Amped sisältää suurinpiirtein kaikki tärkeimmät freestyle-lumilautailuun liittyvät asiat, murtuneita luita ja taittuneita niskoja lukuunottamatta. Peliin on lisenssoitu mm. useita tunnettuja tuotemerkkejä vaatekappaleista lumilautoihin. Ampedin tärkeimpänä yksittäisenä pelimuotona toimivassa uramoodissa pelaaja aloittaa urakkansa keltanokkana kehnoilla varusteilla, tarkoituksenaan nousta maailman huipulle. Avaimet menestykseen ovat uramoodin erilaiset kilpailut, joita suorittamalla pelissä avautuu uusia rinteitä, varusteita yms.
Pistekilpailussa pelaajan tulee rikkoa rinteiden pisterajoja ja onnistuneesta suorituksesta peli palkitsee pelaajaa ranking-sijoituksen kohentumisella tai laskijan kehittämiseen tarkoitetuilla taitopisteillä. Mediakilpailu toimii käytännössä sidoksissa pistekisan kanssa, mutta mediapisteitä voi ansaita vain kameramiesten edessä tehdyistä tempuista, jolloin myös tempusta ansaittu pistemäärä on korkeampi kuin tavallisesti. Suoritetusta mediakilpailusta pelaaja saa jonkin mediapalkinnon. Sponsorikilpailut ovat hyvä tapa hankkia uusia varusteita, mutta niihin pääsee osallistumaan vain jos pelaaja on onnistunut kahdessa aiemmin mainitussa haasteessa. Sponsorikilpailut voivat olla myös varsin hankalia, koska sponsorille kelpaa vain tietyn tyyppiset temput. Kaatumisista ja vääränlaisista tempuista sakotetaan armotta. Kun pelaaja on suoriutunut kaikista edellä mainituista kilpailuista, haastaa jokin ammattilaislaskija pelaajan ammattilaiskisaan, jossa tarkoituksena on seurata haastajaa ja yritettävä tehdä samoista paikoista näyttävämpiä temppuja kuin edellä laskenut ammattilainen. Onnistuessaan pelaaja saa uusia taitopisteitä, erityisen lumilaudan tai uusia temppuja. Viimeisenä on hivenen vähäpätöisempi etsintäkisa, jossa etsitään pitkin rinnettä hajallaan olevia lumiukkoja.
Uramoodi on kokonaisuudessaan varsin mielenkiintoinen ja ennenkaikkea haastava. Ranking-listan kärkeen kun ei nousta aivan tuossa tuokiossa. Kyllästyminen ei kuitenkaan pääse yllättämään kovinkaan helposti, koska laskettavat rinteet ovat hyvin toteutettuja ja jo pelkästään niiden tutkimiseen menee oma aikansa. Rinteistä löytyy myös sopivasti vaihtelua niin teeman, kuin myös hyppyreiden koon puolesta. Amped ei painota grindailua aivan yhtä paljon kuin esim. Tony Hawk's Pro Skater 3, mutta erilaisia reilejä ja muita grinraukseen sopivia objekteja löytyy myös riittävästi, ettei peli mene pelkäksi hyppimiseksi.
Pelin muut pelimuodot jäävät melko selvästi uramoodin varjoon ja etenkin moninpelimahdollisuudet ovat onnettomat, sillä ne rajoittuvat vuoropohjaiseen laskemiseen, jossa maksimissaan neljä pelaajaa laskee vuorotellen jonkin rinteen alas yrittäen saada korkeammat pisteet kuin muilla. Uramoodissa avattuja rinteitä pääsee laskemaan myös ammattilaislaskijoilla Quick Start -moodissa tarkoituksena saada Top5:een yltävät pisteet.
Lumilautailu on vaikeaa
Ampedin kontrollit tuntuvat varmasti aluksi hieman hankalilta. Lautailijan hallinnan ja yksinkertaisimmat hypyt oppii kuitenkin muutaman laskun aikana, mutta vaikeimpien temppujen ja grindauksen hallinan oppiminen vie tuhottomasti aikaa. Tämä tuo pelin kontrollointiin yllättävän paljon lisää syvyyttä, jota tuskin kannattaa laskea heikkoudeksi. Näinollen peli voi tarjota kokeneellekkin laskijalle jotain uutta pidentäen pelin elinikää entisestään.
Pelifysiikat eivät ole aivan sitä, millaisiksi tekijät ovat niitä kuvailleet. Parin metrin hyppyjä saa tehtyä hitaastakin vauhdista ja suurimmista hyppyreistä lautailija sinkoutuu kohti taivasta kuin kuuraketti konsanaan. Toisaalta, kyseessä voi olla tietoinen ratkaisu, sillä kuka meistä haluaisi pelata peliä, jossa hypyt jäisivät parhaimmillaankin muutamaan metriin? Kaikki se oleellinen, mikä ei pilaa liikaa hauskuutta, on kuitenkin mukana. Esim. upottavalla puuterilumella vauhtia ei saa kasvatettua yhtä kovaksi kuin tampatulla pinnalla, saatikka jäällä. Lautailija kaatuu myös varsin helposti, jos alastulossa lauta ei ole kunnolla menosuuntaan tai pelaaja törmää johonkin. Grindatessakin on oltava tarkkana, ettei tasapaino horju liikaa, sillä useimmista extreme-peleistä tuttuja tasapainoa kuvaavia mittareita ei tässä pelissä ole.
Erilaisia temppuja Ampedista löytyy yli 1000kpl, joista tosin valtaosa perustuu johonkin tiettyyn temppuun, josta sitten esim. käsien tai jalkojen asentoa muuttamalla saadaan uusia temppuja. Peli käyttää A:ta hyppynappina ja samainen A, X ja Y ovat temppunappeina. Grindaukseen on varattu B. Hyppyihin tai grindeihin saa kierrettä vasemmasta tatista tai suuntaohjaimesta, joita käytetään myös varsinaiseen laskijan suunnan ja nopeuden kontrollointiin. Ohjaimen takana olevista liipaisimista voi tempun aikana muokata esim. laskijan otetta laudasta.
Peli antaa jonkin verran varaa kustomoida kontrolleja, mutta helpommiksi ne eivät ainakaan muutosten jälkeen muuttuneet. Melko looginen vakioasetus sopii varmasti useimmille parhaiten, kunhan siihen tottuu.
Teknisesti
Vaikka Amped on periaatteessa jo lähes vuoden vanha peli, ei sen graafisen ilmeen tarvitse hävetä vertailua moniin muihin uudempiin peleihin. Varsinkin huikea piirtoetäisyys on kaunista katseltavaa, kun massiiviset rinteet näkyvät ruudulla kokonaisuudessaan. Laskijat ovat hyvin mallinnettuja ja animointiin käytetty monition capture -tekniikkakin toimii kiitettävästi. Jotta rinteet eivät olisi aivan kuolleita, laskee siellä muutamia muitakin lautailijoita ja välillä vähän epämääräistä tekstiä huutelevia kameramiehiä seisoskelee siellä täällä. Lumilautailussa se tärkein elementti, eli lumi, on sekin toteutettu varsin onnistuneesti ja eron puuterin sekä kovemman pinnan välillä näkee selvästi. Amped on kuitenkin jäänyt valitettavan bugiseksi. Pienet grafiikan "klippaukset" eivät olisi olleet suurikaan ongelma, mutta kun pelissä tulee välillä vastaan tilanteita, joissa laskija tippuu reiliputken läpi jääden siihen jumiin, siirtyy peli aika nopeasti koneesta takaisin koteloonsa. Ruudunpäivitysnopeuskaan ei ole sitä kaikkein sulavinta, mutta onneksi se pysyy tasaisena eikä näin häiritse itse pelaamista.
Äänipuolella varsinkin valtava 150:n biisin ääniraita yllätti positiivisesti ja musiikkia löytyy riittävästi aina hip-hopista rokkiin. Peli tukee myös omia soittolistoja. Hyvänä ominaisuutena soitettavia biisejä voi vaihtaa helposti itse pelin aikana tai valikoissa valkoisella napilla. Varsinaiset peliäänetkään eivät petä odotuksia kaiken kuulostaessa realistiselta ja Dolby Digital 5.1 -äänijärjestelmän omistavat voivat myhäillä tyytyväisinä pelin tukiessa kyseistä ominaisuutta.
Yhteenveto
Amped on kokonaisuutena lievistä puutteistaan huolimatta hyvä snoukkapeli. Hyvin toimiva ja haastava uramoodi jaksaa pitää mielenkiintoa yllä pitkään, joten pelin suurimmiksi heikkouksiksi nousevatkin viimeistelemättömyys, joka tulee esiin silloin tällöin graafisina bugeina ja heikosti toteutettu moninpeli. Mikäli näitä ei pidä kynnyskysymyksinä ja SSX:n kaltainen täysin arcade-lautailu ei maistu, kannattaa Ampedia harkita ihan tosissaan. Kohtahan peliä saa varmaankin jo alennetulla hinnalla...
