Paljon puhetta, hiljaista toimintaa
Vuosituhannen vaihtumisen aikoihin saimme todistaa hiljaisten, varjoissa toimivien sankareiden nousua. Metal Gear Solidin Snake oli jo tietysti tuttu nimi veteraanipelaajille, mutta hieman myöhemmin aloitti pimeydessä hiippailun myös Splinter Cellien Sam Fisher. Tämä kaksikko ei silti ole ollut enää pitkään aikaan ainoina vakoilemisen ja äänettömien tappojen areenoilla, vaan mukana toiminnassa on ollut myös Syphon Filterin Gabe Logan. Ensimmäinen Syphon Filter sekoitti todella toimivasti hiiviskelyä suoraviivaisen toiminnan mausteeksi, mutta jälkimmäiset osat eivät ole aivan yltäneet samalle tasolle. Nyt Gabe Logan tekee uhkarohkean debyyttinsä PSP:llä seikkailussa nimeltä Syphon Filter: Dark Mirror.
Pelin juoni muistuttaa kovasti Tom Clancy -koulukunnan tekeleitä; Red Section niminen terroristijärjestö ottaa haltuunsa öljynjalostamon Alaskassa, ja Gabe Logan, mukanaan uskollinen apurinsa Lian Xing, lähetetään laittamaan asiat järjestykseen. Luonnollisesti tämä on vain alkusoittoa, joten pian Gabea hyppyytetään maasta ja tehtävästä toiseen hänen selvittäessään Red Sectionin juuria, minkä lisäksi sarjalle tyypillisesti mystinen kemiallinen ase näyttelee merkittävää osaa. Lumisesta Alaskasta siirrytään muun muassa trooppiseen Peruun, ja saapa myöhemmin hiiviskellä myös Kaliningradissa sijaitsevassa kasinossa. Mitään huippulaadukasta kaunokirjallisuutta ei tämänkään pelin käsikirjoitus ole, mutta antaapahan hyvät puitteet mukiin menevälle toiminnalle.
Dark Mirrorin julkistamisesta lähtien on toimintapelien ystäviä varmasti mietityttänyt, miten tämän kaltaisen pelin ohjaus voidaan toteuttaa laitteella, jolta puuttuu kokonaan oikea analogiohjain. Käsikonsolin potentiaalin epäilijöiden käteen kannattaa ensimmäiseksi laittaa PSP, johon on ladattu tämä peli, sillä se osoittaa oivalla tavalla Sonyn ihmelaitteen vahvuudet myös pelattavuuden suhteen. Dark Mirror korvaa oikean tatin napeilla, joiden avulla hahmoaan voi kääntää ja ammuttaessa tähtäillä. Ratkaisu ei tietenkään ole aivan yhtä intuitiivinen kuin todellinen analogiohjain, mutta herkkyys on onnistuttu hiomaan sille tasolle, että pelaaminen luonnistuu tällä tavalla varsin hyvin. Muuten ohjaus toimii perinteisesti, eli analogitikusta liikutaan ja käytössä olevaa asetta tai tavaraa voi vaihtaa ristiohjaimella. Ristiohjaimesta tapahtuu myös pari muutakin toimintoa, kuten vaihto juoksemisesta hiipimiseen, kiipeäminen ja niin edespäin. Oikeasta olkanapista ammutaan ja vasemmalla joko lukitaan automaattitähtäys viholliseen tai zoomataan kiikaritähtäimen ollessa käytössä.
Toimintaa miehisillä leluilla
Yksinpeli kattaa seitsemän pitkähköä kenttää, joiden lisäksi on bonuksena avattavana muutama muu. Pelin pelaa läpi alle kymmenessä tunnissa, mutta kaiken lisämateriaalin, kuten aseiden, avaaminen tuo mukavasti ylimääräistä käyttöikää. Kentät ovat suurimmaksi osaksi melko putkimaisia, mutta antavat silti erinomaista virikettä vaihtoehtoisille lähestymistavoille. Syphon Filterin tavaramerkkinä on ollut hiiviskelyn ja suoraviivaisen toiminnan sekoittaminen. Niinpä pelaaja saa itse valita, hiipiikö hiljaa vartioiden niskoja napsautellen ja kurkkuja viillellen vai rynkyn piippu tulikuumana lyijyä sylkien. Molemmissa tapauksissa toiminta on suorastaan nautinnollista, sillä Gabe osaa esimerkiksi painautua seinää tai laatikkoa vasten suojaan, josta onkin hyvä pelaajan laittaa sarjaa menemään. Aseita Gabe Loganilla on heti alussa mukanaan mukava kirjo veitsestä ja jännästä sähkölamauttimesta kivääriin, joka normiammusten lisäksi osaa sylkeä myös hiljaisia sähköllä tai kaasulla lamauttavia nuolia. Vihollisilta voi ottaa mukaansa jos jonkinlaista torrakkaa kuten AK-47:n tai TEK-9:n.
Graafisesti Dark Mirror edustaa PSP:n kärkeä. Vähällä polygonimäärällä mutta loistavalla teksturoinnilla on Dark Mirrorin hahmoista saatu varsin elävän näköisiä. Gabe Loganin kantamat aseet roikkuvat näkyvästi hänen selässään. Ympäristön räjähdellessä lentävät terroristit räsynukkeina, joten kaikki olennaiset yksityiskohdat on toteutettu asiallisesti. Toiminnan kuumentuessa saattaa silloin tällöin ruudunpäivitys hieman kangerrella, mutta tätä sattuu niin harvoin, ettei tappamisen maku suussa sitä edes tajua. Lyhyesti sanottuna Syphon Filter: Dark Mirror voisi kuviensa puolesta mennä oikein hyvin PS2-pelinä.
Äänitoteutuksen kannalta parhaiten toimii tilanteeseen mukautuva musiikki, mutta toki efektitkin ovat paikallaan. Aseet räkyttävät tyydyttävästi, vaikka niihin joku saattaisi toivoa enemmän äänellistä vahvuutta. Dialogia kuullaan tehtävissä paljon, mikä käsikirjoituksen huomioon ottaen vie peliltä laadukkuutta. Ääninäyttelijät eivät nimittäin vakuuta ja tätä seikkaa alleviivaa pelin elokuvallinen tyyli. Vaikka tarinan antaisikin vielä mennä läpi sellaisenaan, olisi käsikirjoitus voinut käydä läpi vähintään yhden version dialoginsa osalta siitä huolimatta, että camp-henki saattaa olla tietoinen valinta.
Pelissä on myös vakuuttavalta kuulostava kahdeksan pelaajan verkkomoninpeli, mutta valitettavasti testattavana ollut lehdistöversio ei kyseistä riemua antanut kokeilla. Tästä huolimatta voisi tämän kaltaisen pelin luulla olevan ostamisen arvoinen jo verkkopelinsä vuoksi ja onnekkaampien kannattanee se ehdottomasti testata mahdollisuuksien mukaan.
Toiminnannälkäisten PSP:n omistajien kannattaa suhtautua vakavasti Syphon Filter: Dark Mirroriin, sillä kyseessä on yksi parhaiten toteutetuista laitteen ammuskelupeleistä. Kontrollit toimivat erittäin hyvin ja peli näyttää hienolta, joten PSP on ehdottomasti tällä hetkellä Gabe Loganin territoriota.
