Joko räiskitään?
Etunimiä ei mainita, mutta päähenkilöiden on vaikea kuvitella viittaavaan muihin kuin keksijämies Nikola Teslaan sekä kauhukirjailijanakin tunnettuun H.P. Lovecraftiin. Jälkimmäinen ei ole uusi nimi pelikentällä, mutta keksijänero Teslaa näkee harvemmin pikselimaailmoissa.
Genrelle tyypillisesti juonta on vain sen verran, että saadaan jokin syy räiskimiselle. Miesten välille syntyy kärhämää, jonka jälkeen sananiekka päästää mielikuvituksensa tuotteet valloilleen. Tesla ottaa ohjat käsiinsä ja lähtee pelastamaan maailmaa.
Hirvittävät hirviöt
Tavoitteena on alue kerrallaan tyhjentää maailma kammottavista hirviöistä. Paljain käsin tätä ei suinkaan tehdä, vaan Teslalla on apunaan monenlaista tussaria ja varustetta. Jokainen kenttä alkaa pistoolin varassa, mutta ympäristöön ilmestyy tehokkaampia aseita sitä mukaa, kun verilöyly etenee. Tuliaseiden lisäksi käyttöön saa erilaisia lisähärpäkkeitä, jotka vaihtelevat räjähtelevistä tynnyreistä sähköpilveen. Silloin tällöin käyttöönsä voi saada erittäin tulivoimaisen mech-taistelijan, joka tekee hirviöistä selvää jälkeä.
Matkan edetessä hyödynnetään myös monenkirjavia lisäkykyjä. Vakiona sankari osaa teleportata pikkumatkan eteenpäin, minkä avulla pääsee kätevästi pois pinteestä. Aina kokemustason noustessa saa valita kahdesta vaihtoehdosta mieluisemman kyvyn. Tarjonta vaihtelee kimpoavista luodeista palautuvaan terveyteen. Aseet, kokemuspisteet sekä muut lisukkeet ovat kenttäkohtaisia, joten jokainen rundi alkaa nollista. Systeemi kieltämättä sopii hyvin muutenkin hektiseen toimintaan.
Ihan hyvä mutta...
Tesla vs Lovecraftissa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta se on kovin lyhyt ja sisällöltään köyhä. Läpäisy kestää vain muutaman tunnin, jonka jälkeen voi ottaa vielä pari kierrosta haastavammalla vaikeustasolla. Pientä lisäviihdettä tarjoaa erillinen selviytymismoodi. Kaikki aseet, viholliset sekä lisäkyvyt aukeavat jo ensimmäisen läpäisyn yhteydessä, joten tarvetta uudelle rundille ei varsinaisesti ole.
Audiovisuaalinen puoli on perushuttua, mutta pelattavuuden suhteen 10tonsin luomus ei petä. Sulava ohjaus toimii perinteisesti kahden sauvan voimin vasemman tatin ohjatessa miestä ja oikean liikuttaessa tähtäintä. Meno yltyy paikoitellen todella hektiseksi, mutta hahmo liikkuu ja ampuu juuri niin kuin pitääkin. Pientä nykimistä esiintyy ruudun täyttyessä toiminnasta, mutta muuten räiskintä on kaikin puolin oikein jouhevaa.
Tamperelaisstudion uutukainen tarjoaa mukavaa hetken hupia yksinpeleihin sekä kenties viihdykettä illanviettoihin kavereiden kanssa. Neljän pelaajan paikallinen moninpeli onkin hauskinta mitä teoksella on tarjota. Herkullisessa tiede vs mielikuvitus -asetelmassa olisi enemmänkin ammennettavaa, mutta nyt jäädään pintariipaisun asteelle.
