Nathan Draken seikkailut jäivät yhdeksi edellisen konsolisukupolven merkkipaaluista. Avausosa haki vielä hitusen potentiaalinsa huippua, jonka Uncharted 2: Among Thieves viimein lunasti. PS Vitalla koettu Golden Abyss oli erinomainen käsikonsoliloikka, mutta PlayStation 3:n viimeiseksi jäänyt Uncharted 3: Drake's Deception jätti ikävän jälkimaun. Kolmonen ei ollut huono peli, mutta suurin tunnelatinki oli jäänyt suunnittelupöydälle. Onneksi Uncharted 4: A Thief's End palaa jälleen onnistumisten tielle ja vie sarjan ainakin Naughty Dogin osalta kunniakkaasti hautaan.
Takaisin bisnekseen
Kolmososan seikkailujen jälkeen on tapahtunut kummia. Aiemmin värikkäänä ja seikkailijaluonteisena sankarina tunnettu Drake on ajautunut pahasti tossun alle. Elena-vaimo on kesyttänyt miehen, eikä poikien yhteisreissuille ole enää arkitöiden lomassa aikaakaan. Samuel-veljen paluu herättää onneksi tarpeen palata löytöretkien tielle, sillä miehen paluu kiven sisästä ei ollut ilmainen. Merirosvona tunnetun Henry Averyn kadonnut aarre riittäisi sopivasti lunastamaan broidin velkavankeuden.
Tarina tuntuu aiempien osien tapaan varsin mainiolta puitteelta suuremmalle seikkailulle: aarteenmetsästyshän se pihvi on. Ohessa olevat ihmissuhdedraamat sekä lapsuusmuistelot sen sijaan tuntuvat turhalta pitkittämiseltä. Onneksi etenkin kakarana tehdyt kommellukset jäävät vain muutamaan irtokappaleeseen. Kohtaukset pyrkivät tuomaan Nathaniin lisää syvyyttä, mutta tavoitteessa ei täysin onnistuta: päähenkilöstä ei vieläkään saada järin kiinnostavaa hahmoa. Tälläkin kertaa on onni, että sankareiden välinen dialogi sekä Draken monologit ovat erittäin toimivaa höpöttelyä.
Ken kuuseen kiipeää...
Sarjaan aiemmin perehtyneet tuskin kokevat kummoisia yllätyksiä itse pelin parissa, sillä tarjolla on jälleen tuttua toimintaseikkailua. Kuten aiemmissakin osissa, myös tällä kertaa henkeäsalpaavissa maisemissa kiipeily ja juoksentelu on herkkua sanan varsinaisessa merkityksessä. Aavan merimaiseman ympärille jämähtää helposti vain ihailemaan horisonttia, sillä Naughty Dog on puskenut PlayStation 4:n tehot täysin uusiin mittalukemiin.
Pääasiassa loikinta toimii paremmin kuin koskaan aiemmin. Siinä missä kolmososassa Draken hinku tarttua jok'ikiseen mahdolliseen pintaan koetteli hermoja, tällä kertaa ohjattavuus on saumattoman erinomaista. Kalliossa olevat tarttumapinnalliset ulokkeet ovat selkeydestään huolimatta realistisen näköisiä. Valkeahkolla pinnalla korostettuja pidikkeitä on tosin myös paikoissa, joista ei yllättäen saakaan otetta. Kuolemaan johtavat harhaloikat eivät kuitenkaan onnistu pilaamaan kokemusta – ainoastaan ärsyttämään kullankiilto silmissä talsivaa seikkailijaa. Naughty Dog on onneksi vähentänyt turhia tippumisanimaatioita rankalla kädellä. Tällä kertaa hauraat pinnat ja nahistuneet siltarakennelmat tuntuvat dramaattisemmilta kuin ennen jatkuvasti romahtaneet kiipeilytelineet. Muutos on pieni, mutta tekee seikkailulle silti ihmeitä.
Ongelmanratkaisukohdat ovat sarjalle tyypilliseen tapaan pääosin erinomaisesti toteutettuja. Vaikka merirosvoansojen väistely ei rasita hermoja liiaksi, oivallusten tuoma ilo tekee pelaamisesta palkitsevaa. Pulmat ovat pääasiassa sijoitettu pelin alku- ja keskivaiheille, jotta tarinan loppuhuipennus saa keskittää voimavaransa draamaan ja toimintaan. Matkalle olisi suonut pulmien korkean laatutason huomioiden muutaman lisähaasteenkin.
... se haulikon osumaan kuolee
Toinen radikaali muutos aiempiin osiin on räiskintäosuuksien väheneminen. Tilanne on selvästi parempaan päin: Unchartedin parhaat hetket ovat aina olleet enemmän tutkimusmatkailussa kuin kolmannen persoonan räiskinnässä. Tällä kertaa räiskinnän vähyys on entistäkin keskeisempää, sillä pyssytaistelut vihollisen kanssa ovat luvalla sanoen heikkoja. Räiskinnän munattomuuden voisi vielä antaa anteeksi, mutta vihollisten tekoälyn umpisurkeus on tämän kaliiberin tuotoksessa hämmentävää. Taannoin pelattujen Quantum Breakin sekä Rise of Tomb Raiderin kaltaisten teosten aggressiivisempi vastatulitus sekä liikkuvat vihollissotilaat saavat Uncharted 4:n paikallaan jämähtäneen riviviholliset tuntumaan lähinnä seikkailua pitkittävältä hidasteelta.
Surkea tekoäly ei jää ainoastaan vihollisiin, vaan oman osuutensa ansaitsevat myös Nathanin seikkailijakollegat. Vihollistaistelijat eivät onneksi havaitse Sullyn tai Samuelin epämääräistä liikehdintää keskellä aukeaa, mutta immersio on tässä vaiheessa jo ottanut lippaallisen verran luoteja ohimoon. Onneksi partnereista on hyötyä, kun tulitaistelu viimein eskaloituu avoimeksi sodaksi. Taisteluparia voi hyödyntää etenkin lähitaisteluissa, jolloin kaverin sitomaa vihollisparkaa voi kurmuuttaa nyrkein.
Taisteluosuudet ovat motkottamisesta huolimatta melko pieni särö kokonaisuudessa. Tekijät ovat sijoittaneet tulitaisteluita sen verran harvakseen, ettei niihin ehdi ärtyä edes vaikeimmilla vaikeusasteilla. Lisäksi rynnäkkökivääreillään paukuttavat viholliset ovat erinomaisia elementtejä etenkin pakotilanteissa. Lievä lisäpanostus tai vaihtoehtoisesti koko räiskinnän tiputtaminen olisi silti tehnyt seikkailuille terää.
Toiminnasta kiinnostuneet voivat halutessaan jatkaa mähinöintejään verkkopelin puolella, joka tarjoaa aiemmista osista tutut tilat. Geneeriseen räiskintään saadaan mukavasti lisäväriä rahalla ostettavien herkkujen avulla. Kartalta kerättäviä aarteita sekä tapoista saatavia palkkioita hyödyntämällä voi hankkia apurihahmoja tai muinaisartifakteja. Avustajilla ei matseja ratkota, kun taas vihollisten liikkeen hidastavan Indran iäisyys -esineen heittämä vaikutus kääntääkin tulitaistelun voimasuhteet päälaelleen. Tarjolla on myös henkitoreissaan olevat parantava Cintamanin kivi, vihollisten sijainnin esittelevä Ayar Mancon sauva sekä kaksi muuta hyökkäävämpää esinettä.
Verkkopeli toimii teknisesti varsin mainiosti, eikä lievistä yhteysongelmista kärsivä pelaaja edes lennä matsista pihalle. Siitä huolimatta on todettava, että lievä päämäärättömyys sekä hengettömyys vie moninpelistä parhaan terän. Toiminta on parhaimmillaan viihdyttävää, mutta markkinoilla on tällä erää huomattavasti parempiakin paketteja. Vaikka kyseessä on kiva lisä mainioon yksinpelikokemukseen, ei Unchartedin verkkomähinöintiin tee mieli palata tälläkään kertaa.
Ulkoasun El Dorado
Teknisesti kyseessä on juuri niin briljantti suoritus, kuin Naughty Dogilta on sopivaa odottaakin: merirosvosaaren kukkea ympäristö kera jylhän vuoristomaiseman saa hatun nousemaan päästä. Ruudunpäivitys onnistutaan kaikesta ylväydestä huolimatta pitämään sujuvana, sillä pientä tökkimistä näkyy vain aniharvakseltaan.
Ulkoasun ohella myös sankari- ja konnakaarti on upeaa katsottavaa: salskea Nathan Drake näyttää hetkittäin niin komealta, että näyttöpäätteen kuva voisi mennä elokuvasta. Nolan Northin suoritus pääsankarina hellii jälleen fanien kuuloelimiä. Kauaksi eivät onneksi jää muutkaan: kokonaisuus on sarjalle tyypilliseen tapaan esimerkillistä suorittamista koko kööriltä. Koko 18-tuntinen matka tuntuu viihdyttävältä.
Upeat jäähyväiset
Uncharted 4 on pitkälti sitä, mitä fanit ovat jo vuosia odottaneet: kuvankaunis seikkailu. Paketin ainoaksi ongelmaksi jää menneeseen aikaan jämähtänyt toiminta. Huumorintäytteinen teos saavuttaa kliimaksinsa tunneskaalan molemmissa päissä riippumatta siitä, viekö tarina lokoisiin kotioloihin vai keskelle luotisadetta. Onnistunut dialogi viihdyttää, nostalgisille muistoille silmää iskevät viittaukset naurattavat ja tarinan loppuhuipennus sykähdyttää. Uncharted 4: A Thief's End päätynee sarjan sisäisessä vertailussa hopeiselle pallille heti kakkososan jälkeen, eikä eroksi jää kuin sen viimeisen tähden verottava räiskintä. Mikäli kyseessä ovat lopulliset jäähyväiset Nathan Drakelle, ainakin miehen tarina sai arvoisensa päätöksen.
Kommentit
Tämähän arvostelu meni juuri
Tämähän arvostelu meni juuri niinkuin odotinkin KonsoliFinin arvostelun Sonyn/Naughty Dogin peleistä menevänkin. 4/5 tähteä. On se kumma kun aivan loistavat pelisarjat kuten Uncharted/The Last of Us saavat KonsoliFinin toimittajilta aina "vain" 4 tähteä, mutta Halo sarjan pelit saavat AINA 5/5 tähteä. Jopa Halo 3: ODST, Halo 4 ja Halo 5 mitkä olivat selkeästi edellisä surkeampia (ja kyllä olen pelannut jokaisen läpi). Siis Halo 3: ODST 5/5 tähteä, Uncharted 4 4/5 tähteä!?! Ei tarvitse edes metacriticciä vilkaista kun huomaa "pienoista" kallistumista tuonne mikki$oftan puolelle PS pelien arvosteluissa. Lieneekö syynä sitten sponsorointi vai mikä. Olen ollut jäsen vuodesta 2008, mutta eiköhän tämä ollut jo syy jättää sivusto kun taso on tämä. Ei ziisus... Halo 3: ODST 5/5... Halo 4 5/5... no tämähän nyt oli jo tiedossa etukäteen.
Xbox-pelien arvosteluihin en
Xbox-pelien arvosteluihin en ota kantaa, kun en niitä juurikaan tee, vaikka Xbox One hyllyssä onkin niiden muutamien keskeisten yksinoikeuksien takia. Sen sijaan todettakoon nyt kuitenkin, että ensimmäiset kolme Unchartedia ovat saaneet 5/5 samoin kuin The Last of Us Remasteredkin. Uncharted: Golden Abyssia ei meillä näemmä ole arvosteltu, mutta kyseessä on ehdottomasti PS Vitan parhaimmistoa.
Lisäksi millekään pelille ei lätkäistä maksimipisteitä, jollei se niitä arvostelijan mielestä ansaitse. Uncharted 4:n parhaat hetket ovat huikeita, mutta toiminnan toimimattomuus sekä muutamat pitkitetyt kohtaukset olivat itselleni sellaisia säröjä, että vaaka kallistui alaspäin. Ehkä vitosenkin olisi voinut antaa ilman huolta yöunien menetyksestä, mutta oma kokemukseni jäi nelosen arvoiseksi. Jos oma kokemuksesi pelistä on parempi, se on hienoa. Arvostelu on arvostelijan näkemys pelistä, ei absoluuttinen ja yleistettävä totuus.
Syy erilaisille arvosanoille
Syy erilaisille arvosanoille on, että arvostelijat ovat antaneet pelistä henkilökohtaisen mielipiteensä eivätkä vain peesanneet Metacritic-keskiarvoa tai jotain muuta "yleisesti hyväksyttyä linjaa".
Ei näiden taustalla siis oikeasti ole mitään mystistä salaliittoa taikka puolueellisuutta mihinkään suuntaan. Saittia ei myöskään sponsoroi mikään tietty konsolivalmistaja ja/tai pelijulkaisija, vaan mainokset tulevat H-Townin (ja Googlen) kautta. On sit sattumankauppaa, minkä tahon mainokset sattuvat milloinkin pyörimään. (Nythän sekä saitilla että foorumilla pyörii nimenomaan Uncharted 4 -mainokset.)
Älä siis suotta lähde mihinkään. Sama tilanne on varmasti missä tahansa, jossa pelejä arvioidaan. Joskus oma maku osuu paremmin arvostelijan kanssa yhteen, joskus taas ei.
Update! Saitin taustakuva ei kuulemma olekaan maksettu mainos, vaan ihan itse laitettu somistus.
Ymmärrän kyllä pienet heitot
Ymmärrän kyllä pienet heitot arvostelu"linjoissa".. Mutta aikuiseen oikeesti.. Halo 3: ODST, Halo 4, Halo 5 kaikki täyden kympin pelejä? Halo 1 & 2 kyllä olivat.. mutta tuo on pojjaat niin läpinäkyvää. En sano että tarvii muiden arvosanoja "matkia", mutta vaihtakkaa nyt jo toimittajia tietyille pelisarjoille.
Hmmm.. kaikki nuo
Hmmm.. kaikki nuo mainitsemasi Halo-arviot on itse asiassa kirjoittanut eri toimittaja.
Itse kannan raskaan vastuuni Halo 5:n viidestä tähdestä. Ja ihan ilman Microsoftin lahjuksia.
Kyllä minä Tero olen jo
Kyllä minä Tero olen jo aikasemminkin huomannut sinun olevat ylimielinen ms-fanipoika. Turhaan mielikuviani enään vahvistat :D
Halo 5 oli siis täydellinen arvosteluhetkellä? Mitään ongelmia ei ollut? peliä rikkovia bugeja? yhteysongelmia? ei mitteen? ...meillä tais olla eri versiot.
Master Chief Editionillekkin olet antanut 5/5 tähteä? Sekin tais olla ihan täydellinen.. ei mitään moitittavaa? wau.. Taitaa muut sitten vaan puhella omiaan niistä suurista bugeista ja ongelmista.. jokos ne muuten on jo päivitetty?
Halo 5:n arvostelusta löytyy
Halo 5:n arvostelusta löytyy kyllä moitteitakin pelistä (esim. tarina / tylsähköt moninpelikentät), jos vain suinkin jaksaa lukea tekstin eikä pelkästään tuijota tähtiä. Täydellistä peliä kun ei ole, eikä 5/5 sitä tarkoita. Edelleen nämä ovat niitä kuuluisia mielipiteitä. Teknisesti se toimi jo julkaisussaan erittäin hyvin.
Master Chief Editionin kanssa kävikin sitten ihan rehellinen työtapaturma, sillä pelihän toimi paremmin ennen virallista julkaisuaan verkossa. Mutta en ole lähtenyt jälkikäteen muokkaamaan arvosanaa, vaikka ehkä olisi pitänyt.
Mutta että oikein ylimielinen fanipoika... Ei nyt kannata itseensä ottaa, vaikka täsmensinkin esittämiäsi väitteitä Halojen arvostelijoista. ;)
Totta, anteeksi. En huomannut
Totta, anteeksi. En huomannut että olet jopa yhdelle Forzista antanut vain 4/5. Sori siittä. En valehdellut, annoin vain väärää tietoa. Ja hyvä että täsmensit että olet tehnyt vain 50% Halo -pelien arvosteluista. Lyödäänko jo lukkoon Halo 6:lle 5/5 ja The Last of Us 2:lle 4/5 tähteä?
Ja ei pidä tuijottaa pelkkiä tähtiä/arvosanoja. 4/5 ei todellakaan ole huono arvosana (kröhöm.. Street Fighter V). Eikö siis olisi jo korkea aika katkaista Halon Undertakermäinen sarja konsolifinissä ja oikeasti tunnustaa että 4/5 tähteäkään ei ole häpeä.. olisi voinut tehdä jo tosiaan Halo 3:ODST:n suhteen joka oli aivan luokaton tekele.. ja Halo 4:n.. ja Halo 5:n. Ei se pelko ettei Microsoft enään annakkaan ilmaiseksi arvostelukappaleita ennakkoon voi olla niin suuri..
Sivustolle voi kirjoittaa
Sivustolle voi kirjoittaa arvosteluja - vanhoista tai uusista peleistä - vaikka ei kuulu ylläpitoon. Ei muuta kuin näppäimistö töihin ja Halot koneeseen.
Meillä onneksi on nykyään
Meillä onneksi on nykyään vapaa sana kaikilla, ja itsekin voit käydä kirjoittamassa oman arvostelusi haluamistasi peleistä, esim. tästä Unchartedista. Arvostelijan ura aukeaa tältä sivulta: http://www.konsolifin.net/peli/uncharted-4-thief%E2%80%99s-end
Lupaan, että jos teksti on oikein laadukas, se näytetään etusivulla.
Joillakin konsolisotiminen
Joillakin konsolisotiminen jää sinne lapsuuden hiekkalaatikoille, kaikilla näemmä ei. Eräs asiaan armottomalla tunteenpalolla suhtautuva voisi vaikka lukea tekstin vielä muutamaan otteeseen ajatuksella läpi, ja kirjoittaa aiheen tiimoilta kävijäarvostelun ihan oman mielensä mukaan. Tällehän voi lätkäistä sitten ihan vapaasti sen viisi tähteä. Tai vaikka kirjoittaa arvostelun Halo vitosesta ja antaa sille kolme tähteä. Tekeekö se tästä omasta mielipiteestäsi täysin väärän, koska pisteiden välillä sattuu olemaan tähden tai kahden ero? Ei minusta. Jos ite olisin Unkat arvostellu, olisin antanut ykköselle ja kakkoselle kolme, kolmoselle viis. Ja kyllä, olisin ollut aika yksin tämän asian kanssa, mutta hyväksynyt sen suurempia jupisematta koska: mielipiteet.
PS: Kukaan ei ole tainnut missään vaiheessa sanoa, että 4/5 olisi millään tavalla häpeä. Sehän on lähestulkoon täydet pisteet, herrajestas :)
Anteeksi. Unohdin että herra
Anteeksi. Unohdin että herra iso herroilla on "ammattimielipiteet" ja minulla vain mielipide. Kuten sanoin 2008 vuodelta alkanut taipaleeni loppuu tähän KonsoliFinin osalta. Harmi sinänsä. Alkuaikoinaan oli ihan hyväkin saitti jota mielellään luki ja foorumit olivat aivan loistavat. Mutta ajan saatossa on tämä "toimittajien" ylimielisyys päässyt valtaan (niin arvosteluissa kuin foorumeillakin) Jotkut tosiaan tykkää sotia ja toisilla on sitten rastat. Onneksi kaikilla ei.
Varsinkin noista vanhemmista
Varsinkin noista vanhemmista arvosteluista täytyy muistaa se, että aikanaan KonsoliFINin arvostelut olivat asteikolla 4-10 plussineen, miinuksineen ja puolikkaine pisteineen. Viiden tähden järjestelmään siirryttäessä vanhatkin arvostelut käännettiin tähtimuotoon. Viiden tähden peli on siis aikanaan saattanut saada mitä tahansa 8,5:n ja 10:n väliltä. Toisaalta sama pätee tietyssä mielessä nykyäänkin. KonsoliFINin viisi tähteä ei suoraan käänny jonkin toisen saitin kymmeneksi tai varsinkaan sadaksi pisteeksi.
Ja palkattomia harrastelijoitahan tässä ollaan jokainen, eikä yksittäisen ylläpitotyypin antama arvosana ole yhtään sen ammattimaisempi kuin tavallisen käyttäjänkään. "Ammattimaisuutta" on korkeintaan se, kuinka hyvin onnistuu ne mielipiteensä perustelemaan, ja kuinka hyvin se teksti on linjassa sen lopullisen tähtisaldon kanssa.
Joten vielä kerran ihan nöyrästi pyydän, että älä suinkaan saittiamme hylkää. Älä ainakaan pahalla mielellä.
Kommentoi
Kirjaudu kommentoidaksesi