Ihan ei Arkham CIty yllä Asylumin tasolle, mutta bättiksen viimeisin on silti kokemisen arvoinen. Edeltäjän mainio metroidvania-rakenne on melko lailla poissa, vaikka muutamat salapaikat ovatkin alussa tavoittamattomissa. Myös tarinallisesti jäädään jälkeen Arkham Asylumista, kun peliin on väkisin tungettu kaikki Gothamin kummajaiset fanipalveluksena ja lopussa juoni vain töksäytetään tökerösti loppuun.

Itse pelaaminen, eli mainio lähtitaistelu ja kätyrien yksi kerrallaan varjoista napsiminen sekä kevyt ongelmanratkonta on yhä hauskaa ja entistäkin monipuolismpaa. Tuoreet vimpaimet jäävät kuitenkin kuriositeeteiksi ja roinamäärä alkaa loppupuolella olla jo liiallista. Graafisesti peli vaihtelee tutusti näyttävien ympäristömaisemien ja kuminaamaisten kaappien välillä, painottuen kuitenkin onneksi edelliseen.

Ekstramiinus harvinaisen ankeasta DLC-kaman upotuksesta pääpeliin ja jok'ikisellä käynnistyskerralla vastaan tulevasta kyselystä Kissanaisen palvelusten ostamisesta.