No nyt se löytyi! Paras peli, jota en halua pelata

Petri Katajan blogi

Useammat tunnit kyseistä teosta pelanneena voi kaikki kehut allekirjoittaa. Kyseessä on loistava teos! Sukeltaja-Davidin seikkailu on jotain niin erilaista, että samanlaisia pelejä ei taida muita olla. Paljon tekemistä ja paljon syitä, miksi sen parissa viihtyisi pidempäänkin.

Siitä huolimatta en halua jatkaa pelaamista.

Onko vesi märkää?

Mintrocket-studion kehittelemä indiehelmi Dave the Diver keskittyy nimensä mukaisesti Dave-nimiseen sukeltajaan. Se yhdistelee uppelusseikkailua, ravintolamanagerointia ja toimintaa. Sitä on kuvailtu leppoisaksi kokemukseksi, mutta sivustollamme sitä ei ole syystä tai toisesta arvosteltu. Välillä jokin lukemattomista nimikkeistä nyt vain jää vaille omaa arviotaan.

Hulppeassa pikselitaiteella kuorrutetussa nimikkeessä homman pihvi on jaettu kahteen osioon. Niistä ensimmäinen vie pelaajat ohjastamaan Davea veden alla ja toinen manageroimaan sushiravintolaan. Kyseisen syöttölän raaka-aineet haalitaan uintireissuilla harppuunan, aseiden ja muiden apuvälineiden avulla. Blue Hole -nimisen alueen syövereissä vastaan voi uiskennella monen sortin fisua pikkusinteistä aina vähemmän ystävällisiin haikaloihin.

Dave the Diver uppeluksissa

Pinnan alta löytää myös monen sortin muuta rompetta köysistä arvomineraaleihin, joita kannattaa napata matkaan, mikäli "taskuissa" vaan on tilaa. Mutta kalat ovat noin periaatteessa se pääasia.

Mereneläviä nimittäin pääsee tarjoilemaan maksaville asiakkaille sushiravintolassa. Pelaaja pystyy päättämään menun, säätämään syöttölän ulkoasua, palkkaamaan apuväkeä ja usuttamaan Bancho-kokkia keksimään uusia annoksia. Ja asiakkaiden palvelu, käytännössä juomien kaataminen ja ruokien kiikuttaminen nenän eteen, on myös Daven tehtävää. Ainakin siihen asti, että mahdollisuus palkata henkilökuntaa aukeaa.

(Yksi sivuhuomio tässä kohtaa. Mikäli nimittäin rupeat pelailemaan tätä peliä jossain kohti, niin huomioi se, että tarjolle ei kannata pistää kaikkia saman sortin kalafileitä kerralla. Ravintolan menua kaavaillessa jokaisen ruoka-aineresurssin kohdalla on vaihtoehto nimeltään auto-supply, joka lisää kalaa tarjolle sitä myötä, kun tarvetta on. Itse pistin hölmönä kaikki samaa sorttia olevat kalat myyntiin ilta toisensa jälkeen tajuamatta sitä, että ei-käytetyt sintit heitetään tarjoilun jälkeen roskiin. Asiaa ei selitetä mielestäni kovinkaan hyvin.)

Dave the Diver ravintolassa

Eri kaloja myydään eri hinnalla, joten haastavampien fisujen kalastus maksaa itsensä takaisin asiakkaiden iskiessä pöytään isompia rahakasoja.

Pelin keskeinen silmukka, joka koostuu sukeltelusta, kalojen narraamisesta ja ravintolan pyörittämisestä on varsin nokkela. Kekseliäs suorastaan. Mukaan on ympätty myös tarina, joka vaatii erilaisten toimien tekemistä uppeluksissa. Kerää sitä, tutki tuota, räjäytä se, löydä tiesi sinne sun tänne. Niin, ja onhan sitä mukana myös pomotaisteluita. Juonikuvioita piisaa moniksi tunneiksi. Ei paha!

Erittäin hyvä muttei täydellinen

Kaikki kuulostaa oivalta, mutta en silti halua jatkaa Dave the Diverin parissa. Miksi, jos kyseessä tosiaan on niin nokkela nimike? Tarkkaa syytä on vaikea sanoa. Vaikka uusia mekaniikkoja ja tapahtumia esitellään vähän väliä ja tarina etenee sekä ravintola kasvaa kasvamistaan, tuntuu kuitenkin siltä, että pelaaminen on omalla tavallaan rutiinien pyörittämistä.

Kaksi sukellusta per päivä, mahdollinen yösukellus päälle, kerää kaloja, kerää muuta rompetta, sen jälkeen pyörittämään ravintolaa. Tässä sen suurempia spoilailematta se kierre, mitä luvassa on alusta loppuun.

Dave the Diver kohta hypätään veteen

Alkutunnit olivat herkkua, mutta jossain kohti kiinnostus ainakin itselläni laimeni. Tämä siitäkin huolimatta, että ulkoasu on mainio ja vedenalainen maailma oli parhaimmillaan jännittävän vihamielinen. Pomotaisteluista en tosin paljoa piitannut.

Toki voisihan sitä rutiineista sekä muista tehtävistä sun muusta olla välittämättä. Ja unohtaa tarinan, joka se vasta tekemistä tarvitseekin. Keskittyisi vain leppoisasti kalojen naaraamiseen ja simppelin ravintelin hoitamiseen vailla harmituksia rutiineista. Itse kuitenkin pidän siitä, että juonikuviot etenevät ja loppukin alkaisi häämöttää.

Seikkailulla tuntuisi myös olevan pituutta kosolti, hieman jopa liikaa omaan makuuni. Tehokkaalla pelailulla loppuun kerrotaan päästävän noin 24 tunnin jälkeen, mikä on omasta mielestäni himppusen liikaa tämän sortin nimikkeelle. Jos kaiken sisällön haluaa kokea, arvioidaan kestoksi hulppeat 48 tuntia.

Dave the Diver delfiini ja tehtävälista

Pelailuun käytettävissä oleva aika ei ole tätä nykyä ihan samanlainen kuin teininä, joten koen tässä kohti kokeneeni seikkailua niin sanotusti tarpeeksi. (Näin siitäkin huolimatta, että vaikkapa Marvel's Midnight Sunsia (arvostelu) väänsin viime vuoden lopulla ihan lopputeksteihin asti. Tähän hupiin meni lähemmäs 60 tuntia.) Ymmärrän kuitenkin nyt, miksi tätä sukeltelutuotosta on kehuttu niin mahdottoman paljon.

Ei tästä voi olla pitämättä. Mutta en silti jatka tämän pidemmälle. Tämän tekstin mennessä julki on itse asiassa useampi viikko siitä, kun palautin Daven takaisin omalle omistajalleen, enkä kadu päätöstä lainkaan. Ei kaikkia pelejä ole tarpeen kokea loppuun asti.

Dave the Diver välinäytös

Siitäkään huolimatta, että en ehtinyt nähdä nimikkeeseen ympättyä Godzilla-aiheista lisäsisältöä. Kyllä, itse kaijujen kuningas on osana peliä, jos ehätti lataamaan kyseisen lisäsisällön ennen sen poistumista tarjolta. Kyllä, nyt tuo DLC-paketti on harmillisesti jo poissa latauspaikoilta, liekö lisenssiasioiden takia.

Oli miten oli, mikäli Dave the Diver kuulostaa mielenkiintoiselta, niin suosittelen metsästää nimikkeen omiin käsiin testattavaksi.

Hieno peli, jota en kuitenkaan itse halua pelata loppuun asti.

Lisää aiheesta:

• Nyt on se aika vuodesta, kun The Long Dark kannattaa kaivaa esiin lipaston laatikosta (tarkoitan sitä peliä, senkin pervot)

• Löysin juuri Mortal Kombatin logosta merihevosen, mistä mieleeni tulikin nippu varsin... epäonnistuneita pelien logoja

• Pelasin läpi pelin, joka oli sulava kuin rasvattu salami