Toki Tori (WiiWare)

Yksi WiiWaren Euroopan-julkaisun piristäviä yllätyksiä oli kananpoikasen rooliin pelaajan asettava Toki Tori. Kevyttä tasoloikkaa ja visaista ongelmanratkontaa yhdistävä peli lähtee rullaamaan, kun suuri määrä kuoriutumattomia munia putoaa taivaalta pitkin maita ja mantuja. Yhdestä munasta kömpii ulos poikaskatraan esikoinen Toki Tori, jonka tehtäväksi jää kerätä sisaruksensa kokoon.

Toki Torissa pelaajan on kerättävä kentästä kaikki munat, käyttäen apunaan erilaisia tavaroita ja kykyjä. Silta muodostaa reitin rotkon yli, teleportaatio mahdollistaa siirtymisen lyhyen matkan päähän esteistä välittämättä ja kivenlohkare täyttää tielle osuvat kolot. Pelin edetessä tällaisia ominaisuuksia tulee yhä enemmän käyttöön, ja jokaiselle niistä on erillinen esittelytaso. Haastetta peliin tuo se, että pelaajalla on rajoitettu määrä kutakin ominaisuutta käytettävänään jokaisessa kentässä. Oman mausteensa tavara-arsenaaliin tuo myös pelin neljään eri maailmaan liittyvät erikoisuudet, kuten ötökkäimuri tai vesikupla.

Tasaisesti vaikeutuvat kentät muuttuvat jo melko aikaisessa vaiheessa silkasta läpijuoksusta hivenen aivotoimintaa vaativiksi sokkeloiksi. Pidemmälle edetessä täytyy antaa aivojen hyrrätä, ja hankalien kenttien kanssa tuskaillessa voi vierähtääkin aimo tovi. Yhden maailman perustasot läpäistyään avautuu pelattavaksi uusia kenttiä rutkasti haastavammalla vaikeusasteella, mikä vähintäänkin tuplaa peliin kulutetun ajan ja melkein kenttien määränkin. Pelissä on ajateltu myös niitä, joilla ei kärsivällisyys riitä yhden kentän liian pitkään tahkoamiseen: Pelaajalla on käytettävissään villikortti, jolla voi skipata yhden kentän. Kortin saa takaisin käyttöön, kun skipatun kentän läpäisee myöhemmin.

Lajityypille tunnusomaisesti Toki Tori koukuttaa vahvasti. Kentän aloitettuaan ote ohjaimesta ei kirpoa ennen kuin voittomusiikki raikuu korvissa. Puzzlet ovat yleisesti ottaen erittäin onnistuneita, ja varsinkin loppupään kentistä löytyy ihanan kekseliäitä kikkoja. Joskus eteneminen on kiinni juuri tietyn tavaran käyttämisestä oikeassa kohdassa, eikä reittivaihtoehtoja ole useita. Tämä korostaa virheiden merkitystä, sillä tekemiään valintoja ei pääse muuttamaan jälkikäteen, vaan täytyy aloittaa alusta. Uudelleen aloittaminen on kuitenkin tehty nopeaksi ja vaivattomaksi, ja monesti ratkaisu löytyykin vasta usean yrityksen jälkeen.

Toki Torissa on useita eri ohjausvaihtoehtoja. Peliä voi pelata joko pelkällä Wiimotella, Nunchukilla tai niiden yhdistelmällä. Koska samoja toimintoja on sijoitettu eri näppäimiin ja heilautuksiin, pitäisi jokaiselle löytyä mieleisensä. Wiimoten osoitintoiminnot vaativat vakaata kättä, sillä peli on virheiden suhteen ankara. Väärään kohtaan isketty silta tai kivenlohkare pakottaa aloittamaa kentän alusta.

Graafisesti peli ei hätyyttele Wiin kärkipäätä, mutta tarjoaa kuitenkin mukavan värikästä ja yksinkertaista silmäniloa. Erityismaininta täytyy antaa hellyyttävälle päähahmolle, joka ihastutti heti ensimmäisessä trailerissa ja piti lumonsa läpi pelin. Musiikkipuolella Toki Tori onnistuu viihdyttämään pirteillä melodioillaan, jotka on sovitettu hyvin jokaisen maailman tunnelmaan sopivaksi. Pidemmän päälle jatkuvalla toistolla pyörivät biisit alkavat kuitenkin ärsyttää, etenkin jos samaan kenttään jumiutuu pitkäksi aikaa. 

Toki Tori on helposti lähestyttävä ja mukaansa tempaava teos, joka kahlitsee varmasti puzzle-peleistä ja aivojen vaivaamisesta pitävät näyttöruudun ääreen. Välitöntä uudelleenpeluuarvoa pelillä ei ole, sillä se ei tarjoa juuri mitään, jos pulmien ratkaisut ovat tuoreeltaan mielessä. Yhdeksän euron hinta tuntuu kuitenkin kohtuulliselta näin laajasta paketista pähkäiltävää, joten piristykseksi raskaampien pelien sekaan Toki Tori on oiva valinta.