Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

The Eye of Judgment

Perinteistä pelaamista nykyaikaisilla laitteilla

Lauta- ja korttipelien suosio lähti muutama vuosi takaperin kovaan nousuun. Niille oli selkeä tilaus. Työpäivänsä toimistoissa ja päätteiden ääressä puurtavat ihmiset kaipasivat vapaa-aikaansa jotain muuta kuin ruudun tuijottelua. Lautapelit tarjosivat juuri sitä: oikeaa vuorovaikutusta elävien ihmisten ja konkreettisten pelinappuloiden kanssa.

Tuijottelukulttuurin myynninedistämisvoimat vastasivat haasteeseen ripeästi. Syntyi kitaran muotoisia peliohjaimia, heiluttamalla ohjattavia videopelejä ja viimeisimpänä kaikkien aikojen ristisiitos - Eye of Judgment. Peli, jonka tarkoitus on palauttaa viimeisetkin ruudun äärestä harhautuneet karitsat takaisin digiviihteen armolliseen syleilyyn.

Paketti täynnä vimpaimia ja vitkuttimia

Eye of Judgment saa aloittelijan ymmälleen. Kunnioitettavan kokoinen pelilaatikko sisältää kankaisen pelialustan, muutaman paketin hassun näköisiä pelikortteja sekä PlayStation Eye -nettikameran jalustoineen. Osaset kasataan paikoilleen niin, että kamera voi esteettömästi kuvata pelialustalle sijoitettavia kortteja. Valaistuksella on ratkaiseva rooli, sillä hämärässä torpassa ei tämä peli toimi.

Varsinainen peli on pohjimmiltaan yksinkertainen korttiturnaus, jossa kaksi velhoa mittelee yhdeksänruutuisen pelialustan hallinnasta. Uutta on kamera, joka lähettää livekuvaa pelitilanteesta suoraan ruudulle ja höystää sitä jännillä kuva- ja äänitehosteilla. Esimerkiksi pelialustalle pelattu linnoituskortti näyttää ruudulla ihan oikealta linnalta. Alusta elää ja muuttuu korttien voimasta.

Käytännössä pelaaminen tapahtuu joko yksin tekoälyä vastaan tai kaksinpelinä saman pelialustan ääressä. Kummallakin pelaajalla on oma 30 kortin pakka, josta nostetaan vuorotellen kortteja ja pelataan niitä alustalle. Korttien joukossa on niin olentoja kuin loitsujakin. Voitto lohkeaa sille, joka saa kentälle samaan aikaan viisi omaa olentoa. Kirjanpidosta ei tarvitse huolehtia, sillä peli laskee pisteet automaattisesti ja toimii erehtymättömänä tuomarina virhetilanteissa.

Kaikki kerätään!

Muiden keräilykorttipelien tapaan Eye of Judgment on pitkälti välineurheilua. Peruspeli on tarkoitettu vain aloittelijoille ja sitä on tarkoitus laajentaa kaupasta ostettavilla teemapakoilla ja buustereilla, eli lisäkorttipaketeilla. Ne tuovat peliin paitsi vaihtelua, myös uusia strategioita ja voittomahdollisuuksia. Vastustajan nöyryyttäminen helpottuu olennaisesti, kun oma pakka on täynnä parhaita olentoja ja loitsuja.

Varsinaiset pelikortit häviävät näyttävyydessä Magic: the Gatheringille ja muille keräilykorttipeleille. Ne ovat myös epäselviä. Eri värit erottuvat heikosti toisistaan ja toimintoja ei selitetä kunnolla. Mitä mahtaa tarkoittaa kun kortissa lukee fortress tai quickness? Mukana ei tule kunnollisia paperille painettuja ohjeita, vaan kaikki sääntöepäselvyydet pitää selvittää pelin digitaalisia ohjeita lukemalla. Ikävä kyllä ne on todella huonosti toteutettu, joten Google kannattaa pitää käden ulottuvilla.

Myös ruudulla patsastelevien pelihahmojen animointi jättää toivomisen varaa. Välillä on miltei mahdotonta hahmottaa omien joukkojen rintamasuuntaa, mikä puolestaan johtaa virheliikkeisiin pelilaudalla.

Tarjolla peliseuraa vuorokauden ympäri

Eye of Judmentin verkkopeli vapauttaa peliseurasta haikailevat keräilykorttiharrastajat. Pelaaminen on melkein yhtä hauskaa netissä kuin nenätysten. Suomalaisia vastustajia löytyy tällä hetkellä ihan mukavasti ja korttia voi harrastaa myös turnaushenkisesti vaikkapa KonsoliFINin EoJ-liigassa. Kankeahko aulatila ja erillisten pelikutsujen lähettäminen tekevät otteluiden järjestämisestä vähän vaivalloista, mutta eivät tuhoa hyvää kokonaisuutta.

Pisteitä kehittäjille myös nokkelasta huijauksen estosta: Ennen verkkopelin alkua pakan sisältö pitää näyttää kameralle, jotta sekaan ei voi pelin kesken ujuttaa ässää hihasta. Pelin aikana tekoäly arpoo mitä kortteja pakasta pitää kulloinkin nostaa, joten lappuja on turha myöskään järjestellä. Homma toimii loistavasti, joskin herättää ilmeisen kysymyksen: tarvitaanko fyysisiä kortteja ollenkaan, jos tekoäly kuitenkin päättää käden sisällöstä?

Hyvä idea kärsii huolimattomasta toteutuksesta

Muista päivittää!

EoJ:n pahimmat aukot on tilkitty myöhemmissä päivityksissä. Esimerkiksi versio 1.02 estää kutsumattomia vieraita tunkeutumasta peliin silloin, kun odotellaan kaverilta vastausta pelikutsuun.

Eye of Judgment on hyvin tyypillinen kamerapeli. Idea kuulostaa hauskalta, mutta toteutus ontuu. Epälooginen käyttöliittymä, selkeiden ohjeiden puute ja aivan mahdottoman hirveä taustamusiikki viittaavat siihen suuntaan, että kehittäjiltä on loppunut aika kesken.

Myös pelin kohderyhmä mietityttää. Massatuotteeksi se on aivan liian outo ja vaikeaselkoinen, tosiharrastajille puolestaan liian simppeli. Satunnaisena välipalapelinä Eye of Judgment toimii kuitenkin hyvin, etenkin jos ei osaa odottaa mitään. Peliseuran puutteessa piehtaroivien korttipelifanien kannattaa tätä ainakin kokeilla.

Galleria: 

Kommentit

Muistan hyvin PS2 Eye pelit. Vaihtelevasta menestyksestä huolimatta monet niistä olivat aikamoisia floppeja ja kameran tekniikka ei tarjonnut mahdollisuuksia avarampiin ratkaisuihin.

PS3:n The Eye of Judgment ei ole täydellinen tuotos, mutta kameran depyyttipeliksi kiitettävän idealistinen. Tästä on hyvä aloittaa, kamerainnovaatio on parasta miesmuistiin.

Kiitos arvostelusta!

Ehkä tämä on nähtävä ihan alkuna vakavasti otettaville kamerapeleille. Jos joskus saisimme sen Millenium Falconin holo-pöydän..

Suomen kielinen esittely pelistä: http://uk.youtube.com/watch?v=w9I7ZUHmX-8

:)

Olen itse aika monessa asiassa eri mieltä arvostelun kanssa, mutta niinhän se yleensä on tällaisissa peleissä... Ihan jees arvostelu kuitenkin...

Taustamusiikin saa pois päältä niin halutessaan, ja rintamasuunnatkin on helppo tarkistaa status-kortin avulla, joka näytää laudalla olevista korteista muutakin oleellista tietoa. Käyttöliittymä ei ole mielestäni yhtään epälooginen.

Ohjeistuksessa kyllä olisi parantamisen varaa, mutta ohjevideot katsomalla pääsee kyllä vauhtiin, ja toisaalta korttien eri ominaisuuksien huomaaminen pelin aikana on toisaalta hauskaakin.

"PS3:n The Eye of Judgment ei ole täydellinen tuotos, mutta kameran depyyttipeliksi kiitettävän idealistinen."

Mitähän meinaat tarkoittaa tällä? Idealistinen ei taida tarkoittaa sitä mitä luulet sen tarkoittavan.

"Mitähän meinaat tarkoittaa tällä? Idealistinen ei taida tarkoittaa sitä mitä luulet sen tarkoittavan."

Jep, tarkotin tolla lähinnä, että olisi paljon hyviä ideoita, mutta "idealistinen" ei kyllä taida ihan sitä tarkottaa. Sulta hyvä huomio...

Nykysuomen sanakirja 1:stä ton sanan kattosin ja laittaisin selityksen tännekin, jos se ei olis sellanen sekava romaani. :)

Jännä juttu kun olen kymmeniä matseja pelannut eikä ole ikinä ollut ongelmia värien näkemisessä tai rintamasuunnan tajuamisessa. Muutenkin arvostelu vaikutti aikamoisen amatöörimäiseltä. En tajua edes millä tavalla käyttöliittymä on epälooginen.

Ja eikös esim. quicknesskin selitetä siinä tutoriaalissa mikä löytyy PELISTÄ?

Mistähän se johtuu että jokaisessa EoJ-arvostelussa vingutaan täysin yhdentekevistä asioista eikä osata kertoa mitään loogista pelin hyvistä puolista, tuntuu ettei kukaan ole peliä edes pelannut paria matsia enempää ja minkäänlaista kokonaiskuvaa pelistä ei löydy.

Ei hätää vaikket tajua. Kuten arvostelussakin sanotaan, EoJ on ihan kivaa viihdettä aloittelijoille ja satunnaispelaajille. Vähänkään enemmän keräilykorttipelejä harrastaneelle pelin viat ja puutteet pistävät kuitenkin silmään aika nopeasti. Kuten nyt vaikka:

-Ohjeistus (miksei video-ohjeissa ole sisällysluetteloa vaan tiedon löytämistä on tahallaan vaikeutettu? Miksei ole tekstiohjeita ollenkaan missään muodossa, ei edes paperilla?)
-Status-kortti (miksei tietoja voi nähdä suoraan ruudulta, vaan pitää kikkailla erillisen lapun kanssa?)
-Kyvyt, kuten fortress, fieldquake, magic attack... (miksei näitä selitetä missään, ei edes korteissa?)
-Hyökkäyssuunnat, heikot kohdat ja rintamasuunnat (näkyvät korteissa, muttei ruudulla; ikäviä etenkin nettipelissä, jossa vastustajan kortteja ei näe, vaan kortin ominaisuudet on joka kerta tarkistettava status-kortin kautta. Miksi pitää olla näin hankalaa?)
-jne.

Arvostelua varten pelattiin useita pelejä yksin, kaksin ja netissä. Siihen päälle vielä KonsoliFINin EoJ-turnaus ja yli kymmenen vuoden kokemus keräilykorttipeleistä ja niiden digiversioista.

"Ohjeistus (miksei video-ohjeissa ole sisällysluetteloa vaan tiedon löytämistä on tahallaan vaikeutettu? Miksei ole tekstiohjeita ollenkaan missään muodossa, ei edes paperilla?)"

-Tämä on kyllä puute, jonka takia asiat piti tarkistaa Gamefaqsistä, mutta ei se silti tee pelistä mahdotonta pelata että asiat joutuu kerran opettelemaan muualla. Sen jälkeen voi keskittyä 100% peliin.

"Status-kortti (miksei tietoja voi nähdä suoraan ruudulta, vaan pitää kikkailla erillisen lapun kanssa?)"

- Täh, käytätkö sä sitä statuskorttia? Mulla ei ole Status-korttia edes lähettyvillä, kun padistä L1:stä (muistankohan napin oikein, se kun tulee selkärangasta) pääsee huomattavasti kätevämmin tsekkailemaan toisten kortteja. Aivan turhaa valitusta siitä että itse tekee asiat vaikeimman kautta.

"Kyvyt, kuten fortress, fieldquake, magic attack... (miksei näitä selitetä missään, ei edes korteissa?)"

- Typerää, mutta Gamefaqsistä kattomalla tämän voi kiertää eikä se tee itse pelin pelaamisesta yhtään huonompaa.

"Hyökkäyssuunnat, heikot kohdat ja rintamasuunnat (näkyvät korteissa, muttei ruudulla; ikäviä etenkin nettipelissä, jossa vastustajan kortteja ei näe, vaan kortin ominaisuudet on joka kerta tarkistettava status-kortin kautta. Miksi pitää olla näin hankalaa?)"

- Ei se ole niin hankalaa, paina sitä L1:stä ja ristiohjaimella tsekkailet korttien tarkempiakin tietoja läpi. Et sitten sen vertaa ole pelin pelaamisesta edes ottanut selvää. Juuri tätä mä tarkotin....

Ohjaimen käyttö on toki tuttua, muttei korjaa käytettävyysongelmaa. Mielestäni ei ole yhtään sen kätevämpää naputella vähän väliä ohjainta, kun muu ohjaaminen tapahtuu kuitenkin korteilla. Varmasti oikoteitä löytyy ja ajan kanssa rutiinit sujuvat sukkelammin, mutta ei EoJ ole silti mikään kympin peli - valitettavasti.

Ohjaimella kaikki ohjaaminen on paljon nopeampaa, siis kun sillä voi tehdä käytännössä kaiken. Korteilla ainoastaan isketään uusia kortteja pöytään.

SQUARE - attack, rotate (also controls enemy creatures when Possessing them)
CIRCLE - exit/cancel current screen to return to the game
CROSS - see what cards you hold in your hand, what's in graveyards
TRIANGLE - see what the camera is looking at (useful if you want to adjust your mat).

START - end turn (and you can pick surrender)
SELECT - mic settings etc.

L1 - status.
R1 - toggles display options

L3 - bring up/hide chat window.
R3 - bring up chat keyboard

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi