Laadukkaista tasohyppelyistä ei ole puutetta PlayStation 2:lla. Joulun alla pelaajia hemmoteltiin Ratchet & Clankilla ja maaliskuussa on tiedossa jatkoa Ape Escape -klassikolle. Väliin mahtuu yllätysnimi tuntemattomalta poppoolta. Sucker Punch on edustanut aiemmin Nintendo 64 -rintamaa, joten ei ole ihmekään, ettei tiimistä ole kuultu. Sly Cooperina rapakon takana tunnettu peli on kuitenkin hiottu paketti. Persoonalliset hahmot ja tuoreet ideat ovat harvassa, mutta Sly Raccooniin on mahtunut näitäkin.
Piirroselokuvamainen grafiikka erottaa Sly Raccoonin joukosta. Liikakäytöstä kärsivällä celshading-tyylillä ei ole uutuusarvoa, mutta hillitysti käytettynä sillä saa hienoa jälkeä aikaan. Sly Raccoonin paksuin ääriviivoin piirretyt hahmot ovat taidokkaita luomuksia. Taustat ovat perinteisempää polygonitaidetta, mutta noudattelevat piirrosleffojen muotoja. Kun ääninäyttelijät ovat vielä tehtävänsä tasalla, on esitys uskottava. Välivideot ovat pelkistettyjä, mutta ajavat asiansa. Piirrossarjana Sly Raccoon erottuisi lauantaiaamun televisiotarjonnasta vain edukseen.
Sly on varas, mutta häntä ei pidä yhdistää keihin tahansa tihutyön tekijöihin. Hän kuuluu nimittäin Cooper-klaaniin, jonka nimen jakavat varkaista parhaat. Cooperit eivät alennu halpamaiseen rötöstelyyn, vaan poikkeavat kaidalta polulta vain saattaakseen isommat kelmit telkien taakse. Coopereiden ammattitaidon salaisuus on Thievius Raccoonus -kirja, johon varassukupolvi toisensa jälkeen on liittänyt niksinsä. Kirjan häviäminen olisi pahinta mitä Slylle voisi tapahtua. Eikä aiheesta olisi tehty peliä, ellei juuri näin kävisi. Kirjan kähveltämisestä on vastuussa pahamaineinen konnaviisikko. Ryhmä on ulottanut haaransa maapallon moneen kolkkaan.
Viheliäinen viisikko
Gangsterikoplan jäljittäminen jakaa Sly Cooperin seikkailun viiteen osioon, sillä Thievius Raccoonuksen sivut ovat lähteneet eri suuntiin roistojen mukana. Raleigh-sammakkoa jahdataan tämän purrella. Pahainen rakki Muggshot taas pyörittää kasinoa keskellä aavikkoa. Vaikka hahmot ovat pahiksia myöten kuin pehmoeläimiä, ovat matkakohteet aitoja. Neiti Ruby on syventynyt karibialaisiin rytmeihin ja voodoo-perinteisiin. Taistelulajit hallitsevan pandakuninkaan piilopaikka löytyy syvältä Kiinan vuoristosta. Ryhmän johtaja on aiheuttanut Cooperin suvulle päänsärkyä jo pitkään. Hänen sivistyksen ulottumattomissa sijaitsevaan linnoitukseen murtaudutaan seikkailun päätteeksi.
Rikollisjoukkio kärkkäine apureineen ei ole ainoa kanto sankarin kaskessa. Slyn kaltainen mestarivaras ansaitsisi arvostusta tai ainakin työrauhan. Jaloista periaatteistaan huolimatta pesukarhu joutuu hätistelemään virkavaltaa kintereiltään. Lähtiessään metsästämään Thievius Raccoonus -kirjaa Sly saa peräänsä tarmokkaan poliisittaren nimeltä Carmelita Fox. Neito luulee olevansa suurenkin roiston jäljillä jahdatessaan pesukarhua, mutta hänen osakseen jää Slyn taltuttamien kelmien kärrääminen telkien taakse. Carmelita ei tahdo tajuta jutun juonta ja Sly on liian ylpeä ryhtyäkseen yhteistyöhön etsivän kanssa.
Yksin ei suvun perintökalleutena kulkevaa Thievius Raccoonus -kirjaa kuitenkaan pelasteta. Uskolliset ystävät Bentley ja Murray seuraavat matkassa mukana. Virtahepo Murray viihtyy pakettiauton ratin takana kuskaten kaveruksia. Kilpikonna Bentleyn vastuualueisiin kuuluu karavaanin luotsaaminen koitoksesta toiseen ja Slyn sivistäminen tulevien vaarojen suhteen. Slyn ja Bentleyn välinen radiokeskustelu on vain yksi tilanne, jossa kumarretaan Metal Gear Solidien suuntaan. Taustatiimi ottaa osaa myös toimintaan ja etenkin Murrayn rallikisat ovat hauskoja.
Hiljaa, hiljaa hiivitään
Peli poikkeaa genrensä peruskaurasta hiiviskelyelementein. Henkikultaansa on syytäkin suojella varoen, sillä pesukarhu kaatuu yhdestä osumasta. Kenttiä ei pääse juoksemalla läpi, vaan turvakameroiden valokeiloja ja toivomattomat vieraat käräyttäviä lasersäteitä väistellen. Kiperä tilanne laukeaa, kunhan pääsee kääntämään hälytysjärjestelmän pois päältä. Vartijat ovat oma lukunsa, mutta näitä luupäitä saa kurittaa vapaalla tyylillä. Vaarat on useimmiten helppo selvittää yksin, muttei Bentleyn apukaan ole haitaksi tämän neuvoessa avainkohdissa.
Putkimaisuudestaan huolimatta kenttäsuunnittelu on loistavaa. Oikeasta suunnasta pysyy selvillä eikä luovuuttaan pääse juuri hyödyntämään reitinvalinnan suhteen. Ohjaimen on silti toteltava käskijäänsä, sillä eteneminen vaatii tarkkoja hyppyjä ja nopeita liikkeitä. Slyn luulisi liikkuvan hiipien, mutta tasot eivät anna aihetta jarrutella. Ne ovatkin sitten pian ohi, mutta ainakin vauhtia piisaa. Vaihtelua on riittävästi, sillä kunkin välipomon pesäke on erilainen. Vartijoiden varalle on osattava oikeat keinot kentästä riippuen.
Niin näyttävä kuin Sly Raccoon onkin, hiipuu pelimoottorin puhti paikoin. Piirtoetäisyys on heikko, mutta tämä miinus jää tiiviisti rakennettuja kenttiä kahlatessa usein huomaamatta. Ruudunpäivitys hiipuu ruudun täyttyessä graafisista tehosteista, ja pulma haittaa jo pelattavuutta muutamassa kohdassa. Niin paljon Sly Raccoonista ei löydy pahaa sanottavaa, etteikö sitä voisi luokitella lajityyppinsä kärkikastiin. Ilo ei ole pitkäikäinen eikä haastetta ole riittämiin, mutta pelissä on paljon hyviä ideoita ja ehdotonta viihdettä se on alusta loppuun.
