Kun The Great Circlen ensimmäinen traileri julkaistiin, en ollut vakuuttunut siitä. Ensimmäisen personaan kuvakulma jätti minut kylmäksi, enkä nähnyt syytä innostua Indiana Jones -seikkailusta, kun elokuvasarja oli vastikään saatu loistavaan päätökseen hienon The Dial of Destinyn voimin.
Muutamaa kuukautta myöhemmin sain kuitenkin kutsun päästä katsomaan MachineGamesin uutukaista livenä, kun pelin pääsuunnitelijat Jerk Gustafsson ja Axel Torvenius esittelivät muutamia pelin kenttiä lehdistölle Gamescomin avajaispäivänä. Esityksen jälkeen olin täysin myyty. The Great Circle ei ole se peli, jota alkujaan odotin. Se on syvempi ja monipuolisempi toimintaseikkailu, johon en malta päästä käsiksi. Alla neljä suurinta asiaa, jotka saivat minut hullaantumaan MachineGamesin visiosta.
1. Pelimekaniikat seuraavat seikkailuelokuvien logiikkaa
Indiana Jones and the Great Circle rakastaa Steven Spielbergin klassisia elokuvia, ja sen pelimekaniikat myötäilevät näiden asettemia rempseitä "sääntöjä" rakkaudella.
"Jos Indy saa köniin niin, että hänen terveyspisteet rapisevat nolliin, hän voi yhä nousta jaloilleen ryömimällä takaisin ikonisen hattunsa luokse", Gustafsson kuvailee. "Saamalla hattunsa takaisin, Indy saa vielä mahdolisuuden nousta tukalastakin tilanteesta".
Alkuperäinen pelkoni siitä, että ensimmäisen persoonan kuvakulma estäisi Indyn tunnistettavuuden valuvan hukkaan, on hetkessä rauhoitettu. Tekemällä hänen hatustaan ollenaisen osan pelimekaniikkoja on neronleimaus, joka tuntuu täysin loogiselta.
The Great Circle ei kuitenkaan unohda sitä, että Indyn ulkoasu on tärkeä osa sarjan visuaalista aapista. Kun Indy heiluu köysien tai tikkaiden varassa, kamera siirtyy kolmanteen personaan, jotta pääsemme näkemään sankarin koko komeudessaan.
"Haluamme painottaa matinea-elokuvien kepeää tunnelmaa", Gustafsson jatkaa.
Tämä nähdään pelivideolla kohtauksessa, jossa Indyn pitää soluttautua paikallisen koulun suljettuihin tiloihin. Indy löytää puvun, joka antaa mahdollisuuden soluttautua virkailijoiden joukkoon, ainakin siihen asti kunnes joku kokeneemmista paikallaolijoista huomaa, ettei herra kuulu tuttuihin kasvoihin. Tilanne on kuin suoraan The Last Crusade -elokuvasta, jossa Indy yrittää salapuvussa huijata natseja niin Skotlannissa kuin Berliinissä.
2. Aseet eivät ole pääosassa
MachineGames tunnetaan pääsääntöisesti heidän loistavista Wolfenstein-sarjan peleistään, joissa aseet ovat kaiken keskiössä. Gustafsson kuitenkin painottaa, että he halusivat siirtyä mahdollisimman kauas tästä Indyn suhteen.
"Toki Indy osaa käyttää aseita, mutta The Great Circlea varten palasimme takaisin juurillemme Escape from Butcher's Bay -pelin pariin", Gustafsson paljastaa. Toiminnan perusteena toimii eskalaatio. Indyn ensimmäinen impulssi on aina yrittää välttää taistelua. Tämän jälkeen otetaan nyrkit esille, ja lopulta joudutaan käyttämään aseita. The Great Circlen tavoitteena on saada pelaaja miettimään jokaisessa kohtauksessa, miten he lähestyisivät tilannetta kuin Indy konsanaan.
Demossa näemme, miten Indyn taidot mitataan pitkäjänteisyydessä. Hän ei ole voimakkain tyyppi, mitä maa päällään kantaa. Sen sijaan pelaajan on jatkuvalla syötöllä etsittävä mahdollisuuksia käyttää niin ympäristöä kuin vihollisten heikkouksia heitä vastaan. Yksi esittelyn ilahduttavimpia hetkiä nähdäänkin silloin, kun Indy epäonnistuu torjunnassaan. Isokokoisen öykkärin moukarimainen nyrkki peittää koko ruudun ja kuulemme tutun PAF-äänen, jonka äänisuunnittelija Ben Burtt loi elokuvia varten. Kamera tärisee hetken ja voimme tuntea, miten Indyn polvet tutisevat. Näyttelijä Troy Bakerin erinomainen Harrison Ford -imitaatio pärähtää ilmoille, kun Indy tuhahtaa yhtä aikaa häkeltyneenä, että uhmakkaana.
"Spielberg kerran kuvaili, että Indiana Jones on epä-supersankari", Torvenius pohtii. "Meille oli tärkeää, että tämä sama maanläheinen lähestymistapa näkyy myös pelissä".
Illuusio on täydellinen.
3. Tutkiminen on isossa roolissa
Yksi esittelyn tärkeimpiä elementtejä oli sen painotus itse seikkailuun. Vaikka The Great Circlestä ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita, MachineGames haluaa painottaa, että kyseessä on erityisesti seikkailupeli.
"Meille oli tärkeää, että pelaaja voi tuntea itse olevansa seikkailunsa herra. Jotta he voivat selvitä ongelmista monella eri tavalla", Gustafsson avaa. "Tämän vuoksi meillä ei ole vain yhtä erillistä minipeliä hautojen pulmia varten, ne ovat jokainen tehty erikseen".
Tämä nähdään esimerkiksi Indyn tavassa ohittaa vartijoita valepukujen avulla, mutta myös itse luolastoissa, jotka ovat olennainen osa Indiana Jones -seikkailuja.
Demossa näemme, miten Indy suunnistaa ahtaita käytäviä pitkin kohti muinaista hautakammiota. Tutut ainekset elokuvista iskevät heti silmään. Hyönteiset, hämähäkit ja skorpionit vaivaavat haudanryöstäjää hetki toisensa jälkeen. Vanhat soihdut saadaan uusiokäyttöön. Ulkoa kajastava valo lopulta katoaa tyystin, kun laskeudumme syvemmälle maan alle.
Lopulta Indy löytää etsimänsä, mutta samalla laukaisee hautakammion ansan, joka alkaa täyttää huonetta hiekalla. Pelaajan täytyy tutkia ympäristöä löytääkseen ratkaisun, jonka avulla päästä pälkähästä ehjin nahoin. Lopulta nokkeluuden ja ruoskan yhteispelillä tilanne raukeaa elokuvien tapaan viime tingassa.
Toisessa tilanteessa Indyn on löydettävä tiensä natsien leirin halki maanlaisessa käytävässä. Indy voi käyttää kameraansa merkitsemään vihollisia tai jopa sokaisemaan heitä tiukan tilanteen tullen. Ympäristöä voi käyttää hyväkseen hämätäkseen hanhenmarssijoita. On täysin pelaajan valintana, miten tämä tapahtuu. The Great Circlen tehtävä, MachineGames kertoo, on antaa työkalut jokaiselle löytää oma tapansa kokea heidän täydellinen Indiana Jones -tarina.
4. Indyn päiväkirja vaikuttaa tarinaan
Elokuvissakin nähty päiväkirja on isossa roolissa myös pelissä. Jokaisessa kentässä on kosolti tekemistä, ja jokainen paikka tarjoaa mahdollisuuksia löytää kadonneita aarteita tai uusia tapoja lähestyä tilanteita.
"Haluamme, että päiväkirja on osa pelaajan seikkailua", Gustafsson kertoo. "Sen tarkoitus on, että lopussa voit elää uudestaan pelin tapahtumia kertaamalla muistoja omin käsin".
Samalla päiväkirja toimii pelin karttana, joka täyttyy sitä mukaan, miten pelaaja tutkii maastoa. Jos keskittyy vain päätarinaan, kirjan sisältö jää myös vähäiseksi. Kaikkia pulmia ei tarvitse ratkoa yhden seikkailun aikana, mutta tarkkaavaiset seikkailijat palkitaan jokaisesta mysteeristä, jonka he kartoittavat.
Päiväkirja on myös osa hahmon persoonaa. Kirjan etusivulla on omistusteksti: "Seuraavaa seikkailuasi varten, Marion".
Viittaukset eivät kuitenkaan jää pinnallisiksi.
"Peliä kehittäessämme kävimme viikottaisia palavereja Lucasfilmin kanssa", Torvenius kertoo. "Pääsimme käsiksi koko kirjastoon eri audiovisuaalisia resursseja, mutta myös heidän asiantuntijoihin, jotka tuntevat Indyn läpikotaisin".
Joulukuussa seikkailemaan
Indiana Jones and the Great Cirlcle julkaistaan joulukuun 6. päivä Xbox Series -konsoleille sekä PC:lle. PlayStation 5 julkaisua odotellaan vuoteen 2025 asti, mutta tarkkaa päivämäärää sille ei ole vielä julkistettu.
Gamescomissa näkemäni ja kuulemani perusteella The Great Circle on kaikkea, mitä Indiana Jones -fanit voisivat toivoa. Se on rakkaudella toteutettu seikkailupeli, joka ymmärtää sen päälle, miksi rakastamme tätä hahmoa vielä näin monen vuosikymmenen jälkeen. Nyt seuraa tiukka ja armoton odotus, että pääsemme peliin käsiksi.