maiden kansallisuudet, jotka ovat yksinpelissä ja etenkin Livessä vahvasti edustettuina. PGR Nations -palvelin ja nettisivusto tallentaa kaikkien pelaajien ajosuoritukset ja listaa ne maittain paremmuusjärjestykseen. Tämä tuo ajamiseen hurjasti lisää potkua. Kansallislippujen ollessa esille niin valikoissa kuin itse kisassakin, allekirjoittanut alkoi huomaamattaan ajaa itsensä lisäksi myös Suomen puolesta. Tämä kansallistunnetta kohottava aspekti on missä tahansa pelissä täyden kympin arvoinen.

Project Gotham Racing 4 on lähes täydellinen ajopeli, jossa kiteytyy ajamisen rento tunnelma ja laadukas kokonaistoteutus. Pelitilat ja Kudos-pisteet kannustavat viilaamaan ajotaitoja loputtomiin, jonka lisäksi moottoripyörien mukaantulo yhdessä sääolosuhteiden kanssa lisäävät sylikaupalla variaatiota sarjan rutinoituneille veteraaneillekin. Activisionin ostettua Bizarren itselleen Microsoftin omistuksesta, Project Gotham Racing 4 jää brittiläisen kehitystiimin osalta ajosaagan viimeiseksi taidonnäytteeksi. Aika näyttää jatkaako Microsoft uuden työstäjän voimin tai ilmestyykö Bizarrelta kokonaan uusi PGR-variantti Activisionin suojista. Siihen asti PGR 4 säilyttää kruununsa sarjan täydellisimpänä ja nautinnollisimpana osana.

Galleria: 

Kommentit

XBOX 4. Project Gotham Racing 4

Elikä tuolla "Top 10" -listassa tämä on laitettu Xbox-peliksi, ei 360.

Itse petyin ihan pikkasen visuihin ja moottoripyörien toteutukseen,
mutta reilusti plussan puolelle menee silti kokonaisuutena.

Arvostelupituuden vuoksi tekstistä jätettiin pois muutamia lisähuomioita, jotka mainittakoon tässä:

- Kudos-pisteiden kerääminen on hivenen sujuvoitunut aiemmista osista eli mm. pienet seinäosumat eivät enää tuhoa pistekertymää, mikä tekee ajamisesta ja pistetehtailusta mukavampaa puuhaa.
- Teköälykuljettajat reagoivat pelaajan tekemisiin kohteliaammin, joskin mutka-ajoissa tapahtuu edelleen oman tilan ottamista, mikä on toisaalta kilpailutilanteeseen luonnollisesti kuuluvaa.
- Verkossa on pieni joukko tahalliseen törmäilyyn taipuvaisia pelaajia, joihin pitää ennalta varautua. PGR 4 ei rankaise näitä aggressiivisesti ajavia pelaajia toistaiseksi millään tavalla, joten tutun peliseuran löytäminen on 100% varma tapa nauttia mukavista moninpeliajoista.

Tämänkin lisäksi löytyisi tukku pienempiä huomioita, mutta jätetään tällä reissulla näihin.

PS. Japle. Jooh epähuomiossa julkaisu jäänyt edellisen alustan boksille. Nyt muutettu.

-Jukka

"Kudos-pisteiden kerääminen on sujuvoitunut aiemmista osista eli mm. pienet seinäosumat eivät enää tuhoa pistekertymää, mikä tekee ajamisesta ja pistetehtailusta mukavampaa puuhaa."

Voe elämä. Itse ainakin katson tuon miinuksena. Kyllähän kakkos ja kolmososassa sai ottaa hipasuosumaa, mutta tällänen kunnon mällääminen ei nyt sitten vaikuta... Demon perusteella en antaisi pelille yli 7n arvosanaa. Severran on taaksepäin menty.

XeLias:

Kyseessä ei ole dramaattinen muutos, ainoastaan hienovaraisesti "anteeksiantavampi" säätö. Normaalikolauksista seiniin rokotetaan täsmälleen samalla tavalla puhumattakaan isommista tööteistä. Tarkensin tekstiäni tuolta osin.

PS. Kannattaa kokeilla vielä myyntiversiota jossain, jos demo ei lämmittänyt. Jos sekään ei ota tulta alleen, niin silloin Bizarren uusin kannattaa jättää pelihyllyyn.

Millainen tuntuma oli ratilla ja polkimilla ajaessa?

Demossa ratissa oli viivettä, joka hankaloitti ajamista. Saako tämän viiveen säädettyä pois?

Kyselinkin jo foorumilla, mut kysytään nyt uudestaa.

Aakke:

Ratti/poljin-yhdistelmää ei nykykokoonpanosta valitettavasti löydy, joten tuohon en osaa antaa vastausta. Toivottavasti foorumilla osaisivat auttaa.

Kuten aikaisemmatkin osat, myös PGR4 on erittäin hyvä peli, mutta:
a) se julkaistiin aivan väärään aikaan, jäi pahasti Halo 3:n ja "The Orange Box" -kokoelman jalkoihin
b) ei grafiikoistaan huolimatta pärjää Forza 2:lle
c) Geometry Wars Waves vaikutti joskus myöhemmin julkaistavan pelin tökerösti rajoitetulta demolta (vain 1 elämä)
d) prätkät eivät sovi tähän peliin, vaikka niiden toteutus olikin hyvä

Lisättäköön vielä tohon mun omaan tekstiin, että ajotuntuma on mennyt paljon taaksepäin kun verrataan kolmoseen tai sitten kakkoseen ykkösestä puhumattakaan...

Hyvä arvostelu. Tänään hommasin itsekkin pelin, mutta on viellä muoveissa odottelemassa :)

Omasta mielestäni edelleen sarjan paras peli on PGR2 xboxille. Tämä nelonen on kyllä erittäin koukuttava peli ei siinä mitään. Jokseenkin on juurikin vaikeutta kolmoseen nähden laskettu vähän liikaakin, mm kudospisteiden hankinnassa. Tässäkun niitä voipi kerätä maximit melkein joka radassa kunhan vain yrittää vähäsen.

vähän ihmettelen tuota että 750 pyörä jää autoille? johan on peli. jopa 600 cbr kiihtyy noin 3,5 sek 100 ja alle 11sek jo 200. pitää olla kova auto jos jättää pyörän kiihdytyksissä/suorilla. eli en tykännyt... liian arcade ja liian epärealistinen. ehkä 7,5 arvosanaksi.

sloxa:
Ei PGR yritäkään olla realistinen...
Missä välissä tämä tuli PS3:lle? ;D

Tämä on ensimmäinen pgr mitä olen pelannu ja omalla kohdallani tämä on ollut todella koukuttava. Juuri sopivasti realismin ja arcaden väliltä. Ainoa asia mikä on vähän rasittanut on se, ettei uramoodin kisoja voi ajaa uusiksi maaliintulon jälkeen muutakuin käynnistämällä peli uusiksi ennen tallennusta.

Aivan loistava peli. 8) Sierra on niin upea!

Hieno arvostelu Corca ja hyvä peli!

Pelaskelin noin viikko sitten ilmestymisvaiheessa tuota ratilla ja polkimilla. Tuntuma oli kohdallaan, ei siinä mitään. Ainoastaan arcademaisuus bugasi pelifiilistä ratin kanssa.

Motareja odotin innolla, mutta sen verran olen sloxan kanssa samoilla linjoilla, että heitin koneenseen MOTOGP07'n ja PGR4'n puolestaan myyntiin.

Pikku pettymys, vaikka ei tätä varsinaisesti odotettu kuten HALO3:a tai BIOSHOCKia...

Omistan kyseisen pelin. Ei se niin paha ollut kun luulin mutta arcademaisuus ottaa hieman liikaa yliotetta uramoodissa. Kuokutti alussa mutta ei enään, vissiin viimeks joku puolisen vuotta sitten viimeksi pelasin, mutta kaverin kanssa on aina hauskempaa pelata jokseenkin idiooteilta vaikuttavia tekoälyvastustajia vastaan. 4 tähteä hyvästä toteutuksesta mutta uramoodi on huono

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvosteltu versio: 

Uramoodi sisältää Geometry Wars -minipelin.

Arvostelukappale oli lehdistöversio. Kiitokset Microsoftille.