Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

FIFA Football 2005

Kanukit kehityspaitsiossa


Kaksi vuotta sitten ilmestynyt FIFA 2003 oli positiivinen kehitysaskel vahvasti urautuneen FIFA-sarjan futispoluilla. Kokonaan uudelleenmuokattu kenttäpeli ja fysiikat toivat pelattavuuteen näkyvästi pirteämpää otetta virtaviivaisen ulkoasun kera. Realismin perään puuskuttava peliteollisuus ja himofutaajat saivat EA Canadan kuitenkin rukkaamaan heti seuraavan vuoden FIFA 2004:n jälleen uuteen uskoon. Tällä kertaa jalkapalloa lähdettiin työstämään tosissaan: kenttäpeliä hidastettiin merkittävästi ja pelinrakennukseen kannustettiin aggressiivisemman tekoälyn voimin.


FIFA 2004:een saatiin muutosten ansiosta tavoiteltua simulaatiomallinnusta, mutta sarjan heikkoudet nousivat entistä näkyvämmin esille. Todellisen pelintekemisen syvyys puuttui ja uudistusten hiomattomuus paistoi läpi. FIFA 2005 tarjoaa jälleen nipun pieniä uudistuksia, muokkauksia sekä ensimmäistä kertaa myös toimivan Live-verkkomoninpelituen, mutta pelisarjan todellinen kehitys mataa edelleen pahasti paikoillaan. Ken poistaisi rutiinin, kuka lisäisi visiot?


Uraa putkeen ja palloa päätyyn


FIFA-sarjan ehdoton vahvuus on sen valtavat lisenssioikeudet. Viime vuotisesta edelleen turvonnut virallisten liigojen, joukkueiden ja pelaajien määrä on todella mammuttimaista luokkaa: pelikiekolle on puristettu mukaan 18 liigaa, 38 maajoukkuetta ja yli 11 000 aitoa pelaajaa. FIFA 2004:sta puuttuneet kaakkois-Euroopan maajoukkueet Romania ja Bulgaria on lisätty mukaan, mutta edelleen, ilmeisesti sopimuserimielisyyksistä johtuen, Hollannin maajoukkue puuttuu. Liigoista löytyvät kaikki merkittävät sarjat divareineen, ja pohjoismaat ovat myös vahvasti edustettuna Norjan Tippeliigan, Tanskan Superliigan sekä Ruotsin Allsvenskanin voimin. Kotoista Veikkausliigaa ei skandinaavisen kolmikon rinnalle ole saatu, mutta maajoukkue on kuitenkin totutusti mukana.


Pelimuodoista löytyvät tutut moodit: harjoittelu, pikapeli, turnaus (valitun liigan runkosarja tai cup), oman turnauksen luonti (max. 16 joukkuetta) sekä pääpelimuotona toimiva Career-uramoodi. Uramoodi on rinnastettavissa EA Sportsin muissa (mm. NHL 2005 ja NBA Live 2005) julkaisuissa olevaan Dynasty-moodiin, jossa omaa divaritason joukkuetta punnerretaan pitkäjänteisesti kohti menestyksekkäämpiä nurmikenttiä. Uramoodi aloitetaan valitsemalla valmentaja ja oma joukkue viiden eri liigalohkon seasta. Tämän jälkeen voidaan muokata joukkueen pelityyliä ja muodostelmaa sekä parantaa joukkueen taitotasoja voitetuista ja tasapeleistä saaduilla pisteillä. Kymmentasoisia taitosarakkeita löytyy kahdeksan kappaletta hyökkäystehoista puolustukseen sekä kuntotreenistä talouden hallintaan, joten valinnan varaa on kohtuullisesti.


Uramoodin pelit voi pelata joko itse tai simuloiden, jolloin tietokone raportoi kentän pelitapahtumia graafisella näyttötaululla. Simuloituihin peleihin pääsee lennosta mukaan namiskaa painamalla, ja joskus tämä on tarpeen, sillä tietokoneella on taipumusta pelata alakanttiin. Lisäksi valmentajan palli on jokaisen pelin jälkeen arvioitavana, ja jakkara heilahtaa nopeasti alta, mikäli tumpeloiva kotikoutsi nöyryyttää joukkuettaan rökäletappioputkessa. Näin EA mallintaa oikeiden valmentajien painetta nykyisessä, varsin tuloskeskeisessä urheilumaailmassa. Uramoodi on pelaajahankintoineen, harjoitteluineen ja tavoitteineen pitkäikäinen 15 kauden/vuoden pelimuoto, joskin rakenteeltaan näkyvästi kevyempi EA:n muiden urheilupelien Dynasty-moodin verrattuna.





Ensiaskel ensikosketukseen


FIFA-sarjaan, kuten muihinkin EA Sports -julkaisuihin, on tapana lisäillä vuosittain uusia pelillisiä lisäominaisuuksia. FIFA 2005:ssa tämä on ensikosketus (First Touch). Tämä ominaisuus antaa pelaajalle mahdollisuuden vastaanottaa ja ohjata syötöstä tuleva pallo haluttuun suuntaan oikean analogitatin avulla. Ensikosketuksesta on hyötyä eritoten tilanteissa, joissa pallo halutaan nopeasti siirtää vastaanoton jälkeen tyhjään tilaan ja karistaa lähellä oleva varjostaja. Oikealla tatilla suoritetaan myös vapaaohjaus (Freestyle) -harhautukset ja näin ensikosketusta voi jatkaa sujuvasti harhautusliikkeillä. Viime vuoden FIFAssa debytoinut pallottoman pelaajan ohjaaminen on sen sijaan edelleen varsin kömpelö käyttää. Valkoisella namiskalla aktivoitavan ja oikealla tatilla ohjattavan ekstrapelaajan kunnolliseen hyödyntämiseen jää harvoin riittävästi aikaa.


Itse pelin runko jatkaa vahvasti viime vuoden simulaatiolinjalla. Näkyvimpänä uudistuksena on astetta hiotumpi kokonaiskenttäpeli, jonka ansiosta teköäly ei enää mekaanisesti nosta karvaustehoa tämän omalle puolustusalueelle siirryttäessä, vaan prässää tasaisemmin koko kentän pituudelta. Erittäin ikävänä vastapainona teköälyllä on usein taipumus olla tekemättä mitään, vaikka pallo olisi täysin otettavissa. Usein tulee jopa tilanteita, joissa oma pelaaja ei reagoi lainkaan ohjainkäskytykseen, ja hyviä paikkoja kuivuu kasaan tai ne muuttuvat vaarallisiksi. Teköälyn "jäätyminen" vaikuttaa näin ollen erittäin haitallisesti pelattavuuteen. Lisäksi erikoistilanteita vaivaa jäykän epärealistinen toteutus. Esimerkiksi maalin lähellä annettava vapaapotku on mahdollista potkaista vain maalia kohti, syöttöä tai keskitystä ei pysty antamaan.


Isoimpina yksittäisinä miinuksena mainittakoon seinäsyötön ja kunnollisten kierteiden puuttuminen potkuista, joita EA Canada ei jostain käsittämättömästä syystä ole vieläkään sisällyttänyt peliin. Samaa yksioikoisuutta jatketaan myös valikkopuolella, jonka taktinen tarjonta ja navigaation epäloogisuus monottavat hardcore-futaajaa viimeistään kärkkärillä otsalohkoon. Taktiset vaihtoehdot rajoittuvat muutamaan hyökkäys- ja puolustuspään vaihtoehtoon, ja kaikki muutokset tehdään yleisellä tasolla pelimuodostelmaa myöten. Yksittäisiä käskytyksiä ja pelikentälle sijoittumisia ei voi tehdä, mikä on sääli. Valikkojen sisällä ei myöskään surffailla sujuvasti taaksepäin, vaan peruutusnamiska vie usein suoraan takaisin etusivulle, ei edelliselle sivulle tai edelliseen toimintoon, kuten voisi olettaa.



Live-debyyttiä valikkoliisterissä


FIFA 2005 on sarjan ensimmäinen edustaja, joka päästää pelaajansa vihdoin taistelemaan pallokuninkuudesta verkkomoninpelin kautta. Electronic Artsin ja Microsoftin viime vuoden puolella tekemä Live-yhteistyösopimus on luonnollisesti otettu erittäin positiivisesti vastaan, vaikkei EA:n oma Live-järjestelmä täysin virheetön olekaan. FIFA 2005:ssa verkkopeli toimii hyvin. Pelejä voi pelata normaalisti pikana (Quick match) tai tarkemmin määriteltynä (Optimatch). Pelimuodoista (Gamemodes) voi myös valita sopivan huoneen ja haastaa pelaajia tätä kautta. Omia 16 pelaajan turnauksia on lisäksi mahdollisuus pystyttää, ja järjestettyihin turnauksiin on vaivatonta osallistua. Isotkin turnaukset toimivat sujuvasti, sillä organisoitu turnausrunko näyttää säännöt, aikataulun sekä tarvittaessa vielä muistuttaa turnauksen alkamisesta.

Niin pelit kuin turnauksetkin on mahdollista pelata rankkaamattomina tai rankattuina. Valitseminen vaikuttaa luonnollisesti oman pelaajasijoituksen kehitykseen ennätyslistoilla. Omaa online-uraa (My career) seuraamalla näkee nopeasti omat ja vastustajan statistiikat pelatuista Live-otteluista ja halutessaan voi yrittää tavoitteellisia online-pokaaleja, joita saa mm. pitkistä voittoputkista. Live-osion miinuspuolena on uusintapelioption puuttuminen sekä pahasti lagaavat valikot, joilla ei ole mitään yhteyttä itse Live-pelaamisen kanssa, joka sujuu pääosin erittäin sujuvasti. Positiivisena huomiona Live kirjaa otteluiden tulokset myös katkaistuista peleistä ja lisää katkaisijan statistiikoihin vieläpä DNF (did not finish) -prosentit, tilastoiden näin kunkin pelaajan pelimoraalia/yhteyden kuntoa.

Visuaalisesti FIFA 2005 on jälleen hitusen edellisvuotta entratumpi painos. Stadioneiden kenttäpinnoitteet sekä erilaiset joukkuelogot ovat entistä yksityiskohtaisempia ja tutut tähtipelaajat tunnistaa helposti, vaikka nykypeleille tyypillinen elottomuus vaivaa myös FIFAn kasvomalleja. Uusinnat näyttävät pienestä kulmikkuudesta huolimatta varsin tyylikkäiltä, ja oikeastaan ainoana animointilapsuksena mainittakoon jo vuosia säilynyt maaliverkkojen jäykkyys. Verkkoja voisi reilusti löysentää näyttävien tykitysten aikaansaamiseksi. Liikeanimointia on puolestaan huomattavasti monipuolistettu ensikosketuksen, uusien harhautusten sekä pallokuoletusten myötä, joten taas ollaan pykälän lähempänä aidon jalkapallon mallintamista.


Äänipuolella lukuisten stadioneiden fanimessuaminen heivaa tunnelman vaivatta kattoon. Maaleista ei tosin vieläkään aivan täyttä audiokliimaksia saada irti, eikä asiaa monotoninen selostajakaksikko Motson - McCoist juuri paranna. Komiikkaa sen sijaan tarjotaan, vai mille kuulostavat tilanneraportit "wasn't bad, was nicely done" tai "kills the attack dead"? Klassinen "now where is the ball going?" löytyy myös. Unettavan ja konservatiivisen parivaljakon vaihtaisi milloin tahansa kiihkeämpään eteläamerikkalaiseen hablauskaksikkoon. Lisukkeena löytyy huomattavasti aiempaa kansainvälisempi musiikkikatras, joka kippaa pelaajalle reilusti päälle kolmekymmentä nykyartistia Franz Ferdinandista Faithlesiin. Omia soittolistoja ei tueta.


Yllätyksetön lisenssijyrä


FIFA 2005 jatkaa sarjalleen uskollisesti. Erittäin tukeva ja asiallisesti toteutettu lisenssipuoli sekä hyvin viimeistelty audiovisuaalinen presentaatio saavat vastapainokseen keskinkertaisella pelattavuudella ryyditetyn yksinkertaisen simulaatiorungon. FIFA-sarja ei kaipaa mitään muuta niin kipeästi kuin syvyyttä, sujuvuutta ja monipuolisuutta kenttäpelin rakenteisiin. Nykyisellään pelillinen anti jää valitettavan pinnalliseksi kokemukseksi. Pitkäikäinen Career-uramoodi ja hyvin toteutettu Live-moninpeli pitävät tämän vuotisen FIFAn sujuvasti pinnalla, mutta tarjotakseen kilpailukykyisen vaihtoehdon Konamin Pro Evolution Soccer -sarjalle, EA Canadalta vaaditaan jatkossa muutakin: todellisia kehitysaskelia.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi