Eurooppalaisten iloksi italialaisen Digital Bros'in osasto 505 GameStreet on ottanut tehtäväkseen tuoda Japanin hieman eksoottisemmat julkaisut myös meikäläisten saataville. Lähinnä halvoista shoot 'em upeista tunnettu yritys on kääntänyt nyt myös Seibu Kaihatsun Raiden-sarjan uusimman osan. Japanilaisen Mossin kehittämä avaruusräiskintä edustaa genren perinteisempaa antia ja tarjoaa lyhyen mutta hauskan ylöspäinrullaavan kokemuksen.
Hän Solo ja Myö Duo
Raidenin kolmannen osan selvä valttikortti on kaksinpeli, jota jaksaa pelata niin nyypän kuin konkarinkin kanssa. Vaikeustasoja on joka lähtöön, ja pelitunteja palkitaan lisäkrediiteillä, myöhemmin loputtomilla continueilla. Kivana yksityiskohtana avattujen kenttien päävastuksia pääsee laseroimaan harjoitustilassa, ja löytyypähän pelistä ässäpilotin mallisuorituksetkin videomuodossa. Pelin alusten malleja voi myös käännellä, väännellä ja zoomailla selvästi faneille suunnatussa katselutilassa. Yksin -ja kaksinpelin ohella taitojaan voi koittaa myös kahden aluksen samanaikaisella lentelyllä. Japanin jäätävimpien harkkoreluolien inspiroima moodi opettaa yllättäen arvostamaan kyvykkäimpien pelaajien taitoja.
Sen sijaan että Raiden III tarjoaisi Cavemaiset surrealistiset maisemat, erikoiset pisteytyssysteemit ja viholliset, täyttää peli kunnon perus-shootterin standardit. Aseita on kolme erilaista; sininen säde, laajalle leviävä panosrykelmä ja hieman erikoisempi, aluksen mukaan lainehtiva vihreä laser. Aseet päivitetään astetta tiukemmaksi keräämällä pahiksilta putoavaa krääsää, joskin muutos on visuaalisesti aika vaisu. Raiden Supersonic Attack Fighter (!) on asekolmikon lisäksi varustettu suurtuhopommeilla, jotka pelastavat plasmahelvetin syövereissä keikkuvan pelaajan aina yhtä varmasti. Yllättävä ja loistava ominaisuus, joka toimii ainoastaan kaksinpelissä, on yhteishyökkäys. Kun pelaajat asettuvat peräkkäin, lähtee aluksista tehokas - osittain laajeneva - säde. Kuulostaa vähäiseltä, mutta antaa kaksinpelille kriittisen, yhteistyön tärkeyttä korostavan aspektin.
Lievä yksinkertaisuus, päävastusten mielikuvituksettomuus ja vihollisten suppea panosvalikoima latistavat kokemusta hitusen verran. Toisin kuin useimmissa shoot 'em upeissa, Raiden 3:ssa ei ole järjetöntä oppimiskynnystä. Alus liikkuu hitaasti ja varmasti, viholliset eivät peitä 80% tasosta, eikä panoksia tule kuin sammakoita Karpelan suusta. Pistejärjestelmä palkitsee nopeudesta; mitä useampi räjähdys peräkkäin, sitä suurempi pistekerroin. Mitään kryptistä ei ole pisteyttämiseen sotkettu. Räiskinnän huoleton tunnelma ja jykevä retrofiilis saavat kamutkin innostumaan. Tutummaksi ja turvallisemmaksi tästä tuskin shootteri pääsee.
Jonotosmusaa ja iskelmätahteja, tätä parempaa en tohtisi tahtoa
Perinteisen reseptin malliin Raiden III on maustettu väkevillä, midimäisillä toistotilutuksilla. Musiikin välityksellä takavuosien arcadekuvat palautuvat tajuntaan kullaten pelielämyksen. Mistään ikimuistoisesta tahi erikoisesta ei voida silti puhua, mutta tällainen peruspuuro vain sopii kaavaan erityisen hyvin. Hiuksia halkoen miinusta tulee puuttuvasta Warning-viestistä sireeniäänineen. Vaisu alkuvideo kaipaa bitch-slappia, ja seinään loppuva viimeinen taso huutaa keskaria.
Ulkoasu on laadukasta, ja vihollisten lentoreitit koristemaisen rytmitettyjä ja tasaisia. On tietysti asia erikseen, jos on vannoutunut 2D-sprite-fani, mutta toimiihan tämä näinkin. Vaihtelua vastusten ammuskuvioihin olisin silti kaivannut; nyt suurin osa panossarjoista on keltaruskeaa sarjatulea, eikä mitään kuumoittavia megasäteitä tai erikoistulituksia esiinny. Grafiikka on suunnilleen samaa tasoa Gradius vitosen kanssa, ja taustalla vierivät maisemat ovat komiaa katsottavaa.
Poppakonsteilla Raiden III:n saattaisi löytää helpostikin, saattaisipa jäniksenkäpäläkin auttaa, mutta onpahan tämäkin tekele vuoren alla. Vaikka peli on ihan aikuisten oikeasti virallisestikin julkaistu Euroopassa, ei Raidenin uusinta löydy edes alan erikoisliikkeistä. Supermarkettien alelaareista peli taatusti löytyy - kahden vuoden päästä todennäköisesti. Saatavuus saattaa olla tosin paikkakuntakohtainen, ja ainahan pelin voi tilata netistäkin. Klassisena shootterina Raiden III pärjää hyvin, ja peliä pystyy pelaamaan pahimpien läskisormienkin kanssa. Uuden sukupolven shmuppeja odotellessa...
