Euro Truck Simulatorin perillinen?
Sana "simulator" pelin nimessä on jälleen kerran erittäin hämäävä. Lähestymistapa on nimittäin huomattavasti kilpailijaa kevyempi. Junaa ohjataan enemmänkin kuin autoa ja laitteiden käyttäminen tuntuu helpolta. Oleelliset komennot on saatu kätevästi ohjaimeen ilman akrobaattisia nappulayhdistelmiä, eikä kaikkia ruudulla näkyviä avusteita saa kytkettyä pois. Täyttä simulaattoria etsivien kannattaa siis katsoa muualle.
Train Life: A Railway Simulator yrittää olla kuin suosittu Euro Truck Simulator 2, mutta raiteilla. Jopa keskieurooppalainen miljöö on sama ja kaava muutenkin hyvin samankaltainen. Omaa junabisnestä aletaan pyörittämään omalla veturilla keikka kerrallaan tai sitten voi käydä ajelemassa palkkakuskina toisten junilla. Alle saa niin perinteisempää dieselkonetta kuin uudempaa sähköpuksutinta. Kuskattavana on monenlaista hyödykettä, mutta junaliikenteen perinteen mukaan myös matkustajia sekä postia.
Hommista tienaa rahaa ja rahalla päivitetään vetureita ja palkataan alamaisia. Toki rahaa palaa myös tankkaukseen ja korjauksiin. Ota keikka, aja hakemaan vaunut, vie tavarat määränpäähän, tienaa, tuhlaa tai säästä ja toista. Siinäpä homma yksinkertaisuudessaan ja pian oma junaimperiumi on valmis.
Oman junaimperiumin rakentaminen on hauskaa, paitsi että ei ole. Se voisi olla hauskaa, jos pelaaminen ei kävisi toistuvasti hermoille. Odotin leppoisaa junailua komeissa maisemissa, mutta sain rumia ja tökkiviä grafiikoita sekä kaikin puolin epäleppoisaa menoa.
Via dolorosa – kärsimysten kiskot
Ennen bugiosastoa täytyy mainita muutamasta ärsyttävästä pelillisestä seikasta. Jälleen kerran PC-tausta näkyy vaikeasti käytettävinä valikoina ja yleisenä kömpelyytenä. Asiat on vaikea löytää ja aina saa muistella, mistä nappulasta mikäkin valikko toimii. Erityisesti kartan käyttäminen ja paikkojen etsiminen aiheuttaa tuskaa kerta toisensa jälkeen.
Muuten kovin ankeaa maailmaa on koitettu elävöittää eläimillä sekä muulla junaliikenteellä. Molemmissa on omat ongelmansa. Ei ole mukavaa, kun jokaisella keikalla joutuu 1-4 kertaa väistämään muuta liikennettä tai rikkoutuneita junia. Väistely toki pitää hereillä, mutta rikkoutuneiden junien määrä on VR:n tasolla, mikä on jo hieman liian realistista kevennettyyn junasimulaattoriin.
Kiskoilla kulkevaa liikennettä koskee säännöt, mikä on tietysti hyvä asia. Train Life on oikaissut tietyissä säännöissä helpomman lähestyttävyyden vuoksi ja lisännyt oman sakkosysteeminsä. Sakkoa tulee ainakin väärällä raiteella ajamisesta ja tööttäämättä jättämisestä. Väärällä raiteella ajamisen ymmärrän. Sen sijaan en ymmärrä, miksi saan tonnin sakot, jos jätän tööttäämättä radan vieressä tönöttävälle robottimaisesti liikkuvalle pahviselle eläimen kuvalle, josta ei ota selvää, onko se koira vai metsänauris. Täysin järjetön systeemi. Kenties vielä järjettömämpää oli satasen nopeusrajoitus eräällä juna-asemalla.
Washing Machine Simulator
Heti tutoriaalissa silmiin pisti hyppivät ja suttuiset tekstuurit sekä pahasti nykivä ruudunpäivitys. Tutoriaali vieläpä jumitti muutamaan kertaan ja PC-tausta näkyi ikävästi näppäimistöltä neuvotuissa kontrolleissa ja ruudulle pamahtaneessa DOS-ikkunassa. Siinä tabulaattoria konsolin ohjaimesta etsiessäni tajusin, että minulla ei ollutkaan pyykkikone päällä, vaan pelin juna kuulosti linkoavalta pesukoneelta. Pahimmat tutoriaalin ongelmat korjattiin päivityksellä, mutta luotto kerkesi mennä.
Luottoa ei lisännyt kaatuilut ja kaikki muut epämääräiset tapahtumat. Kerran juna pysähtyi satasen vauhdista kuin seinään. Tekoälyliikenne saattoi mennä jumiin pelaajan edes hipaistessa väärää raidetta. Varoitussysteemi saattoi huutaa punaisella jossain toisella puolella kaupunkia olevan junan takia. Pelaaminen voisi olla hetkittäin jopa rentoa, jos ei tietäisi, että kohta jokin edellä mainitun kaltainen epämääräisyys pilaa pelinautinnon.
Viimeisen naulan Train Lifen arkkuun löi avulias navigaattori, jonka tehtävä on neuvoa reitti kohteeseen sekä oikeat raiteet tietyissä kohdissa. Erityisen tärkeä oikea raide on tietysti vastaantulevaa liikennettä kohdatessa. Puksutin viiletti täyttä nopeutta suuren lastin kanssa, kun ruutu kertoi väistettävästä junasta ja neuvoi vaihtamaan oikeanpuoleiselle raiteelle seuraavassa risteyskohdassa. Tein työtä käskettyä ja kaikki näytti sujuvan protokollien mukaan. Kuitenkin risteyskohdan ylitettyäni ruudulle pamahti viesti sakosta, minkä seurauksena nykäisin hätäjarrusta. Junan viimein pysähdyttyä katsoin navigaattoria, joka kertoi minun olevan väärällä raiteella. Sammutin pelin ja poistin sen välittömästi.
En tiedä toimiiko PC-versio paremmin, mutta ainakaan konsolille Train Life: A Railway Simulatoria ei voi suositella ennen kuin peli toimii kunnolla.
