Sonyn maineikkaan pelisarjan neljättä osaa saa odottaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta odotusta helpottamaan julkaistaan erikoisvedos PlayStation 2 -ajopelien ykkösestä Gran Turismo 3 A-Specista. Concept-lisänimen mukaisesti pelin suola ovat Tokion ja Geneven autonäyttelyissä esitellyt konseptimallit. Autovalmistajille nämä merkitsevät pikemminkin mielikuvien luomista ja tulevaisuuden näkymien peilaamista kuin varsinaista kehitystyötä. Yleisön hämmästeltäväksi tarkoitetut autot pääsevät siis harvemmin ajopuuhiin. Gran Turismo Conceptin suurin houkutus onkin päästä näiden harvinaisuuksien ohjaimiin. Alan harrastaja on pelin parissa siis kuin karkkikauppaan päästetty lapsi. Muut tekevät palveluksen itselleen pysyttelemällä mahdollisimman kaukana tästä tekeleestä.
Suunnittelupöydältä kilparadalle
Pelissä on viisi rataa, jotka ovat kaikki tuttuja aiemmista Gran Turismo -peleistä. Suurin osa on nähty tällaisenaan Gran Turismo 3 A-Specissä, vain Autumn Ring on päivitetty ykkös-PlayStationin ajoilta. Aitoja moottoriratoja, kuten sarjan viimeisimmistä osista löytynyt Laguna Seca, ei konseptiautoilla päästä kiertämään. Parhaat Polyphony Digitalin pelejään varten luomista radoista kelpaisivat kuitenkin yhtä hyvin oikeiksi kilpakohteiksi. Autumn Ringin lisäksi Midfield on perinteinen moottorirata, kun taas Tokyo R246 ajetaan nimensä mukaisesti Tokion kaduista rajatulla alueella. Tahiti Maze ja Swiss Alps ovat enemmän tai vähemmän sorapitoisia rallikierroksia. Ratoja ajetaan molempiin suuntiin, ja tämä tuokin niihin vaihtelua.
Midfield näyttää korkeuseroineen löytäneen esikuvansa muutamasta Japanin vuoristoon pystytetystä kilpa-areenasta. Siltä löytyy hitaan malttia vaativan mutkan lisäksi sekä laskeva että nouseva kaarre, joissa oikea ajolinja on merkittävässä osassa kaarretta seuraavan suoran kannalta. Ohitukset ovat komeimmillaan tällä taitoa vaativalla radalla. Syksyn värittämä Autumn Ring on sitäkin kiperämpi. Pitkän maalisuoran jälkeen koukataan niin lyhyiden kuin tiukkojenkin käännösten ympäri. Puista pudonneet lehdet pöllyävät auton karatessa nurmikon puolelle. Rata on säilynyt alkuperäisessä muodossaan, mutta uuteen uskoon laitetut katsomorakennelmat luovat syksyisen maiseman ohessa sille ilmettä. Tokyo R246 -kaupunkiradalla nopeusmittari pysyttelee korkeissa lukemissa, joten tien laitaa koristavien nähtävyyksien katsastamiseen ei juuri jää aikaa.
Alppimaisemista huolimatta Swiss Alps -radalta ei löydy sen suurempia mäkiä kivuttavaksi, muutamat ilmalennot pitävät kuitenkin huolen näyttävyydestä. Jarrupolkimella käydään korkeintaan pariin otteeseen kierroksen kuluessa. Autojen nostattamat pölypilvet ovat upeaa katseltavaa puiden varjostamilla suorilla. Tahiti Maze on haastava ja radan kiemurtelua voi kuvata lähinnä sokkelomaiseksi. Maalisuora on pinnoitettu asvaltilla, mutta kahta tiukkaa kaarretta lukuunottamatta Tahitin tiet ovat sorapolkuja. Mutkat muuttavat luonnettaan ajosuunnasta riippuen, ja etenkin vaikeissa alamäkeen kääntyvissä mutkissa jää monesti varaa parantaa aikaansa.
Veteraanin välipala
Kierroksen pituiset lisenssitestit panevat pelaajan taidot koetukselle. Jokainen rata ajetaan myötä- ja vastapäivään ja kierrosajat palkitaan mitalein. Autoaan ei pääse vielä tässä pelimoodissa valitsemaan, vaan se määrätään ennalta. Radat voi opetella etukäteen turva-auton perässä köröttelemällä. Jo pronssimitali riittää kokeen läpäisyyn, mutta kultaisesta saa ylimääräisen autopalkinnon. Saman ratavalikoiman turvin ajetaan myös lyhyitä kilpailuja kahdella eri vaikeustasolla. Tavallisilla moottoriradoilla lähtöviivalle asettuu viisi pelaajan autoa vastaavaa kaaraa, kun taas rallikisat ovat kaksinkamppailuja. Etenemistään voi seurata prosenttilukuna, ja lisenssit ja kilpailut muodostavat kumpikin puolet pelin mitasta. Piilotetun vaikeusasteen läpäiseminen ei tuo lisää prosenttiyksikköjä lukemaan. Peli on todella nopeasti läpi, ainoastaan lisenssitestien kultamitaleja jahdatessa saattaa kulua pidemmän aikaa. Noin viiden tunnin mittainen kokemus tarkoittaa pelattavaa aikaisempien osien arcade-tilan edestä.
Palkintoautoja kertyy jokaisen voittoon päättyneen kilpailun tai menestyksekkään lisenssiajon seurauksena. Pelkkiin konseptiautoihin ei tarvitse tyytyä, vaan autokantaa on laajennettu sitten edellisten Gran Turismojen. Osa vastaan asettuvista autoista on pelattavissa vain Gran Turismo 3 A-Specissä, mutta omaankin käyttöön riittää ajettavaa 116 yksilön verran. Siviilikaarojen ja kilpureiden osastot ovat kasvaneet muutamalla uudella autolla ja joukolla vanhaa kalustoa. Hyundain Accent on varmasti kiinnostavin lisäys ralliautojen valikoimaan, jos Toyotan ja Mitsubishin kuvitteellisia malleja ei lasketa. Konseptiautoista Sonyn osaamista hyödyntäen väsätty Toyota pod saa arvoisensa kohtelun ja Suzukin GSX-R/4-malli on jo ulkonäöltään hatunnoston arvoinen.
Auton säätö käy perinteisen kaavan mukaan esimerkiksi jousitusta ja jarrujen tasapainoa rukkaamalla, mutta osiota on yksinkertaistettu sitten Gran Turismon kolmososan. Vaihdevälejä muutetaan yhtä namiskaa liu'uttamalla ja renkaat valitaan kolmesta laadusta. Vaikkei auton suorituskykyä pääse paikkailemaan uusin osasin, riittää autotallissa silti enemmän puuhaa kuin useimmissa kaahailuissa.
Genau mein Ding
Toteutukseltaan Gran Turismo Concept on liiankin tuttu kolmos-Turismoa pelanneille. Valikot noudattelevat sinisävyistä linjaa, mutta musiikkipuoli ei ole kokenut päivitystä. Tämä on valitettavaa, sillä vaikka autokaupan tunnelmiin vievän jazzin ja raskaan rockin yhdistelmä toimii, samoja säveliä on kelailtu liian pitkään. Ajettavuus on se seikka, joka erottaa pelisarjan kilpailijoistaan, ja se toimii konseptipainoksessa yhtä uskottavasti kuin ennenkin. Menopelien vaurioitumisesta on tosin turha puhua niin kauan kuin Sony haluaa varmistaa yhteistyön mahdollisimman monen autonvalmistajan kanssa.
Gran Turismo Concept on toimiva julkaisu, mutta se ei uudista pelisarjaa millään tavalla, joten seuraavalle osalle jää paljon todistettavaa. Kun kolmososaa saa kaupasta platinahintaan, uutukaisen kohdeyleisö kapenee entisestään. Tavallista halvempanakaan pelinä Gran Turismo Conceptia ei voi suositella kuin kolmosen puhki pelanneille. Kuten sanottua suurin viehätys piilee laajassa autokatraassa, jonka myötä Gran Turismojen ystävillä on edessään pitkiksi venyviä testisessioita.
