(Tämä peli on sen verran mahtava että teenpä tämän arvostelu muodossa):
Viidakon herra
Kovasti Indiana Jonesista mallia ottava Uncharted: Drake's Fortune on oikein mallikelpoinen peli.Se kertoo tarinan Nathan Drake nimisestä aarteenetsijä(haudanryöstäjä)stä, joka uskoo olevansa historiallisen merirosvo Francis Draken jälkeläinen, vaikka oikeasti ukolla ei jälkeläisiä pitäisi olla. Erikoisinta pelissä on se että hahmot ovat oikeasti mukavan luonteisia, eikä tätä peliä yritetä myydä ylikokoisilla tisseillä eikä maskuliinisilla miehillä, vaan Naughty Dog luottaa aidosti hienoihin persooniin.
Aarteenetsijä
Pelin juoni sijoittuu jonnekin tuntemattomalle saarelle, missä itse Eldoradon kultaisen kaupungin pitäisi sijaita. Franciksen lavastettua kuolemansa,löytää Nathan hänen arkustaan pelin alussa kartan, jonka pitäisi johdattaa hänet Eldoradon luo,valitettavasti tätä havittelevat muutkin. Pelin pääsankari on jo mainittu Nathan. Tämän lisäksi hahmoihin kuuluu Nathanin hyvä, pahasti veloissa oleva ystävä Victor Sullivan, joka meinaa rikastua löytämällä Eldoradon. Hahmokaartin pahis on Gabriel Roman, joka on Victorin kimpussa tämän velkojen takia. Pelin tarinankerronta on erittäin hyvää ja musiikki vangitsee hyvin kuuntelijansa, kerran pysähdyin aloitusvalikkoon vain kuuntelemaan pelin musiikkia, se todellakin oli hieno fiilis jota moni muu peli ei pysty tuottamaan.
Kaunis viidakko
Peli sijoittuu enimmäkseen viidakkoon, ja se vasta kaunis onkin! Varjot ja valot toimivat täydellisesti yhteistyössä ja peli näyttää muutenkin kauniilta. Animaatioitakin on tarpeeksi, eikä samaa liikettä toistella liikaa. Joskus vain tekee mieli jäädä katselemaan maisemia kun pitäisi jatkaa matkaa. Pelissä vieraillaan myös sisätiloissa, mutta nämä ovat yleensä vanhoja sortuneita linnoja. Peli sisältää myös kiipeilykohtauksia, jotka toimivat ihan hyvin. Miinusta on kyllä annettava siitä, että välillä apinamies ei ylläkkään hyppäämään kohteeseen mihin hän juuri osoitti kättä. Tämä kuolemistyyli usein ärsyttää.
Rambo 5
Muuten erinomaisen pelin miinuksiin lukeutuu suuri vihollismäärä, Nathan painaa viidakossa ja jättää jälkeensä paljon ruumiita, ja tämän kaiken hän tekee melkein ihan yksin. Pelissä tavattava Elena Fisher, joka lähtee Nathanin mukaan hyvän TV-ohjelman toivossa, häntä saa olla pelastamassa pelin aikana sieltä sun täältä kun Nathan latoo kasaan vaikka kuinka monta piraattia, nämä kohdat ovat kaiken lisäksi joskus jopa ärsyttäviä, juuri kun luulet vihollisten tulon loppuvan selän taakse hyppää ruma rosvo haulikon kanssa. Onneksi näitä kohtia ei ole liikaa, ja joskus pääsee paukuttelemaan välillä myös jonkun toisen ihmisen kanssa. Pelissä ei ole lopun päävastusta lukuunottamatta lainkaan pomo taisteluita, minun mielestäni tämä on hyvä ratkaisu. Jos et pidä rosvojen ikuisesta tuijottelusta, lopussa viholliset muuttuvat, tämä on pelillisesti mukavaa, mutta tarinallisesti en pitänyt tästä laisinkaan.
Parhaimmistoa
Kontrollit ovat pelissä hyvää perusluokkaa, eikä mitään mullistavaa nähdä. Nathan voi mennä seinän tai jonkun muun objektin taakse piiloon, ja sieltä tusautella vihollisia, tämä on pelin perustapa selvittää viholliset ja se toimii oikein hyvin. Nathan osaa myös hädän tullen antaa rosvoille isän kädestä, tämä on toteutettu melko normaalilla napin painallus menetelmällä, mutta itse en kyllä siltä enempää vaadikaan. Pelissä voi myös taktikoida vähän, jos viholliset eivät huomaa sinua kannattaako heittää kranaatti vai ampua kerrasta tappavan headshotti. Jotta pelin jaksaisi vetää läpi enemmän kuin kerran,on eri puolille peliä ripoteltu aarteita, pelistä löytyy nykyään myös trophyt joten uudelleenpeluu arvo on melko korkea. Tässä pelissä melkein kaikki tuntuu natsaavan kohdalleen, erilainen toiminta-seikkailu joka todella toimii on tervetullut, joten jos omistat PS3:sen ja olet näiden pelien ystävä, et voi löytää mitään hyvää tekosyytä jättää tätä ostamatta.
Hyvät puolet:
+ääninäyttelijät ja juoni
+pelattavuus
+grafiikka
+uskaltaa olla erilainen
huonot puolet:
-jotkut satunnaiset, ärsyttävät kohdat
-Nathan on liian rambo
