Virtuaalista jalkapalloa
Jalkapallohullun maailman kärsiessä futiksen tämänvuotisten MM-kisojen jälkeisistä vieroitusoireista uutta seurajoukkuekautta odotellessa, Sega helpottaa hieman urheilufanaatikkojen tuskaa julkaisemalla GameCubelle yksinoikeudella Virtua Striker 2002-jalkapallopelin, joka on uusin lisä yhtiön kolikkopelihalleista ja Dreamcastilta tutuksi tulleeseen arcadepainotteiseen urheilupelisarjaan. Peliä teki GC:n omistajien iloksi erinomaisen Super Monkey Ballin kehittänyt Amusement Vision-kehittäjätiimi, joka on vastuussa myös VS:n edellisen osan käännöksestä kolikkopelihalleista DC:lle. Nyt kuitenkin tämän lähinnä Japanissa suosiota saavuttaneen sarjan uusin editio vyöryy Nintendon koneelle ja sarjan fanit ilahtuvat varmasti siitä tiedosta, että kyseessä on ehdottomasti saagan paras osa tähän asti.
Heti alkuvalikoista lähtien tekijänä siis häärinyt AV on selvästi panostanut ulkoasuun. Tyylikkäistä alkuvalikoista voi valita heti joko yksittäisen ottelun, rankkarikisan, harjoittelun, editointimoodin, replay-mahdollisuuden sekä Variatonin, joista viimeisin koostuu neljästä eri turnauksesta. Vaihtoehtoina ovat International Cup, League, Tournament ja Ranking. Näistä muut ovat lähinnä itsestäänselvyyksiä, mutta mukavana uutuutena on yksinpeliksi tarkoitettu Ranking-moodi. Tässä pelaaja ottelee kolme ottelua tietokonetta vastaan ja jokaisen ottelun jälkeen ruudulle pärähtävät arvosanat pelaajan suoritusten mukaan. Onnnistumisten perusteella jaetaan pisteitä, joita tarpeeksi keräämällä erilaisia ekstroja avautuu pelattavaksi. Tekemistä on siis tiedossa varsinkin, kun VS2002:n suurin ominaisuus, eli Road to International Cup on vielä kokonaan käsittelemättä. Tässä pelaaja valitsee yhden maajoukkueen ja rupeaa tämän manageriksi. Neljän vuoden päässä häämöttävät MM-kisat ja valittu maajoukkue on siinä ajassa nostettava luokattomasta heittopussista suoraan futismaailman huipulle. Heti alussa pelaaja voi kustomisoida mm. omaa stadioniaan ja tietenkin joukkuettaan. Aina yhden pelikuukauden jälkeen tiimillesi annetaan pisteitä sen suoritusten perusteella. Siitä lähtien sijoitat näitä pisteitä mm. harjoitteluun, ulkomaanmatkoihin sekä yksittäisiin otteluihin. International Cup on ehdottomasti kaikista moodeista se mielenkiintoisin, mutta virallisten lisenssien puute häiritsee hieman pelaamista. Mukavat 64 maajoukkuetta ovat nimittäin pelissä mukana, mutta keksityillä nimillä höystettyjen joukkueiden pelaajista ei eri futissarjoista tuttuja yksilöitä löydy. Onneksi editointimahdollisuudet ovat sen verran laajat, että joukkueet voi helposti muuttaa oikeiksi versioiksi, mutta lisenssi olisi silti ollut mukava lisä.
Edellämainituista moodeista useaa voi pelata myös moninpelinä, mutta pienenä pettymyksenä nelinpelituki on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Tämä on vakava puute etenkin siinä mielessä, että kilpailijoiden omissa jalkapallopeleissä kattava nelinpeli on ollut vähimmäisvaatimus jo jonkin aikaa. Kaksinpeli on kuitenkin ihan mukavaa hupia ja isompiakin turnauksia voi järjestää erinäisissä moodeissa jopa 16 eri joukkueen kesken.
GOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOLLLLLLLLLLL
Dreamcastin Virtua Striker 2:sta tuttu karmea selostaja on tässä uutuudessa kaikkien onneksi poistettu. Edellistä osaa pelanneet muistavat varmasti, kun mies kailotti täysillä aina maalin tultua ja etenkin rankkarikisassa selostaja karjui jatkuvalla syötöllä. Itse otteluiden aikana kaveri pysyi täysin hiljaa, mutta aina jokaisen maalin jälkeen pelaajien korvat saivat aina kärsiä karmeasta kailotuksesta. VS2002:ssa on kokonaan uusi selostaja, ja tällä kertaa mies pysyy hiljaa rankkarikisojen ajan. Normaaleissa otteluissa äijä kailottaa kuitenkin tuttuun tyylin aina maalin synnyttyä, mutta edelliseen osaan on selvästi kuultavissa suuri harppaus eteenpäin ainakin, jos korvasäryn vähenemiseen on luottaminen.
Muiden äänien osalta tarjolla on keskitason tavaraa yleisön mylvimisen sekä kauhean valikoissa ja maaliuusintojen aikana soivan musiikin muodossa. Tekijät eivät ole pystyneet parantamaan äänimaailmaa tarpeeksi, jotta se kuulostaisi siedettävän hyvältä seuraavan sukupolven pelikonsoleilla. Toivottavasti Amusement Vision oppii jatkossa läksynsä audiovisuaalisella puolella.
Toinen iso sudenkuoppa onnistutaan kuitenkin välttämään, sillä grafiikaltaan Virtua Striker 2002 on erinomainen. Valikot ovat siedettävän komeita ja itse otteluihin mentäessä pistää heti silmään kerrassaan mainiolta näyttävät stadionit yleisöineen ja muine herkkuineen. Otteluiden alkaessa huomaa heti pelaajien näyttävän animaation, johon on selvästi panostettu. Harppaus Dreamcastin VS-peliin on huima ja Virtua Striker 2002 on kerrassaan mainio osoitus tekijöiden GameCuben grafiikkaominaisuuksien hallitsemisesta.
Rangaispotku ja punainen kortti
Pelin suurin ongelma nostaa kuitenkin päätään itse ottelutapahtumien alkaessa. Pelaajien ohjaus tuntuu nimittäin aivan liian kankealta, eikä ohjain aina tunnu vastaavan sille annettuihin komentoihin. Lisäksi kontrollissa oleva pelaaja vaihtuu aina automaattisesti siihen, kuka on lähimpänä palloa. Tämä on varsin turhauttavaa ja korostaa erityisesti sitä faktaa, että pelaajalla ei juurikaan tunnu olevan kontrollia kentän tapahtumiin. Myöskään ns. ”normaaleja” jalkapallopelejä alempana oleva kamerakulma tuskin miellyttää kaikkia varsinkaan, kun sitä ei voi vaihtaa lainkaan. Kyseessä on siis aiemmille kolikkopeliversioille uskollinen teko, mutta GameCubella pelattaessa se on lähinnä turhauttava lisä muutenkin huonon pelattavuuden lisäksi.
Vaikka Virtua Striker 2002 onkin siis sarjan paras osa tähän asti, se ei silti tarkoita sitä, että kyseessä olisi mitenkään laadukas tuotos. Teknisesti peli on erinomainen ja muutenkin hyvässä kuosissa, mutta sarjan edellisten osien suurin pullonkaula, eli pelattavuus on edelleen suurimpana huolenaiheena. Verrattuna esimerkiksi Electronic Artsin FIFA-pelisarjaan tai Konamin Pro Evolution Socceriin, VS2002 tuntuu aivan liian kankealta, eikä pelaajalla ole paljoakaan kontrollia kentän tapahtumiin. Tästä syystä saagan aiemmat ystävät tulevat varmasti ihastumaan tähän uutuuteen, mutta sarjaa aina syystä tai toisesta karttaneet eivät tule innostumaan tästä uutuudesta. Kolikkopelihalleissa sarja toimii ehkä vielä jotenkin, mutta täysihintaisina konsoliversioina siitä ei valitettavasti vieläkään ole mihinkään. Ehkäpä seuraavaan osaan tulee jo jonkinlaisia toimiviakin muutoksia, mutta sitä odotellessa Cubelta löytyy paljon parempiakin futispelejä pelityypin ystävien iloksi. Karttakaa, jos vain mahdollista.
